Lapsena opittu säästäväisyys saa tekemään typeriä asioita, miten siitä pääsee eroon?
Ensinnäkin joulun aikaan kun teen vaikka porkkanalaatikkoa, pakastan sitä (ettei lopu kesken joulunpyhinä) ja syön sitä ja muita jouluruokia ähkyyn asti, monesti lasten jättämät karjalanpiirakan palatkin. Lisäksi syön niitä pakasteita yleensä reilusti joulun jälkeenkin, kun en pysty heittämään jätteisiin. Lasten synttärit on yhtä pahoja. Syön vaikka väkisin kakun tähteitä, sulanutta jämäjäätelöä ja vastaavia "herkkuja". Seurauksena huonoa oloa, yökötystä ja paino-ongelmia (onneksi ei merkittävää ylipainoa vielä). Tämä pirullinen säästäväisyys aiheuttaa muutakin typerää käytöstä. Säästän vaatteista irronneita tai niiden mukana tulleita varanappeja. Jostain syystä kuvittelen säästäväni, kun niitä ei tarvitse ostaa, jos tarvitsee joskus napin. Kaupassa minun on lähes pakko ostaa 3 tuotetta, jos on tarjous kolme kahden hinnalla. Ennen joulua lähdin ostamaan tyttärelle yhdet housut. Yllättävän helposti mukaan lähti KappAhlista kolmet housut (kahden hinnalla). Mieheni ihmetteli, miksi ihmeessä olin ostanut kolmet ja tuleeko kaikille käyttöä. Vakuuttelin, että tietysti tulee. No, jos siellä vaatehyllyssä oli ennestään noin kolmet farkut ja yhdet collarit ja parit legginsit, niin ei ollut mitään mieltä ostaa kolmia housuja, jotka on vuoden päästä jo pienet. On kuin aikoinaan kotona äitini, jonka "halvalla ja alesta" löydetyt vaatteet eivät mahtuneet kaappeihinkaan. Miten tästä säästäväisyydestä mahtaa päästä eroon? Pelkään että pahenee iän myötä.
Kommentit (40)
En minäkään sanoisi säästäväisyydeksi, hamstaamiseksi ostamisen osalta.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään sanoisi säästäväisyydeksi, hamstaamiseksi ostamisen osalta.
hamstraamiseksi
Minulla lapsena opittu säästäväisyys vaikuttaa aivan päinvastoin.
Se on geneettistä. Vaatii suurta päättäväisyyttä kun sitä haluaa hallita.
Joskus entisaikoina oli hyödyllistä kantaa kotiin kaikki maastosta löytynyt hyödyllinen saalis, mutta nykyään siitä on myös haittaa.
Ehkä voisitkin katsoa ap tapaasi ahneutena? Sellaisesta on paljon mukavampi pyrkiä eroon, kuin sinänsä hyväklangisesta säästeliäisyydestä. Äitisi opetti sinusta ahneen? Haluatko olla sitä, vai jotain muuta? Hienoa, että tiedostat asian. Kuulostat isältäni, mutta isä ei koskaan tajunnut asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisitkin katsoa ap tapaasi ahneutena? Sellaisesta on paljon mukavampi pyrkiä eroon, kuin sinänsä hyväklangisesta säästeliäisyydestä. Äitisi opetti sinusta ahneen? Haluatko olla sitä, vai jotain muuta? Hienoa, että tiedostat asian. Kuulostat isältäni, mutta isä ei koskaan tajunnut asiaa.
Ei kuulosta kivalta, kun suorilta sanotaan, että ap:n äiti opetti hänestä ahneen. Voihan se olla ihan luonteenpiirrekin? Tai tosiaan isäkin sen opettanut.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisitkin katsoa ap tapaasi ahneutena? Sellaisesta on paljon mukavampi pyrkiä eroon, kuin sinänsä hyväklangisesta säästeliäisyydestä. Äitisi opetti sinusta ahneen? Haluatko olla sitä, vai jotain muuta? Hienoa, että tiedostat asian. Kuulostat isältäni, mutta isä ei koskaan tajunnut asiaa.
Ei se ole ahneutta, vaan evoluutio on varautunut vaivalloiseen keräilytalouteen, jossa sen marjasangollisen poimiminen on vaatinut suuren motivaatiolisäyksen ja dopamiinin eritys on siksi nykyiseen helppoon osteluun aivan liian rajua.
Mä oon ollut samanlainen, mutta pääsemässä siitä vähitellen eroon.
