Lue keskustelun säännöt.
Kieliopinnot tai muut eivät kiinnosta, jos koko ajan täytyy huolehtia, miten perhe voi ja kuinka heidät saisi turvaan.
Nettomaksaja
28.12.2016 |
Pakolaisapu: - Kieliopinnot tai muut eivät kiinnosta, jos koko ajan täytyy huolehtia, miten perhe voi ja kuinka heidät saisi turvaan.
Ei kai tämä muut vaan tarkoita työntekoa tai yleensä sitä että huolehtisi itse itsensä elatuksesta? No, ei kai sentään. Milläköhän perhettään Suomeen haluava isä aikoo perheensä elättää?
Kommentit (49)
10 turvallisen maan läpi Suomeen? Miksiköhän juuri kaukaiseen Suomeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa tähän ketjuun kirjoittaneista ei ole koskaan jutellut henkilökohtaisesti pakolaisten kanssa näiden taustoista, eikä näköjään tunne byrokratiaa pakolaisuuden osalta. Tyhjät tynnyrit kolisee jälleen kerran eniten. Ennakkoluulo ei ole tietoa.
Rasmus kirjoitti:
Pakolaisten ei tarvitse vastata perheensä kuluista. Jos ilmoitat ennen turvapaikkakäsittelyä että haet perheenyhdistämistä, niin silloin turvapaikanhakijalta ei edellytetä omia tuloja perheensä elatukseen. Mikä on tietysti aivan oikein, sillä miten nyt kielitaidoton ja ehkä lukutaidoton työllistyisi Suomessa jos suomalaisetkaan eivät työllisty. Eivätkä kaikki ihmiset edes halua työllistyä. On sitä muutakin elämää kuin kapitalistin orjana olo.
Kummasti kapitalistin maksamilla veroilla eläminen vaan sopii.
Älä ota tukia vastaan niin sanomisesi voisi ottaa vakavasti. Nyt saat vaan räkäisen naurun ja tyytyväisen kommenttini siitä että tuloerot kasvavat kasvamistaan koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvapaikansaaneiden tukien edellytyksenä pitäisi olla kielen opiskelu. En käsitä, miksein näiltä voida vaatia yhtään mitään.
Jo turvapaikan saaneista en ole varma, mutta esim. vastaanottorahan saamisen edellytyksenä on osallistuminen suomen kielen opetukseen. Jos ei osallistu niin vastaanottorahasta vähennetään 60 euroa, mikä on iso osuus. Ja tätä osallistumista valvotaan ihan oikeasti ja itsekin olen jokusen lappusen kirjoittanut, että kyseinen henkilö on osallistunut suomen opetukseen + mitä kyseisellä opetuskerralla on käsitelty.
Turvapaikan saaneet taas useimmat odottavat ihan innoissaan kotouttamiskoulutukseen (=suomen kurssille) pääsemistä ja jo odotusaikana monet osallistuvat vapaaehtoisesti kielikerhoihin ym. Se toki on totta, että monilla on niin paljon ongelmia ettei oppiminen ole niin tehokasta kuin voisi olla.
Tilastojen mukaan lukutaidottomuus on myös suurta.
Mutta monilla on myös kova motivaatio oppia lukemaan ja kirjoittamaan ja tuloksia tulee nopeasti mikäli ei ole taustalla lukivaikeuksia tai pahoja traumoja. Useimpien perheet myös kannustavat äitiä (joka yleensä on se lukutaidoton) lukemisen opettelussa ja teini-ikäiset lapset käyvät kirjastosta ihan varta vasten kyselemässä oppikirjoja. Ja oman kokemukseni pohjalta täysin lukutaidottomista valtaosa on n. 35-vuotiaita ja vanhempia naisia. Toki nuoriakin on joukossa, mutta he ovat vähemmistönä.
Pistää niin vituttamaan nuo "miehet" jotka jättää perheensä vaaraan jonnekin josta itse (ainakin kertomansa mukaan..) joutui pakenemaan. Sitten tehdään nyyhkytarinoita päivälehtiin miten Ahmed joutui tekemään vaikean päätöksen ja hylkäämään perheensä paremman elämän toivossa ja nyt ollaan niin huolesta suunniltaan kun vaimo ja lapset jäi sodan ja hädän keskelle. Ja sitten lukijoiden pitäisi sääliä Ahmedia, just just.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan huoli on joo. Mutta tekemättä mitään ihminen turhautuu. Ja opiskelu auttaa myös integroitumaan. Kun apua annetaan, se kannattaa ottaa vastaan, mutta jotain täytyy tehdä myös itse.
