Koira tarvitsee pian oman säästöpossun – Eläinlääkäristä joutuu maksamaan aina vain enemmän

Ei koske suurinta osaa maailmaa. First world problem!

Naapurilla on vanha koira ja katson vähän surullisena, kun ramppaavat portaita edestakaisin. Koira ei nimittäin jaksa kiivetä portaita eikä mennä niitä alaskaan.

Ja koira on liian iso kannettavaksi.

Viimeksi koira makasi mahallaan portaissa, oli tassut pettäneet alta eikä jaksanut nousta. Omistaja vaan käskytti vieressä.

Oli varmasti koiralle pelottava tilanne, kun naama alaspäin roikkuu siinä ja yksi takajaloista roikkuu portaikon ulkopuolella.

Onpa tosi kivaa koiran hoitoa.

Ja miksi ihmiset hommaavat ensin lyttykuonoisen koiran, jolla on rakennevikoja ja sitten valitetaan eläinlääkärikuluista?

Olisko kannattanut hankkia koira, jolla vähemmän sairauksia ja vikoja? Mut ei, kun ranskanbulldogit on niin ihkuja.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Just käytettiin kissa rokotuksessa, jonka teki tietysti eläinlääkäri. Mies sitten jälkeen päin tokaisi, että kumma kun ihmisillä rokotuksen voi laittaa hoitaja, eläimillä pitää olla lääkäri ja hinta sen mukainen. No, toki muutenkin vähän tutki, onko kissa kunnossa, muttei siihen monta minuuttia mennyt.

Ei ole oikein olemassa mitään eläinten terveydenhoitajia, eläinhoitajan ammatti vastaa lähinnä lähihoitajaa, ja heillähän ei ole oikeutta rokottaa.

Oman koiran eläinlääkärikulut ovat n. 300e tältä vuodelta. Tyhmähän olin, kun en agriasta heti omaan vakuutusyhtiöön keskittänyt. On se jännä, miten pyhänä koiran jalan tutkiminen päivystyksessä (venähdys) ja normaaliin aikaan tutkittu mahdollinen pissatulehdus kustansi yhtä paljon. Ensimmäiseen sisältyi kipulääke kotiin, eläinlääkärin tutkimukset ja piikki takamukseen. Jälkimmäiseen lähinnä kuvaus ja muistaakseni jonkinlainen bakteeriviljely. Molemmat menivät kiinteän omavastuun piikkiin😑

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole halpaa ei. Käytin hiljattain kissaani verenpainekontrollissa, käynti kesti max 10 minuuttia, hintaa yli 80 euroa. Toisella kerralla yhden pillerin saaminen kissan ruokahalun herättämiseksi (mirtatsapin) maksoi yli 8 euroa. Vastaanottohenkilö haki pillerin varastosta laittoi sen minigrip-pussiin, siitä perittiin 8 euroa - itse tabletti maksoi parikymmentä centtiä. Tähän vielä helkutin kalliit erikoisruoat, lisäravinteet ja lääkkeet päälle niin avot!

Alalla vallitsee valtava ahneus! Pelkään, ettei mulla ole enää varaa pitää munuaisvaivaista kissaani kovin kauaa :(

Tämä jos mikä on järjetöntä. Kissa on sairas, ruokahaluttomuus on luonnossa merkki lähestyvästä kuolemasta. Ihmisvanhuksilla myös. Päästä katti jo lepoon.

Kyllä kissani syö, mutta paljon vähemmän kuin sen pitäisi. On totta, että ei varmaankaan ole kaukana se aika kun hänestä joudun luopumaan, rouva on jo 16v. Muuten hän on pirteä ja hyvin seurallinen ja tyytyväisen oloinen, ruokahalua vain saisi olla enemmän.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä järjettömiä hintoja... Ymmärrän, että jotkut oikeasti kalliit toimenpiteet, kuten leikkaukset nukutuksineen ja lääkityksineen maksavat. Mutta se, että eläinlääkäri vilkaisee pintapuolisesti eläintä 10min ja hinnaksi tulee 80€, tuntuu kyllä ihan riistolta.

Itselläni pöyristyttävin kokemus on se, kun koiran silmätulehduksen toteaminen + antibiootti siihen maksoivat 160€. Aivan järjetöntä. Kuulemma oli tarpeen tehdä kaikkia maailman testejä ja tutkimuksia, että kyse on varmasti silmätulehduksesta (oireet olivat ihan selvät, minä olin jo kotona päätellyt että tästä on kyse ja menin vain hakemaan reseptiä antibioottiin).

