George Michaelin kuolemalla hurskastelu

Vierailija kirjoitti:

Miksi se kuolema nyt koskettaa? Kukaan näistä ns. faneista ei viime vuosiin välittänyt sairastelevasta, lihoneesta ja kasvoiltaan turvonneesta, vanhettuneesta Georgesta. En ainakaan ole julkisesti huomioinut mitään huolen häivää Georgen tilasta, kuin nyt vasta kuolinuutisesta puoli maailmaa ilmoittaa Somessa "olevansa järkyttyneitä" nuoruuden idolinsa kuolemasta. Jollakin keppihevosella pitää aina ratsastaa, voidakseen ilmoittaa olevansa "tunteva ja kokeva" ihminen

Kannattaisko  sun tarkistaa aika pian mitä se hurskastelu oikeasti tarkoittaa? Tää on vähän kuin jos ilmoittaisit haluavasi  isona asua lasitalossa ja viettää irstasta elämää.....

No tälläkin palstalle on aika paljon meitä, joille Wham oli aikanaan iso ja merkityksellinen bändi, totta kai kuolema koskettaa.

Frankie Boyle kirjoitti somessa: "Kids' idols today are all Youtubers.In 30 years time they'll be mourning the death of someone who talked about having a really nice sandwich"

Meille jo hyvinkin keski-ikäisille Whamin 1980-luvun hitit ovat samanlaisia sulupolvikokemuksia. Pitää vielä muistaa, että Suomessa 1980-luku oli aikamoista yhtenäiskulttuuria; suurin osa radiota silloin kuunnelleista ei ole voinut välttyä Wake me up before you go golta.

Muistan kun Timo TA Mikkonen juonsi 80-luvulla Hittimittaria: "Ja seuraavalla videolla esiintyy Wham-yhtye kappaleellaan Wake me up before you go go, eli suomeksi Herätä minut ennen kuin menet menet."

Höpö höpö, ap. Monelle George Michael edustaa nuoruutta ja muistuttaa myös omasta kuolevaisuudesta. Olin itsekin järkyttynyt, kun en osannut odottaa, että nuoruuden pop-ikoni olisi jo siinä kunnossa, että kuolo korjaisi. Nuorena oli stara ja teki hienoja kappaleita. 90-luvun jälkeen en ole enää seurannut.

Voin ihan rehellisesti tunnustaa, että viime viikolla kuuntelin Youtubesta jokaisena päivänä Last Christmas-kappaletta. Olen aina rakastanut George Michaelin ääntä ja lauluja, vaikka hänen sekoilunsa huumeiden parissa ja parisuhteissa ovatkin vastenmielisiä. Itkin eilen kun kuulin, että George Michael on kuollut. Puhu vain omasta puolestasi, jos et ole koskaan George Michaelista pitänyt.

Vierailija kirjoitti:

Huomenna kukaan ei enää edes muista kuka on kuallu. Aivan kuin kohu ja RIP viestien linkittely face seinille kestivät Princen, David Bowien tai Lemmyn kohdalla myöskin päivän. Senjälkeen maailman meno on ennallaan. SOME kohut laskevat yhtä nopeasti kuin nousevatkin.

No olipa varsin terävä havainto....

Oletko myös huomannut sen ,ettei sentään  ihan kaikkien ihmisten kuolemasta

(...somessakaan)    kirjoitella ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se kuolema nyt koskettaa? Kukaan näistä ns. faneista ei viime vuosiin välittänyt sairastelevasta, lihoneesta ja kasvoiltaan turvonneesta, vanhettuneesta Georgesta. En ainakaan ole julkisesti huomioinut mitään huolen häivää Georgen tilasta, kuin nyt vasta kuolinuutisesta puoli maailmaa ilmoittaa Somessa "olevansa järkyttyneitä" nuoruuden idolinsa kuolemasta. Jollakin keppihevosella pitää aina ratsastaa, voidakseen ilmoittaa olevansa "tunteva ja kokeva" ihminen

Kannattaisko  sun tarkistaa aika pian mitä se hurskastelu oikeasti tarkoittaa? Tää on vähän kuin jos ilmoittaisit haluavasi  isona asua lasitalossa ja viettää irstasta elämää.....