Oletko koskaan tavannut näitä ihmisiä, jotka ovat huolissaan perheestään? He ovat ihan oikeasti ihmisraunioita sen huolensa kanssa. Öisin ei saa nukuttua ja terveys meinaa pettää sen ahdistuksen kanssa. Ja ne tilanteet siellä kotimaassa perheen suhteen vaihtelevat. Joku saattaa olla hyvinkin motivoitunut kielen opiskelussa ja käydä kaikissa mahdollisissa kielikerhoissa ennen suomen kurssille pääsyä tai viettää monta tuntia päivässä kirjastossa kieltä opiskelemassa. Sitten eräänä iltana soittaa kotiin vaimolle ja muulle perheelle ja kuulee, että kaikki on päin helvettiä ja tilanne on pahentunut merkittävästi. Siinä kuule motivaatio katoaa varsin sukkelaan kun miettii miten saa perheensä turvaan kun joka puolelta piiritetään ja on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Pistää niin vituttamaan nuo "miehet" jotka jättää perheensä vaaraan jonnekin josta itse (ainakin kertomansa mukaan..) joutui pakenemaan. Sitten tehdään nyyhkytarinoita päivälehtiin miten Ahmed joutui tekemään vaikean päätöksen ja hylkäämään perheensä paremman elämän toivossa ja nyt ollaan niin huolesta suunniltaan kun vaimo ja lapset jäi sodan ja hädän keskelle. Ja sitten lukijoiden pitäisi sääliä Ahmedia, just just.
Tiesitkö, että nuo pakomatkat on oikeasti vaarallisia ja sillä miehellä on paras mahdollisuus selvitä hengissä. YleAreenassa on hyvä dokumenttisarja juurikin noihin pakomatkoihin liittyen. Kannattaa katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistää niin vituttamaan nuo "miehet" jotka jättää perheensä vaaraan jonnekin josta itse (ainakin kertomansa mukaan..) joutui pakenemaan. Sitten tehdään nyyhkytarinoita päivälehtiin miten Ahmed joutui tekemään vaikean päätöksen ja hylkäämään perheensä paremman elämän toivossa ja nyt ollaan niin huolesta suunniltaan kun vaimo ja lapset jäi sodan ja hädän keskelle. Ja sitten lukijoiden pitäisi sääliä Ahmedia, just just.
Eiköhän se silti ole Suomen viranomaiset jotka heidät tänne ottavat. Ei se tyhmä ole joka pyytää vaan se joka maksaa. Saksan Afd-puolueella on muuten järkevä linja, jossa ainakin virallisesti energia kohdistetaan politiikan muuttamiseen sen sijaan että mollataan pakolaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan huoli on joo. Mutta tekemättä mitään ihminen turhautuu. Ja opiskelu auttaa myös integroitumaan. Kun apua annetaan, se kannattaa ottaa vastaan, mutta jotain täytyy tehdä myös itse.
Oletko koskaan tavannut näitä ihmisiä, jotka ovat huolissaan perheestään? He ovat ihan oikeasti ihmisraunioita sen huolensa kanssa. Öisin ei saa nukuttua ja terveys meinaa pettää sen ahdistuksen kanssa. Ja ne tilanteet siellä kotimaassa perheen suhteen vaihtelevat. Joku saattaa olla hyvinkin motivoitunut kielen opiskelussa ja käydä kaikissa mahdollisissa kielikerhoissa ennen suomen kurssille pääsyä tai viettää monta tuntia päivässä kirjastossa kieltä opiskelemassa. Sitten eräänä iltana soittaa kotiin vaimolle ja muulle perheelle ja kuulee, että kaikki on päin helvettiä ja tilanne on pahentunut merkittävästi. Siinä kuule motivaatio katoaa varsin sukkelaan kun miettii miten saa perheensä turvaan kun joka puolelta piiritetään ja on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.
Olisin minäkin tosi pahasti ahdistunut jos olisin jättänyt perheeni sotatantereelle ties millaisten kurkunleikkaajien armoille ja itse istuisin lihapatojen ääressä. Olisi ehkä kannattanut miettiä ennen karkaamista miten sen perheen olisi saanut turvaan.