Ruokaa voi heittää roskikseen. Oma terveys on arvokkaampaa kuin mikään ruoka. Ylimääräistä energiaa on yllättävän työlästä saada pois omasta kropasta.
Minäkin keräsin noita varanappeja! Joskus taisin tyhjentää kokoelmani tai sitten ne vain hävisivät johonkin. Fakta on, että vaate menee rikki jostain muusta kohdasta aiemmin, eikä varanappeja juuri koskaan tarvita - itse asiassa en ole tainnut käyttää niitä koskaan.
Itse olen oppinut ostamaan vain tarpeeseen. Meillä lapsilla on aika vähän vaatetta, ja usein kannattaa kyllä ostaa tuo kolme kahden hinnalla, jos tarvitsee esim. housuja. Mutta alevaatteisiin en enää sorru.
Kymmenessä vuodessa on tapahtunut tämän suhteen paljon edistystä. Olen oppinut kunnioittamaan itseäni enemmän. Tavarasta luopuminen on kyllä ollut vaikeaa. Vieläkin kaduttaa yhdet lelut, jotka annoin eteenpäin, mutta 95 % tavarasta luopuminen on nykyään jo tuskatonta.
Itse pidän itseäni myös säästäväisenä, mutta ehkä muut pitävät sitä ahneutena. Mielenkiintoinen havainto.
Kuulostaa hyvältä syyltä sanoa että olen ylipainoinen vain koska olen niin säästeliäs!:D Meneekö läpi miehellesi? Voisin itsekkin alkaa vedota siihen, sitten kun olen lihava. Jos oikeasti olisit säästeliäs, niin et ostaisi herkkuja niin paljon yli tarpeen ja jos kerta porkkanalaatikotkin pakastat, niin miksi et niitä lasten synttärikakkuja? Ja miksi juuri sinun pitää syödä ne räppeet? Miksi et kutsu koko perhettä syömään räppeitä, ettei sinun tarvitse yksin?:D haha, tämä oli kyllä viihdyttävin juttu aikoihin!
Rahankäsittely on geeneissä, mutta toki siihen vaikuttaa myös opitut tavat. Itse olen aina ollut pihi. Lapsi on paljon suuripiirteisempi raha-asioissa. Onneksi olen saanut taottua sen verran järkeä päähän 11 vuoden aikana että vähän miettii sentään vähän hintoja ja onko ihan kaikkea tarpeellista ostaa. Ja jos ostaa jotain ruokaa niin kaikki pitää syödä jollain aika välillä pois.
Kyllä elämä on helpompaa jos vähän ajattelee rahankäyttöään eikä ostele ihan kaikkea mitä silmiin sattuu. Moni nuorihan velkaantuu juurikin huonojen rahankäyttötapojen myötä. Kun pappa och mamma betalar kaikki mitä vähänkin halutaan niin aikuisena on vaikea tottua siihen ettei kaikkea voikkaan ostaa.
Tuollaista 2/3 hinnalla ostamista harvemmin teen, jos en todellakaan tarvitse tuoteita niin monta. Meillä harvemmin heitetään ruokaa roskiin, koska se on näin pihin mielestä rahan tuhlausta.
Miten siinä säästää että ostaa liikaa tavaraa jota ei tule edes käytettyä? No kun sen tarjouksesta sai! Nykyajan tarjoukset on joskus tehty niin että sitä rahaa kuluu enemmän sen sijaan että säästää. Pitää pitää järki päässä. Se ei ole säästämistä jos sinulla on 20 kosteusvoidetta joita et ehdi käyttää vaan suurin osa menee roskiin joka tapauksessa.
Säästäisit enemmän jos tekisit vähemmän sitä ruokaa eikä sitä tarvitsisi viikkotolkulla syödä pakkasesta.
Se että syöt väkisin jotain kakunjämiä ei säästä mitenkään. Joskus vieraat syö koko kakun, joskus ei. Rahaa kuluu saman verran. Pakasta ennemmin sitä kakkua ja syö herkkupäivänä, niin ehkä säästätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisitkin katsoa ap tapaasi ahneutena? Sellaisesta on paljon mukavampi pyrkiä eroon, kuin sinänsä hyväklangisesta säästeliäisyydestä. Äitisi opetti sinusta ahneen? Haluatko olla sitä, vai jotain muuta? Hienoa, että tiedostat asian. Kuulostat isältäni, mutta isä ei koskaan tajunnut asiaa.