Hurskastelu tarkoittaa tekopyhää. Ja juuri sitä asiassa tarkoitin. Ihmiset, jotka eivät vuosiin kiinnitä huomiota tähän elävään ihmiseen, kerääntyvät tämän kuoleman jälkeen kyyneleet silmissä kertomaan kuinka oli heille niin tärkeä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joku ei nyt oikein osaa erottaa hypetettyä tuotetta ja aidosti luovaa yksilöä, poikkeuksellista kykyä, legendaarista taiteilijaa toisistaan.

Oliko siis Georgios Kyriacos Panayiotou hypetetty tuote? Vai oliko hän mielestäsi luova taiteilija?

Taiteilija jonka teokset pysyivät elossa ilman niiden tueksi tuotettuja kohu- tai mukauutisia. Ihan kuten vaikka David Joneskin.

Kuuntelin Whamia nuorena jo ennen Wake Me Up-hittiä. Semmoiset biisit bongasin silloin radiosta kuin Wham Rap ja Bad Boys, ne tekivät vaikutuksen. Kun iso hitti tuli, niin kiinnostukseni laski, se oli niin sliipattu. I Am Never Gonna Dance Again on ollut ylisoitettu ja mielestäni edelleenkin puhkikulunut, Last Christmas on ollut jouluanthemini mutta jostain syystä en kuunnellut sitä ollenkaan tänä jouluna. Aikuisena olen oppinut pitämään monista muista GM:n biiseistä ja arvostamaan miehen musiikillisia kykyjä. Oli järkytys kuulla hänen liian nuorena tapahtuneesta kuolemastaan ja silmäni kyllä kostuivat. Taas yksi ainutlaatuinen musiikintekijä ja laulaja on poistunut. Ja silti en ole koskaan pitänyt itseäni GM-fanina :').

Minä kuuntelin nostalgisesti kaikki häneen liittyvät nuoruuden ja nuoren aikuisikäni hitit. Pakko myöntää, että jenkkimarkkinoille tehty Faith iskee nyt paremmin.

Luulen että jotkut (nuoret?) ei ehkä oikein ymmärrä että nämä bowiet, princet ja george michaelit ihan oikeasti teki itse ne laulunsa (ja lavahahmonsa) mitä esittivät. Jotkut jopa loivat uusia musiikkisuuntauksia! Ja nyt kun heitä ei enää ole, ei heiltä uusia laulujakaan tule, mikä on lopullisuudessaan mahdollisesti suuri menetys.

Häiritseekö ap:tä enemmänkin se, että GM oli avoimesti homo? Oletko nyt ihan rehellinen itsellesi?

Olen aina pitänyt hänen musiikistaan, ja loppuaikojen huono kunto mielestäni selittyy sairaudella (tod näk hiv kehittyneenä aidsiksi ja siihen otetut turvottavat lääkkeet). Henkilönä hän oli epätäydellinen kuten me kaikki, mutta luovana taiteilijana, lauluntekijänä, muusikkona ja laulajana ainutlaatuinen. Kuuntelin ja yhä kuuntelen hänen laulujaan usein.

Hän oli myös hyväntekijä, joka lahjoitti äitinsä kuoleman jälkeen konsertin tuotot NHS-hoitajille (Brittien National Health Service), toimi aidsiin sairastuneiden puolesta... Vaikutti poikkeuksellisen rehelliseltä ja mukavalta tyypiltä. Outside saa yhä hyvälle tuulelle. Senkin kohun hän käänsi voitokseen.

En yleensäkään linkitä youtube-videoita sivulleni ilman erityistä syytä, mutta GM:n kuolemaa aidosti surin ja suren.

RIP George

(Sen sijaan Princen tai Cohenin yms kuolemat eivät etityisesti koskettaneet, vaikka he tekivätkin hyviä biisejä.)