Tilanne jossa eurooppalaiset maat ruokkivat mallia jossa miehet henkensä kaupalla yrittävät päästä turvapaikanhakijoiksi ja sitä kautta laittamaan vastaanottaneen maan maksamaan kaikki viulut ja perheen hakemisen uuteen kotim...siis hyväuskoiseen elättäjämaahan ei ole kestävä ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan huoli on joo. Mutta tekemättä mitään ihminen turhautuu. Ja opiskelu auttaa myös integroitumaan. Kun apua annetaan, se kannattaa ottaa vastaan, mutta jotain täytyy tehdä myös itse.
Oletko koskaan tavannut näitä ihmisiä, jotka ovat huolissaan perheestään? He ovat ihan oikeasti ihmisraunioita sen huolensa kanssa. Öisin ei saa nukuttua ja terveys meinaa pettää sen ahdistuksen kanssa. Ja ne tilanteet siellä kotimaassa perheen suhteen vaihtelevat. Joku saattaa olla hyvinkin motivoitunut kielen opiskelussa ja käydä kaikissa mahdollisissa kielikerhoissa ennen suomen kurssille pääsyä tai viettää monta tuntia päivässä kirjastossa kieltä opiskelemassa. Sitten eräänä iltana soittaa kotiin vaimolle ja muulle perheelle ja kuulee, että kaikki on päin helvettiä ja tilanne on pahentunut merkittävästi. Siinä kuule motivaatio katoaa varsin sukkelaan kun miettii miten saa perheensä turvaan kun joka puolelta piiritetään ja on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.
Olisin minäkin tosi pahasti ahdistunut jos olisin jättänyt perheeni sotatantereelle ties millaisten kurkunleikkaajien armoille ja itse istuisin lihapatojen ääressä. Olisi ehkä kannattanut miettiä ennen karkaamista miten sen perheen olisi saanut turvaan.
Tilanne jossa eurooppalaiset maat ruokkivat mallia jossa miehet henkensä kaupalla yrittävät päästä turvapaikanhakijoiksi ja sitä kautta laittamaan vastaanottaneen maan maksamaan kaikki viulut ja perheen hakemisen uuteen kotim...siis hyväuskoiseen elättäjämaahan ei ole kestävä ratkaisu.
No nimenomaan he ovat miettineetkin. Ensin isä Suomeen vaarallista reittiä ja muu perhe perässä perheenyhdistämisen kautta turvallisesti lentokoneella.
Vierailija kirjoitti:
Rasmus kirjoitti:
Pakolaisten ei tarvitse vastata perheensä kuluista. Jos ilmoitat ennen turvapaikkakäsittelyä että haet perheenyhdistämistä, niin silloin turvapaikanhakijalta ei edellytetä omia tuloja perheensä elatukseen. Mikä on tietysti aivan oikein, sillä miten nyt kielitaidoton ja ehkä lukutaidoton työllistyisi Suomessa jos suomalaisetkaan eivät työllisty. Eivätkä kaikki ihmiset edes halua työllistyä. On sitä muutakin elämää kuin kapitalistin orjana olo.
Kummasti kapitalistin maksamilla veroilla eläminen vaan sopii.
Älä ota tukia vastaan niin sanomisesi voisi ottaa vakavasti. Nyt saat vaan räkäisen naurun ja tyytyväisen kommenttini siitä että tuloerot kasvavat kasvamistaan koko ajan.
Perustuslaki takaa toimeentulon kaikille Suomessa asuville ja sitä varten on Kela ja sossu. Työnteko ei ole pakollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistää niin vituttamaan nuo "miehet" jotka jättää perheensä vaaraan jonnekin josta itse (ainakin kertomansa mukaan..) joutui pakenemaan. Sitten tehdään nyyhkytarinoita päivälehtiin miten Ahmed joutui tekemään vaikean päätöksen ja hylkäämään perheensä paremman elämän toivossa ja nyt ollaan niin huolesta suunniltaan kun vaimo ja lapset jäi sodan ja hädän keskelle. Ja sitten lukijoiden pitäisi sääliä Ahmedia, just just.
Eiköhän se silti ole Suomen viranomaiset jotka heidät tänne ottavat. Ei se tyhmä ole joka pyytää vaan se joka maksaa. Saksan Afd-puolueella on muuten järkevä linja, jossa ainakin virallisesti energia kohdistetaan politiikan muuttamiseen sen sijaan että mollataan pakolaisia.
Tämä on ihan totta, valitettavasti Suomessa ei ole puoluetta jolla olisi järkevä linja.
