Pelkään niin paljon saavai sairaan lapsen :(

saavani*

- ap

Miksi pelkäät? Miten pelko vaikuttaa elämääsi? Jätätkö asioita tekemättä pelkosi takia?

Miksi pelkäät? Vammainen lapsi on lahja ja sairaus on siunaus.

Onko sinulla joku syy pelkoosi? Toki jokainen toivoo tervettä lasta, mutta rakas se on sairaskin lapsi. T. erityislapsen äiti

Vierailija kirjoitti:

Miksi pelkäät? Miten pelko vaikuttaa elämääsi? Jätätkö asioita tekemättä pelkosi takia?

En usko että minusta olisi vaikeasti kehitysvammaisen tai muuten sairaan lapsen äidiksi, siksi pelkään. Ei se kai muuhun vaikuta, kuin ehkä siihen, jos esikoinen on terve, en uskalla varmaan hankkia enää lisää lapsia.. (2-3 haluaisin)

Se riski on vain otettava kun lasta hankkii, kaikki ovat samassa tilanteessa. Lapsihan voi sairastua myöhemminkin tai jotain muuta ikävää voi sattua, huolissaan olo ei auta ketään eikä muuta asioita paremmaksi. Miten on mielialasi ja jaksamisesi laita? Puhu tuosta huolesta ja muistakin mahdollisista huolista ja vaikeasti käsiteltävistä tunteista neuvolassa, sillä teet palveluksen lapsellesi ja itsellesi. Rohkeutta ja iloa sinulle :).

Ymmärrän. Itse pelkäsin kuollakseni että lapsi on vammainen. En ole mikään erityisen lapsirakas muutenkaan, joten vammaisen lapsen hoitaminen ja rakastaminen olisi ollut todella vaikeaa.. Tuntisin jotenkin epäonnistuneeni. Onneksi oli kuitenkin terve :)

Sitten ei kannata hankkiutua raskaaksi.

Voi kuulostaa tylyltä, mutta minulle nimenomaan pelko sairaasta tai vammaisesta lapsesta on merkittävä syy, miksi olen hankkinut sterilisaation.

On ihan sallittua pelätä. :)

Pelko on ihan normaalia ja ymmärrettävää. Suurin osa lapsista on onneksi kuitenkin ns. terveitä. :) Elämä välillä heittelee, eikä sille kukaan mitään voi. Oma esikoiseni syntyi terveenä, mutta sairastui kuusivuotiaana syöpään. Nyt hoidot ovat ohi ja lapsi ei ole erityisen erityinen, mutta ei ihan "normaalikaan". Tähän tilanteeseen kasvoi, kun oli pakko, ja samoin se varmasti toimii kaikilla. Älä antaudu pelollesi.

Kukaan ei tietenkään toivo lapselleen sairautta tai erityisvaikeutta. Pelko voi olla normaalin "voi kun kaikki menisi hyvin" -toiveen rajoissa tai sitten se voi mennä täysin överiksi ja todella hallita elämää. Jos pelko alkaa hallita elämää, on hyvä ottaa se puheeksi neuvolassa ja hakeutua vaikka neuvolapsykologin puheille. Pelkoa voi oppia hallitsemaan ja sitten olisi mahdollista hankkia enemmänkin lapsia, niinkuin ap toivoisi. /2

Vierailija kirjoitti:

Pelko on ihan normaalia ja ymmärrettävää. Suurin osa lapsista on onneksi kuitenkin ns. terveitä. :) Elämä välillä heittelee, eikä sille kukaan mitään voi. Oma esikoiseni syntyi terveenä, mutta sairastui kuusivuotiaana syöpään. Nyt hoidot ovat ohi ja lapsi ei ole erityisen erityinen, mutta ei ihan "normaalikaan". Tähän tilanteeseen kasvoi, kun oli pakko, ja samoin se varmasti toimii kaikilla. Älä antaudu pelollesi.

Voi ei, kamalaa... Kaikkea hyvää lapsellesi!

- ap