Kuoleman jälkeen tie vie joko taivaaseen taikka helvettiin. Muita vaihtoehtoja ei ole, sielu on Jumalan omistama.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jotkut (nuoret?) ei ehkä oikein ymmärrä että nämä bowiet, princet ja george michaelit ihan oikeasti teki itse ne laulunsa (ja lavahahmonsa) mitä esittivät. Jotkut jopa loivat uusia musiikkisuuntauksia! Ja nyt kun heitä ei enää ole, ei heiltä uusia laulujakaan tule, mikä on lopullisuudessaan mahdollisesti suuri menetys.

Juu, mutta voi sitä maansurua jos Justin Bieber kuolisi.

Vierailija kirjoitti:

Kuoleman jälkeen tie vie joko taivaaseen taikka helvettiin. Muita vaihtoehtoja ei ole, sielu on Jumalan omistama.

Katsopa loppuun tämä video

Ihan loppuun asti, vaikka varmaan tiukkaa tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jotkut (nuoret?) ei ehkä oikein ymmärrä että nämä bowiet, princet ja george michaelit ihan oikeasti teki itse ne laulunsa (ja lavahahmonsa) mitä esittivät. Jotkut jopa loivat uusia musiikkisuuntauksia! Ja nyt kun heitä ei enää ole, ei heiltä uusia laulujakaan tule, mikä on lopullisuudessaan mahdollisesti suuri menetys.

Juu, mutta voi sitä maansurua jos Justin Bieber kuolisi.

Saisihan sitä surra. Yritin vain selventää miksi luovan ihmisen poismeno voi koskettaa monia, myös heitä jotka eivät olleet suurimpia faneja. Luovan lahjakkuuden vaikutus kun on niin mittaamattoman laajaa. Vaikka ei pitäisi bowiesta, voi pitää musiikkityyleistä joiden syntymiseen hän on ollut osallinen.

Vierailija kirjoitti:

George Michael ei vuosiin julkaissut uutta musiikkia, ei keikkaillut, antoi hyvin harvoin haastatteluja. Jos ei tee näitä, niin väistämättä katoaa ihmisten tietoisuudesta, ei siinä mitään sen ihmeellisempää.

Edellinen albumi 2014, ensi vuonna tulossa uutta musiikkia ja dokumenttikin oli tekeillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

George Michael ei vuosiin julkaissut uutta musiikkia, ei keikkaillut, antoi hyvin harvoin haastatteluja. Jos ei tee näitä, niin väistämättä katoaa ihmisten tietoisuudesta, ei siinä mitään sen ihmeellisempää.

Edellinen albumi 2014, ensi vuonna tulossa uutta musiikkia ja dokumenttikin oli tekeillä.

Viimeisin oli live-albumi, mutta uutta musiikkia hän julkaisi albumillisen verran viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Kyllä siinä ajassa ehtii jo unohtua monelta.

Suruhipsteröintiä. Julkkiksen kuolema on aina hieno tilaisuus kiillottaa omaa kilpeä ja ilmoittaa maailmalle kuinka empaattinen ja hieno ihminen itse on.

Pakko myöntää, että mäkin yllätyin FB kavereissani, että kuinka moni olikaan itku emojiin kanssa liikkeellä, kun George Michaelin kuolemasta laitoin ilmoituksen.

Sitten jäin miettimään, että kun GM on iholla juuri nyt. Joka tuutista tulvii Last Christmas. Sehän on kaunis joulubiisi ei siitä vaan eroon pääse. Myös hevimiehet ovat herkistyneet sen biisin äärellä jo ennen GMn kuolemaa.

Eihän Princestäkään ollut kuullut vuosiin ja silti sen perään ulvottiin urakalla. Vaikkei moni ollut digannut siitä koskaan.

Jengi ymmärtää lahjakkaan muusikon kuoleman toisella tavalla. Liittyy paljon muistoja, vaikkei olisi viime vuosiin diggaillutkaan.

Luulen, että juuri tämä muusikoiden menehtymisen vuosi vielä nosti George Michaelin kuoleman arvoa. Hänkin lähti tänä vuonna, kuten muutkin suuruudet. Bowie, Prince, Cohen.... Eikä Lemmynkään kuolemasta ole kuin vuosi.