En silti arvosta yhtään perheensä hylkääjiä, mutta tiedän että monille on kerrottu, että Suomeen kun pääset niin siellä on ilmaiset turvapaikat ja hyvä elämä koko perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan huoli on joo. Mutta tekemättä mitään ihminen turhautuu. Ja opiskelu auttaa myös integroitumaan. Kun apua annetaan, se kannattaa ottaa vastaan, mutta jotain täytyy tehdä myös itse.
Oletko koskaan tavannut näitä ihmisiä, jotka ovat huolissaan perheestään? He ovat ihan oikeasti ihmisraunioita sen huolensa kanssa. Öisin ei saa nukuttua ja terveys meinaa pettää sen ahdistuksen kanssa. Ja ne tilanteet siellä kotimaassa perheen suhteen vaihtelevat. Joku saattaa olla hyvinkin motivoitunut kielen opiskelussa ja käydä kaikissa mahdollisissa kielikerhoissa ennen suomen kurssille pääsyä tai viettää monta tuntia päivässä kirjastossa kieltä opiskelemassa. Sitten eräänä iltana soittaa kotiin vaimolle ja muulle perheelle ja kuulee, että kaikki on päin helvettiä ja tilanne on pahentunut merkittävästi. Siinä kuule motivaatio katoaa varsin sukkelaan kun miettii miten saa perheensä turvaan kun joka puolelta piiritetään ja on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.
Olisin minäkin tosi pahasti ahdistunut jos olisin jättänyt perheeni sotatantereelle ties millaisten kurkunleikkaajien armoille ja itse istuisin lihapatojen ääressä. Olisi ehkä kannattanut miettiä ennen karkaamista miten sen perheen olisi saanut turvaan.
Tilanne jossa eurooppalaiset maat ruokkivat mallia jossa miehet henkensä kaupalla yrittävät päästä turvapaikanhakijoiksi ja sitä kautta laittamaan vastaanottaneen maan maksamaan kaikki viulut ja perheen hakemisen uuteen kotim...siis hyväuskoiseen elättäjämaahan ei ole kestävä ratkaisu.
No nimenomaan he ovat miettineetkin. Ensin isä Suomeen vaarallista reittiä ja muu perhe perässä perheenyhdistämisen kautta turvallisesti lentokoneella.
Miksi isä valitsee pitkän ja vaarallisen reitin? Sotaa ja vainoa pakeneva saa suojaa lähempääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvapaikansaaneiden tukien edellytyksenä pitäisi olla kielen opiskelu. En käsitä, miksein näiltä voida vaatia yhtään mitään.
Jo turvapaikan saaneista en ole varma, mutta esim. vastaanottorahan saamisen edellytyksenä on osallistuminen suomen kielen opetukseen. Jos ei osallistu niin vastaanottorahasta vähennetään 60 euroa, mikä on iso osuus. Ja tätä osallistumista valvotaan ihan oikeasti ja itsekin olen jokusen lappusen kirjoittanut, että kyseinen henkilö on osallistunut suomen opetukseen + mitä kyseisellä opetuskerralla on käsitelty.
Turvapaikan saaneet taas useimmat odottavat ihan innoissaan kotouttamiskoulutukseen (=suomen kurssille) pääsemistä ja jo odotusaikana monet osallistuvat vapaaehtoisesti kielikerhoihin ym. Se toki on totta, että monilla on niin paljon ongelmia ettei oppiminen ole niin tehokasta kuin voisi olla.
Tilastojen mukaan lukutaidottomuus on myös suurta.
Mutta monilla on myös kova motivaatio oppia lukemaan ja kirjoittamaan ja tuloksia tulee nopeasti mikäli ei ole taustalla lukivaikeuksia tai pahoja traumoja. Useimpien perheet myös kannustavat äitiä (joka yleensä on se lukutaidoton) lukemisen opettelussa ja teini-ikäiset lapset käyvät kirjastosta ihan varta vasten kyselemässä oppikirjoja. Ja oman kokemukseni pohjalta täysin lukutaidottomista valtaosa on n. 35-vuotiaita ja vanhempia naisia. Toki nuoriakin on joukossa, mutta he ovat vähemmistönä.
Miksiköhän sitten muslimimaista tulleet eivät työllisty juuri lainkaan tilastojen mukaan edes noususuhdanteessa vaikka ovat niin innokkaita opiskelemaan suomen kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan huoli on joo. Mutta tekemättä mitään ihminen turhautuu. Ja opiskelu auttaa myös integroitumaan. Kun apua annetaan, se kannattaa ottaa vastaan, mutta jotain täytyy tehdä myös itse.