Eläinlääkäreissä tuntuu olevan kahta koulukuntaa nykyään. Toisaalta on niitä, jotka joka pikkuvaivastakin teetättävät kaikki mahdolliset kokeet vaikka vaiva on kuin oppikirjasta ja hoito olisi simppeli. Sitten taas toisaalta on niitä jotka eivät varsinaisesti tutki, mikä on vialla, vaan hoitavat vaan oiretta. Sitten joutuu ravaamaan kerta toisensa jälkeen lääkärillä uudestaan ja aina uusi käyntimaksu ja uusi kokeilu kehiin... Ja yleensä eläinlääkärit on niin kiireisiä että pikaisesti vaan vilkaistaan potilasta ja heitetään seuraava arvaus kehiin, kiitos hei ja kassan kautta ulos. Viimeisimmän vaivan kanssa käytin omaa koiraa kuusi kertaa lääkärissä vaikka ongelma olisi selvinnyt heti ekalla käynnillä jos olisi otettu ne veri- ja ulostenäytteet niinkuin heti pyysin 🤦 turhia tutkimuksia pitää toki välttää mutta pieni on rahastuksen maku siinä että aina käynnin lopuksi jo sanotaan että no tulette sitten uudestaan jos tämä ei auta. Kun mä haluaisin saada selville mikä on vikana ja hoito sitten sen mukaan eikä pelkkää kallista arvailua ja koira kärsii kipeänä 🤬 voisi tulla aikatauluunkin vähän väljyyttä jos ei samat asiakkaat olis siellä vastaanotolla koko ajan...

Moni eläinlääkäri onneksi antaa maksaa osissa ilman korkoa, jos rahat ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Ketjut nostavat hintoja. Iso kulurakenne ja paljon avustava henkilökuntaa. Se, minkä voisi hoitaa yksinkertaisesti, tehdään monimutkaisesti ja kalliisti.

Tapansa mukaan kilpailuvirasto katsoo poispäin ja vaikenee, kun muutama ketju alkaa ottaa haltuunsa määräävää markkina-asemaa ja vie elintilan ja henkilöstön pienemmiltä yrittäjiltä. Toimijoiden määrän vähentyessä hinnoittelu alkaa mennä saneluksi. On se kumma, kun tässä maassa ei haluta tehdä mitään aidon monipuolisen kilpailun säilymiseksi.

Esimerkkiä näyttää alan ainut oppilaitos, jossa laskun kirjoittaminen todella osataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan tuntenut niin suurta iloa ja helpotusta siitä että meillä molemmilla on turvatut ja hyvät työpaikat kuin silloin kun kissamme sairastui vakavasti ja tarvitsi 1500 euron leikkauksen. Se tunne kun ymmärsin että monen ihmisen olisi ollut pakko antaa kissan kuolla, vaikka he varmasti rakastavat eläimiään yhtä paljon kuin me.

Lääkärin ilme oli myös helpotusta täynnä kun hän ymmärsi että ilman muuta suostumme leikkaukseen ja se ei ole ongelma. On varmaan todella rankkaa lääkärinä joutua tilanteeseen jossa voisi auttaa eläintä mutta rahan takia ei pysty.

Olet naivi. Lääkäri oli onnessaan, koska sai RAHAA.

Helpotus liittyi varmaan siihen, että ei joutunut enempää tekemään surunhoitotyötä. Ihmisten hätä on tuossa tilanteessa usein suurempi kun eläinten, jotka eivät osaa odottaa tai toivoa mitään.

Mehän käytiin tässä vähän aika sitten Viron puolella hoidattamassa meidän koira kuntoon. Kyllä sinnekin sai uppoamaan sen vajaa 600e. Onneksi oli säästöjä niin saatiin maksettua tuokin reissu muutoin olisi jäänyt hoitamatta. Kaveri sanoi mulle jo ennen kuin hommasin koiran että vähintään 2000e olisi hyvä olla ja oikeassahan hän oli. Vielä jos tässä joutuisi käymään päivystyksessä täällä Suomen päässä niin aikalailla saisin säästöt tuhlattua siihen reissuun. Kasvattaja kehoitti ennakoimaan hoitamalla koiraa asianmukaisella ruokinnalla sekä hammastuotteilla sun muilla jutuilla joihin kylläkin saa myös poltettua rahaa.

Teit niin tai näin huomaat silti käyttäneesi rahaa siihen koiraan, mikäli haluat pitää sitä asianmukaisesti. Tietenkin voi jättää hoitamatta ja kysyä naapurin metsästäjää aina hoitamaan ''vanhan'' pois, mutta en itse ainakaan halua olla sellainen vastuuton koiran kierrättäjä joka pitää halvalla siihen saakka kunnes ilmenee jotain.

Vierailija kirjoitti:

Jos sen voi maksaa säästöpossun 5 ja 10 setin kolikoilla se ei ole kovinkaan kallista.

Köyhän pitäisi opettaa koiransa löytämään rahaa ja arvoesineitä, niin sillä se tienaisi omat lääkärimaksunsa.

