Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksei voi puhua vieraille lapsille niin kuin ihmisille yleensä?
26.12.2016 |
Kasvatan kyllä omiani. Yritän opettaa kauniit käytöstavat, tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja. Haluaisin että lapseni oppisivat kunnioittamaan muiden rajoja ja tarpeita, ja tunnistamaan omansa ja huolehtimaan niistä.
Olen itse vähän sellainen "anteeks kun olen olemassa en kai vaan oo tiellä" -tyyppi. En halua että lapsenikaan ovat häiriöksi. Toisaalta en halua vaatia lapsilta liikaa, jolloin palaute keikahtaisi liikaa negatiivisen puolelle (sama se miten nätisti sen muotoilee jos koko ajan puuttuu toisen tapaan olla). Se on aika iso kuorma sekä minulle että lapsille, kun yritän arvailla mikä kulloinkin ketäkin häiritsee.
Olisi ihana, jos voisin luottaa että jos bussipysäkillä odottajaa häiritsisi lasten äänekäs laulu, hän voisi tämän tarpeensa sanoa ihan asiallisesti. Tai jos ostoksia maksaessa lapsi seisoo vieressäni (eikä edessä tai perässä) kärryineen, niin jos jollain on kiire ohi niin voisi pyytää lasta siirtymään. Tai jos lapseni intoutuu jututtamaan viereisen lokeron rouvaa uimahallin pukkarissa, niin rouva osaisi ihan itse sanoa lapselle että hän on nyt lähdössä suihkuun tai ei nyt oikeastaan enää halua "arvata mitä". Mutta musta tuntuu että ihmiset ei osaa. Joko ne patoaa sisäänsä ja ajattelee että jopas on röyhkeitä kun ei yhtään ajatelleet muita, ehkä mulkoilee vanhempaa, tai sit ne sanoo heti ekalla kerralla lapselle töykeästi.
Peruskäytöstavat opetan, parhaani yritän. Mutta miksei aikuinen uskalla tai osaa sanoa vaikkapa 5-vuotiaalle että "anteeksi, pääsisinkö ohi?"?
Kommentit (9)
Miksi vieraille lapsille pitää puhua mitään? Jos lasten mukana oleva äiti on niin imbesilli, ettei osaa itse sanoa lapselle, että vieraille ihmisille ei puhuta, niin miksi minun pitäisi sitä lasta ryhtyä kasvattamaan? Uimahallissa tms. en ota mitään kontaktia lapsiin ja jos lapsi ryhtyy jotain minulle innolla selittämään, niin totean, että kiitos ei, en ole keskustelutuulella. Miksi aina ne äidit ryhtyvät inttämään, että ei se lapsi pahaa tarkoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieraille lapsille pitää puhua mitään? Jos lasten mukana oleva äiti on niin imbesilli, ettei osaa itse sanoa lapselle, että vieraille ihmisille ei puhuta, niin miksi minun pitäisi sitä lasta ryhtyä kasvattamaan? Uimahallissa tms. en ota mitään kontaktia lapsiin ja jos lapsi ryhtyy jotain minulle innolla selittämään, niin totean, että kiitos ei, en ole keskustelutuulella. Miksi aina ne äidit ryhtyvät inttämään, että ei se lapsi pahaa tarkoita.
Kiitos kun tulin selventämään mitä tarkoitin. Juuri tätä.
Ap.
Ihan tosi. Joskus tuntuu, että käyttäydyn sopimattomasti, kun puhun lapsille suoraan eikä vanhempien kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tosi. Joskus tuntuu, että käyttäydyn sopimattomasti, kun puhun lapsille suoraan eikä vanhempien kautta.
Musta tää taas on hienoa! Siinä kohdellaan lasta ymmärtävänä ja kykenevänä ihmisenä ja annetaan tilaisuus kantaa vastuu omasta sosiaalisesta toiminnastaan - toki vanhemman pitää tulla avuksi jos lapsi ei osaa, mutta miten oppii jos ei saa tilaisuuksia harjoitella?
Ap.
Koska suurin osa nykyvanhemmista hyökkää silmille jos heidän kullannupuilleen sanoo "pahan sanan". Vaikkei se sitä olisikaan niin vanhemmat kokee sen henkilökohtaisena loukkauksena, kirjoittaa Facebookiin lapsen "kertomana" tuhmasta tädistä joka komensi ja soittaa vielä Iltalehteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsille on niin helppoa sanoa rumasti, koska ovat lapsia. Jos lapset osaavatkin antaa samalla mitalla takaisin, niin sitten itketään somessa "vapaan kasvatuksen tuloksista"...
Olen muutaman kerran joutunut puuttumaan vieraiden lasten käytökseen ja osa lapsista ovat olleet jopa ihmeissään, kun eivät saanetkaan kuulla rumaa huutoa aikuisen suusta,
Kahdesta syystä: ensinnäkin kokemukseni mukaan lapset eivät KOSKAAN ymmärrä "normaalia puhetta". Sanopa sellaiselle tapille "anteeksi, väistätkö pikkuisen :)" niin se jää tuijottamaan silmät OO ja kuola suusta valuen - eikä väistä pätkääkään. Vanhemmat tietysti myhäilevät vieressä että kuinka jormapetrikki onkin niin söötti.
Toiseksi, iso osa vanhemmista suuttuu jos heidän lapseltaan vaatii yhtään mitään. Jos siis sanoo neutraalilla ilmeellä sen "anteeksi väistätkö", saa sellaiset salamaniskukatseet että jos ne voisivat tappaa, olisi se viimeinen hengenveto. "Meidän kyllikatria ei saat*na joku muu käske!!!!111" .
Eli, kokemuksen mukaan lapsille ei kannata puhua nätisti (=sillä ei ole mitään vaikutusta), eikä neutraalisti (siitä saa vanhempien vihat), joten samapa tuo on tiuskaista sitten jo epäkohteliaasti "otatko tuon lapsesi pois edestä". Minä en ala teille pers.. lapsiperheille nöyristelemään, kun teidän puolelta se reaktio on joka tapauksessa tyhjää tai paskaa. Niin muut vastaa kuin sinne huudatte, ja jos ette osaa itse pitää pentujanne pois muiden haitoilta, niin voivoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei ole tapana puhua lapsille, lapsien sallitaan puhua vain omien vanhempiensa kanssa suoraan. Näin lapset täysikasvuisinakin pysyvät vanhempien lähellä kun eivät kontaktien puutteessa itsenäisty.
Alue: Aihe vapaa
Koska äiti ja lapset ovat helppo saalis kiusaajalle.