Oletko koskaan tavannut näitä ihmisiä, jotka ovat huolissaan perheestään? He ovat ihan oikeasti ihmisraunioita sen huolensa kanssa. Öisin ei saa nukuttua ja terveys meinaa pettää sen ahdistuksen kanssa. Ja ne tilanteet siellä kotimaassa perheen suhteen vaihtelevat. Joku saattaa olla hyvinkin motivoitunut kielen opiskelussa ja käydä kaikissa mahdollisissa kielikerhoissa ennen suomen kurssille pääsyä tai viettää monta tuntia päivässä kirjastossa kieltä opiskelemassa. Sitten eräänä iltana soittaa kotiin vaimolle ja muulle perheelle ja kuulee, että kaikki on päin helvettiä ja tilanne on pahentunut merkittävästi. Siinä kuule motivaatio katoaa varsin sukkelaan kun miettii miten saa perheensä turvaan kun joka puolelta piiritetään ja on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.
On se rankkaa, mutta ilmainen elämä tasoittaa tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvapaikansaaneiden tukien edellytyksenä pitäisi olla kielen opiskelu. En käsitä, miksein näiltä voida vaatia yhtään mitään.
Jo turvapaikan saaneista en ole varma, mutta esim. vastaanottorahan saamisen edellytyksenä on osallistuminen suomen kielen opetukseen. Jos ei osallistu niin vastaanottorahasta vähennetään 60 euroa, mikä on iso osuus. Ja tätä osallistumista valvotaan ihan oikeasti ja itsekin olen jokusen lappusen kirjoittanut, että kyseinen henkilö on osallistunut suomen opetukseen + mitä kyseisellä opetuskerralla on käsitelty.
Turvapaikan saaneet taas useimmat odottavat ihan innoissaan kotouttamiskoulutukseen (=suomen kurssille) pääsemistä ja jo odotusaikana monet osallistuvat vapaaehtoisesti kielikerhoihin ym. Se toki on totta, että monilla on niin paljon ongelmia ettei oppiminen ole niin tehokasta kuin voisi olla.
Tilastojen mukaan lukutaidottomuus on myös suurta.
Mutta monilla on myös kova motivaatio oppia lukemaan ja kirjoittamaan ja tuloksia tulee nopeasti mikäli ei ole taustalla lukivaikeuksia tai pahoja traumoja. Useimpien perheet myös kannustavat äitiä (joka yleensä on se lukutaidoton) lukemisen opettelussa ja teini-ikäiset lapset käyvät kirjastosta ihan varta vasten kyselemässä oppikirjoja. Ja oman kokemukseni pohjalta täysin lukutaidottomista valtaosa on n. 35-vuotiaita ja vanhempia naisia. Toki nuoriakin on joukossa, mutta he ovat vähemmistönä.
Miksiköhän sitten muslimimaista tulleet eivät työllisty juuri lainkaan tilastojen mukaan edes noususuhdanteessa vaikka ovat niin innokkaita opiskelemaan suomen kieltä?
Musliminimi estää tehokkaasti jo työhaastatteluun pääsemisen. Sama juttu kuin ainakin ennen romaneilla. Tämän takiahan on väläytelty mm. nimettömiä työhakemuksia. Työhaastattelussa tuo asia kuitenkin selviäisi niin kukaan ei ole tosissaan alkanut ajaa asiaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan huoli on joo. Mutta tekemättä mitään ihminen turhautuu. Ja opiskelu auttaa myös integroitumaan. Kun apua annetaan, se kannattaa ottaa vastaan, mutta jotain täytyy tehdä myös itse.
Oletko koskaan tavannut näitä ihmisiä, jotka ovat huolissaan perheestään? He ovat ihan oikeasti ihmisraunioita sen huolensa kanssa. Öisin ei saa nukuttua ja terveys meinaa pettää sen ahdistuksen kanssa. Ja ne tilanteet siellä kotimaassa perheen suhteen vaihtelevat. Joku saattaa olla hyvinkin motivoitunut kielen opiskelussa ja käydä kaikissa mahdollisissa kielikerhoissa ennen suomen kurssille pääsyä tai viettää monta tuntia päivässä kirjastossa kieltä opiskelemassa. Sitten eräänä iltana soittaa kotiin vaimolle ja muulle perheelle ja kuulee, että kaikki on päin helvettiä ja tilanne on pahentunut merkittävästi. Siinä kuule motivaatio katoaa varsin sukkelaan kun miettii miten saa perheensä turvaan kun joka puolelta piiritetään ja on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.