Tyhmät ihmiset ei tajua, että eläinlääketiede on mennyt kovasti eteenpäin, nykyään pystytään tekemään muutakin kun rokottamaan ja lopettamaan.

Tietysti ne laitteet maksavat, niillä halvoilla ei löydy edes röntgeniä. Halvalla saa turhan antibioottikuurin, jos haluaa oikean diagnoosin, se maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sen voi maksaa säästöpossun 5 ja 10 setin kolikoilla se ei ole kovinkaan kallista.

Köyhän pitäisi opettaa koiransa löytämään rahaa ja arvoesineitä, niin sillä se tienaisi omat lääkärimaksunsa.

Eläköitynyt tullikoira voisi olla hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Naapurilla on vanha koira ja katson vähän surullisena, kun ramppaavat portaita edestakaisin. Koira ei nimittäin jaksa kiivetä portaita eikä mennä niitä alaskaan.

Ja koira on liian iso kannettavaksi.

Viimeksi koira makasi mahallaan portaissa, oli tassut pettäneet alta eikä jaksanut nousta. Omistaja vaan käskytti vieressä.

Oli varmasti koiralle pelottava tilanne, kun naama alaspäin roikkuu siinä ja yksi takajaloista roikkuu portaikon ulkopuolella.

Onpa tosi kivaa koiran hoitoa.

Ja miksi ihmiset hommaavat ensin lyttykuonoisen koiran, jolla on rakennevikoja ja sitten valitetaan eläinlääkärikuluista?

Olisko kannattanut hankkia koira, jolla vähemmän sairauksia ja vikoja? Mut ei, kun ranskanbulldogit on niin ihkuja.

Minä en kyllä katsoisi surullisena vieressä, vaan menisin kyllä ilmoittamaan, että toiminta on suorastaan eläinrääkkäystä. Ottaisin yhteyttä myös johonkin eläinsuojelutahoon, että voisivat vaikka käydä kylässä. Ihan oikeasti, tuommoisissa tilanteissa ei vain katsella hiljaa vierestä.

Joku olikin jo ehtinyt kommentoida käyneensä Virossa eläinlääkärissä. Kannattaa tosiaan tsekata hintoja myös lahden toiselta puolen, jos tiedossa on isompi operaatio.

Op:lla vakuutus on n. 450e vuoso eikä tosiaan ole enää yläikärajaa siihen eli korvaa vanhankin koiran ell kulut. Ei minusta kovin kallista.

Vierailija kirjoitti:

Op:lla vakuutus on n. 450e vuoso eikä tosiaan ole enää yläikärajaa siihen eli korvaa vanhankin koiran ell kulut. Ei minusta kovin kallista.

Menee kuitenkin aina omavastuu ja prosenttiosuus laskusta. On kallis. Omat kulut ilman vakuutuksesta ovat olleet 200-500 euron ennakoimaton käynti ehkä joka 2-3. vuosi, eli selkeästi on jäänyt rahaa säästöön.

Nouseville hinnoille on oikeastaan kolme syytä:

1. Lemmikkien määrä on voimakkaasti kasvanut ja lemmikeistä on tullut monille ns. elämänsisältö, josta voi helposti rokottaa rahallisesti.

2. Vakuutukset.

3. Eläinlääriasemien omistuksen keskittyminen pääomasijoittajille, enimmäkseen ulkomaisille. Kun ruotsalainen Evidensia- ketju valtasi markkinoita yritysostoilla erittäin voimakkaasti, hinnat alkoivat kivuta pilviin. Omistajayrittäjien, eli elänlääkärien oli periaatteessa pakko myydä yrityksensä, koska kilpialeminen tuollaista jättiä vastaan on mahdotonta.

Sama homma olisi tapahtunut, jos sote olisi mennyt suunnitellun laisena läpi.

Lapsuudenperheessäni oli kissa ja muistan, että sen ylläpito oli tuolloin vielä suht edullista. Kuoli 6 vuotta sitten 16-vuotiaana ja oli ennen lopetusta sairastellut jo jonkun aikaa. Hoito ei ollut mitenkään taloutta kaatavan kallista. 

Mutta enää en halua omaa kissaa, vaan sen sijaan haluaisin toimia sijaiskotina. Miehelle ei kelpaisi, haluaa ihan oman kissavauvan jota ei tarvitsisi antaa pois... Traumatisoiduin niin paljon yhteisen kissamme sairaudesta ja lopettamisesta, että omassa mielessäni päätin että ei enää ikinä. Ja pitihän meidänkin luopua vauvastamme, kun tämä oli vasta alle 2-vuotias... Lääkärikäynnit ja lääkkeet maksoivat ihan järjettömästi. Sijaiskotina ruoka-, lääkäri- ja lääkekustannuksia ei tarvitsisi itse hoitaa ja samalla tekee tärkeää vapaaehtoistyötä.