Voiko naisen viedä treffeille metsään?
Voiko naisen viedä treffeille johonkin metsään tai järvenrantaan
+nuotiolla ruoan tekemistä, makkaran paistoa tjms simppeliä
+kahvittelua
Ekoilla treffeillä ei varmaan?
Vai heti ekoilla pitkä ja haastava pilkkireissu tuulessa ja pakkasessa jotta näkee onko nainen mistään kotoisin?
Kommentit (43)
Eihän se selviä kuin kokeilemalla. Toiset tykkää, toiset ei. Saattaa vuosisadan romanssi alkaa, tai se on sitten ekat treffit ja se on siinä.
Mun mielestä kuulostaa kivalta, kunhan tietää etukäteen, enkä ehtis tällätä.
Minä tykkäisin. Mutta ilmoita etukäteen että osaan pukeutua tilanteen mukaan 😊
Minut voisi viedä metsään mutta ei pilkille. Paitsi jos on aurinkoista ja kevättalvi.
Perhokalastamaan voisin myös tai virvelöimään.
Mutta hyvä sopia etukäteen niin varusteet onnoikeanlaiset
Just tuollaiset ois täydelliset ekat treffit! Joku tykkää, joku ei, mutta eikös se ole vaan hyvä jo tuossa vaiheessa karsia pois vaihtoehdot, joiden käsitys nautinnollisesta ajan viettämisestä on täysin erilainen kuin itselläsi?
Kannattaa ja kannattaa myös jättää se sinne. Jos se selviää yksin sivistyksen pariin, niin se on "keeper".
Mut vois viedä metsään, olis aika ihanaakin. :)
N30
Vierailija kirjoitti:
Eihän se selviä kuin kokeilemalla. Toiset tykkää, toiset ei. Saattaa vuosisadan romanssi alkaa, tai se on sitten ekat treffit ja se on siinä.
Mun mielestä kuulostaa kivalta, kunhan tietää etukäteen, enkä ehtis tällätä.
Juu kyllä varmaan pieni varoitus täytyis antaa että osaa oikeat vaatteet laittaa eikä turhan hienoksi laittaudu.
Lauloihan Kikkakin että "vie minut metsään, apinamies".
En lähtis ekoille treffeille oman turvallisuuteni takia.
Mittaa sitten seisovalla treffikyrvällä pilkkireiän lämpötila.
M35
Turvallisuussyistä en lähtisi tuntemattoman miehen kanssa metsään treffeille. Myöhemmässä vaiheessa hyvä idea :)
Itse vein ns luontoarvoihin kiintyneen tytön laavutreffeille elokuun hämärtyvään iltaan. Valitettavasti hän oli tyypillinen city-vihreä jota pimeä metsä pelotti, notskilla lämmitetyt kasvisvartaat olivat pahaa ruokaa, hyttysiä mukamas liikaa tai sitten ne karkoittava savu yskitti, kilometrin "rämpiminen" pitkälti littanaksi tallotulla polulla parkkipaikalle oli melkein ylivoimainen suoritus, meinasi syödä sudenmarjan mustikkana, närhen rääkäisystä melkein hysteerisyyttään kusi housuunsa...
Ei tullut kolmansia treffejä - minun toimesta. Sellaiseen valittavaan kermapeppuun viitsinyt sotkeutua vaikka kuinka nätti olikin ja varmaan ihan hyvä panokin...mitähän olisi tuuminut kun olisin sanonut myöhemmin "Nyt Lappiin viikon vaellukselle".
Minusta ois tylsää. Nuorempana se oli minusta hienoa, jotain erikoista, mutta ei oikeasti ole niin ihanaa. Kaipaan nykyään mukavuutta.
Riippuu. Jos en tuntisi miestä entuudestaan, haluaisin tutustua ensin ihmisten ilmoilla. Mutta jos tuntisimme toisemme jo muista yhteyksistä ja tietäisin, ettei hän ole hullu paloittelumurhaaja, voisin lähteä ilomielin eräretkelle, vaikka heti ensitreffeillä. En juurikaan liiku luonnossa itse, mutta mies, joka ehdottaisi treffejä metsään tai pilkille, vaikuttaisi virkistävän persoonalliselta. :)
Vierailija kirjoitti:
Itse vein ns luontoarvoihin kiintyneen tytön laavutreffeille elokuun hämärtyvään iltaan. Valitettavasti hän oli tyypillinen city-vihreä jota pimeä metsä pelotti, notskilla lämmitetyt kasvisvartaat olivat pahaa ruokaa, hyttysiä mukamas liikaa tai sitten ne karkoittava savu yskitti, kilometrin "rämpiminen" pitkälti littanaksi tallotulla polulla parkkipaikalle oli melkein ylivoimainen suoritus, meinasi syödä sudenmarjan mustikkana, närhen rääkäisystä melkein hysteerisyyttään kusi housuunsa...
Ei tullut kolmansia treffejä - minun toimesta. Sellaiseen valittavaan kermapeppuun viitsinyt sotkeutua vaikka kuinka nätti olikin ja varmaan ihan hyvä panokin...mitähän olisi tuuminut kun olisin sanonut myöhemmin "Nyt Lappiin viikon vaellukselle".
Luonnon arvon ja sen suojelun ymmärtäminen ja luonnossa olemisesta pitäminen ovat erillisiä asioita.
Minä vein miehen ensitreffeillä metsään. Tehtiin reilun tunnin mittainen lenkki kaikessa rauhassa pieniä polkuja pitkin kävellen ja keskustellen. Siitä se lähti.
Minä en kyllä ensitreffeille lähtisi mihinkään metsään. Muutenkin treffeille lähteminen on tosi jännittävää ja vaivalloista ja sitten pitäisi miettiä, millaiset vaatteet pitää laittaa ja miten pitkältä pitää jaksaa kävellä ja mitä jos tyyppi onkin ihan kamala, eikä sieltä metsästä pääsekään äkkiä lähtemään. Enkä todellakaan ole edukseni ulkoiluvaatteissa hikisenä savunhajuisena ilman meikkiä.
Vierailija kirjoitti:
En lähtis ekoille treffeille oman turvallisuuteni takia.
No minkäs takia sitten?
Seksin?
Riippuu tietysti naisesta. Mut voisit unohtaa inhottavan jäällä rämpimisen merkeissä.