Ei se ole ahneutta, vaan evoluutio on varautunut vaivalloiseen keräilytalouteen, jossa sen marjasangollisen poimiminen on vaatinut suuren motivaatiolisäyksen ja dopamiinin eritys on siksi nykyiseen helppoon osteluun aivan liian rajua.
Juuri näin. Silloin kun nykyihmisellä on varaa, hän toteuttaa keräilytalouden aiheuttamaa geeniperimää. Aikoinaan laiskat selviytyivät huonosti, saivat vähemmän jälkeläisiä ja söivät huonompaa ravintoa kuin he jotka varautuivat pahan päivän varalle. Emme voi geeniperimällemme mitään, mutta voimme oppia ymmärtämään omaa käyttäytymistämme ja sitä kautta hillitsemään.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole säästäväisyyttä vaan tuhlausta, että syö yli tarpeen.
Mä teen tuota samaa, että syön lasten jättämiä ruokia. Ei siinä oo motivaationa tuhlata tai ahmia vaan ettei tarttis heittää hyvää ruokaa hukkaan.
Moni tekee tuota samaa, et ole ainoa. Mieti, mistä asioista tulee oikeasti säästöä. Jos syöt puolikkaan kakun sen sijaan, että se menisi roskiin, mitä säästöä sulle syntyy? Ymmärrän, että moraalisesti voi olla vaikeaa heittää ruokaa pois, mutta rahallista säästöä ei synny lainkaan. Korkeintaan hankit itsellesi kilon lisää painoa. Todellista säästöä syntyy vaikkapa siitä että ostat kymmenen kerran kortin kuntosalille kertalippujen sijaan tai valitset päivän ruoat tarjousten perusteella tai kilpailutat vakuutusfirmat.
Sanoit, että teet vaikkapa porkkanalaatikkoa ylimäärin, jotta ei lopu kesken. Mitä jos tekisit aluperinkin vähemmän? Kun sitä aina jää yli, se tuskin loppuu kesken. Ja mitä se haittaa, jos se loppuu kesken? Sitten voi laittaa jotain muuta tilalle. Kotona voi olla perunaa/riisiä/juureksia, jotka säilyy hyvin ja joista voi sitten tehdä mitä vaan, kun edelliset ruoat loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole säästäväisyyttä vaan tuhlausta, että syö yli tarpeen.
Mä teen tuota samaa, että syön lasten jättämiä ruokia. Ei siinä oo motivaationa tuhlata tai ahmia vaan ettei tarttis heittää hyvää ruokaa hukkaan.
Minä en voisi kuvitellakaan syöväni kenenkään tähteitä. En myöskään halua juoda samasta pullosta tai syödä samaa jäätelöä. Ällöttävää ja epähygieenistä.
Opettele annostelemaan ruoat lapsille oikein.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole säästäväisyyttä vaan tuhlausta, että syö yli tarpeen.
Niinpä niin. Siksihän suomalaiset syövät laivan buffetissa vain siististi yhden lautasellisen ja juomatavatkin osataan. Kyllä sen ruuan kanssa riittää 2 lasillista olutta tai viiniä, mutta iso osa juo 4. Kun on niin paljon maksettu. Jälkiruokaa otetaan lautanen täyteen, vaikka on syöty mahat pullolleen alku- ja pääruokia. Täytin yhden kesän Tukholman reitillä buffetpöytää. Kaikki suomalaiset kehuvat, kuinka sivistyneesti osataan syödä ja juoda oman tarpeen ja kulutuksen mukaan, mutta laivalla sitä ei uskoisi 😄
Yksinkertaista, pakasta pienissä 0,3 rasioissa, silloin ei mene niin paljon hukkaan. Napit kannattaakin säästää. Lapsille vain puolet jogurttipurkista jos he eivät jaksa syödä.
Säästin minäkin jotain aurinkobalsamia 10 vuotta, se oli hiukan outoa.
Minä säästän kaikessa rahaa ja sekin on pirullinen tapa. Kun varaan lentoja netissä, sokeudun yhtäkkiä muille seikoille ja näen vain euroja. Viimeksi oltiin keskellä yötä lentokoneessa. Päivälennot olisivat maksaneet 300€ enemmän meidän perheeltä. Kun valitsin yölennot, säästettiin 300€, ja oltiin koko seuraava päivä nuutuneita väsymyksen takia. Oliko säästössä järkeä? Ei tietenkään, mutta kun ei luonnolleen mitään voi.
Ei tuo ole säästäväisyyttä vaan tuhlausta, että syö yli tarpeen.