Olisin minäkin tosi pahasti ahdistunut jos olisin jättänyt perheeni sotatantereelle ties millaisten kurkunleikkaajien armoille ja itse istuisin lihapatojen ääressä. Olisi ehkä kannattanut miettiä ennen karkaamista miten sen perheen olisi saanut turvaan.
Tilanne jossa eurooppalaiset maat ruokkivat mallia jossa miehet henkensä kaupalla yrittävät päästä turvapaikanhakijoiksi ja sitä kautta laittamaan vastaanottaneen maan maksamaan kaikki viulut ja perheen hakemisen uuteen kotim...siis hyväuskoiseen elättäjämaahan ei ole kestävä ratkaisu.
No nimenomaan he ovat miettineetkin. Ensin isä Suomeen vaarallista reittiä ja muu perhe perässä perheenyhdistämisen kautta turvallisesti lentokoneella.
Miksi isä valitsee pitkän ja vaarallisen reitin? Sotaa ja vainoa pakeneva saa suojaa lähempääkin.
Ei niihin naapurimaihinkaan määräänsä enempää pakolaisia mahdu. Itä-Eurooppa taas on vajoamassa siihen malliin fasismiin ettei kukaan täysjärkinen sinne jäisi. Lisäksi ihmissalakuljettajat kertovat omia tarinoitaan.
Ja kaikki järkevät viestit saaneet vain alapeukkua. Eipä yllätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvapaikansaaneiden tukien edellytyksenä pitäisi olla kielen opiskelu. En käsitä, miksein näiltä voida vaatia yhtään mitään.
Jo turvapaikan saaneista en ole varma, mutta esim. vastaanottorahan saamisen edellytyksenä on osallistuminen suomen kielen opetukseen. Jos ei osallistu niin vastaanottorahasta vähennetään 60 euroa, mikä on iso osuus. Ja tätä osallistumista valvotaan ihan oikeasti ja itsekin olen jokusen lappusen kirjoittanut, että kyseinen henkilö on osallistunut suomen opetukseen + mitä kyseisellä opetuskerralla on käsitelty.
Turvapaikan saaneet taas useimmat odottavat ihan innoissaan kotouttamiskoulutukseen (=suomen kurssille) pääsemistä ja jo odotusaikana monet osallistuvat vapaaehtoisesti kielikerhoihin ym. Se toki on totta, että monilla on niin paljon ongelmia ettei oppiminen ole niin tehokasta kuin voisi olla.
Tilastojen mukaan lukutaidottomuus on myös suurta.
Mutta monilla on myös kova motivaatio oppia lukemaan ja kirjoittamaan ja tuloksia tulee nopeasti mikäli ei ole taustalla lukivaikeuksia tai pahoja traumoja. Useimpien perheet myös kannustavat äitiä (joka yleensä on se lukutaidoton) lukemisen opettelussa ja teini-ikäiset lapset käyvät kirjastosta ihan varta vasten kyselemässä oppikirjoja. Ja oman kokemukseni pohjalta täysin lukutaidottomista valtaosa on n. 35-vuotiaita ja vanhempia naisia. Toki nuoriakin on joukossa, mutta he ovat vähemmistönä.
Miksiköhän sitten muslimimaista tulleet eivät työllisty juuri lainkaan tilastojen mukaan edes noususuhdanteessa vaikka ovat niin innokkaita opiskelemaan suomen kieltä?
Musliminimi estää tehokkaasti jo työhaastatteluun pääsemisen. Sama juttu kuin ainakin ennen romaneilla. Tämän takiahan on väläytelty mm. nimettömiä työhakemuksia. Työhaastattelussa tuo asia kuitenkin selviäisi niin kukaan ei ole tosissaan alkanut ajaa asiaa eteenpäin.
Eli työantajatkaan eivät halua muslimeita yrityksiinsä. Miksi heitä sitten pitäisi ottaa vastaan kun toiselta puolen maailmaa Suomeen tulevien ainoa motiivi on ilmainen elämä. Eivät työllisty ja ovat yliedustettuina rikostilastoissa.
Varmaan huoli on joo. Mutta tekemättä mitään ihminen turhautuu. Ja opiskelu auttaa myös integroitumaan. Kun apua annetaan, se kannattaa ottaa vastaan, mutta jotain täytyy tehdä myös itse.