Onko kukaan ollut pitkään ihastunut työkaveriinsa? Miten tilanne päättyi?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut jo noin vuoden ihastunut palavasti työkaveriini. Olen yrittänyt kaikki mahdolliset keinot tunteiden tukahduttamiseksi, mutta mikään ei tunnu auttavan. Miten tällainen pitkä ihastuminen yleensä loppuu ja mitä sitten käy? Oletteko pysyneet ihastukseni ystävinä vai oletteko alkaneet vihata ihastuksenne kohdetta?

Itse olen ihan neuvoton miten toimia ihastukseni kanssa. Haluan olla hänen kaverinsa, mutta se ei taida olla hyvä idea, koska ainakaan näin tunteet eivät näytä häviävän mihinkään. Lisäksi on todella kuluttavaa katsoa, kun tämä mies on minulle vuoropäivinä todella ystävällinen ja vuoropäivinä tyly. Mitä minun kannattaisi tehdä? Vältellä miestä parhaani mukaanko, auttaisikohan se?

onko hän tyly tai torjuva muiden seurassa? On selvästi huomannut tunteesi ja nyt sitten yrittää jotenkin kömpelöllä tavalla osoittaa että tunne ei ole molemminpuolinen. Ihastuminen katoaa kun löydät sille uuden kohteen.

Kyllä olen itsekin ollut ihastunut työkaveriin ja tiedän hänen olleen ihastunut minuun. Mutta molemmat olimme silloin tahoillamme naimisissa, joten se oli aika selvä juttu että mitään ei koskaan voinut tapahtua. Huolehdimme siitä ettemme olleet illanvietoissa yksin. Työpaikalla ei ollut vaaraa antaa tunteille myöten. koskaan emme puhuneet tunteistamme.

Ei ole tunteet vaan kadonneet mihinkään tässä vuoden kuluessa ja alan olemaan aivan epätoivoinen. Hän käyttäytyy vain minua kohtaan eri tavalla kun muita. Joka toinen päivä katsoo silmiin ja joka toinen päivä välttelee katsettani. Viime aikoina hän on myös vaikuttanut jotenkin surulliselta.

Yritän tässä saada vaan vahvistusta sille, että ainoa oikea toimintamalli on ruveta välttelemään tätä miestä. Se on vaan todella vaikeaa, kun hän ilmeiseti kuitenkin jostain syystä haluaa olla kaverini, koska hän tulee varta vasten kysymään kahvitauolle yms. jos emme ole nähneet joinakin päivinä. En ymmärrä miksi hän käyttäytyy niin ristiriitaisesti.

Ap

Millanen tilanne teillä on noin niin kuin? Oletteks te varattuja, vapaita? Miksiköhän se on tyly välillä? Kai siihen joku syy on.

Ei tapahtunut mitään flirttiä enempää. Hän ei ole enää meillä töissä, emmekä enää näe. Harmi.

Taas samasta aiheesta aloitus. :(

Perhesurmaan

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tunteet vaan kadonneet mihinkään tässä vuoden kuluessa ja alan olemaan aivan epätoivoinen. Hän käyttäytyy vain minua kohtaan eri tavalla kun muita. Joka toinen päivä katsoo silmiin ja joka toinen päivä välttelee katsettani. Viime aikoina hän on myös vaikuttanut jotenkin surulliselta.

Yritän tässä saada vaan vahvistusta sille, että ainoa oikea toimintamalli on ruveta välttelemään tätä miestä. Se on vaan todella vaikeaa, kun hän ilmeiseti kuitenkin jostain syystä haluaa olla kaverini, koska hän tulee varta vasten kysymään kahvitauolle yms. jos emme ole nähneet joinakin päivinä. En ymmärrä miksi hän käyttäytyy niin ristiriitaisesti.

Ap

Anna mä arvaan: Ujo mies on ihastunut sinuun, toisinaan lähestyy ja luo kaipaavia katseita, ja sitten vetäytyy kuoreensa. Hän ei voisi uskoa, että sinullakin on tunteita häntä kohtaan. Menikö oikein?

Olin ihastunut. Tilanne päättyi kun mies vaihtoi työpaikkaa.

Mä olen ollut ihastunut salaa useaankin työkaveriin, mutta se jäi vain vähäiseen flirttiin. Lopuksi jotenkin työstin sen asian vain itselleni, kun siis kaikilla ihastuksillani on ollut sormukset nimettömissään. Ja asia jäi siihen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tapahtunut mitään flirttiä enempää. Hän ei ole enää meillä töissä, emmekä enää näe. Harmi.

Niin ja käytös hänellä oli juuri kuvaamasi kaltaista. Joskus illanvietossa hän antoi ymmärtää tykkäävänsä, mutta laitoin sanomiset kännin piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tunteet vaan kadonneet mihinkään tässä vuoden kuluessa ja alan olemaan aivan epätoivoinen. Hän käyttäytyy vain minua kohtaan eri tavalla kun muita. Joka toinen päivä katsoo silmiin ja joka toinen päivä välttelee katsettani. Viime aikoina hän on myös vaikuttanut jotenkin surulliselta.

Yritän tässä saada vaan vahvistusta sille, että ainoa oikea toimintamalli on ruveta välttelemään tätä miestä. Se on vaan todella vaikeaa, kun hän ilmeiseti kuitenkin jostain syystä haluaa olla kaverini, koska hän tulee varta vasten kysymään kahvitauolle yms. jos emme ole nähneet joinakin päivinä. En ymmärrä miksi hän käyttäytyy niin ristiriitaisesti.

Ap

Anna mä arvaan: Ujo mies on ihastunut sinuun, toisinaan lähestyy ja luo kaipaavia katseita, ja sitten vetäytyy kuoreensa. Hän ei voisi uskoa, että sinullakin on tunteita häntä kohtaan. Menikö oikein?

Kyllä hän varmasti arvaa tunteeni, vaikka yritänkin niitä parhaani mukaan peitellä.. Ja jos hänellä olisi tunteita minua kohtaan, niin en usko, että hän olisi jaksanut kärvistellä vuotta ilman että olisi paljastanut ne minulle..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tapahtunut mitään flirttiä enempää. Hän ei ole enää meillä töissä, emmekä enää näe. Harmi.

Niin ja käytös hänellä oli juuri kuvaamasi kaltaista. Joskus illanvietossa hän antoi ymmärtää tykkäävänsä, mutta laitoin sanomiset kännin piikkiin.

Juuri näin tämäkin mies käyttäytyy..

Ap

Hän haluaisi tulla kosteaan pilluusi.

Puolitoista vuotta ja edelleen olen järjettömän ihastunut, mutta ei olla enää samassa työpaikassa. Minä olen varattu, hän ei, ja ikäeroakin on melkein 20 vuotta. Viestitellään satunnaisesti ja viime aikoina on tapaamisestakin ollut puhetta. Olen miettinyt että kertoisin hänelle tunteistani, ehkä kupla sitten puhkeaisi.

Olen ollut ihastunut, nyt toista vuotta naimisissa. Samassa työpaikassa ollaan vielä. Hän oli sinkku kun tavattiin (kun minä aloitin työt firmassa) ja minulla oli poikaystävä mutta aika pian erosin siitä muista syistä. Alettiin sitten seurustella tän työkaverin kanssa. Oltiin ensin kavereita mut oli se selvää että muutakin oli ilmassa.

Ap, jos haluat miehen, tee aloite. Jos taas et halua, ole täysin asiallinen ja ehkä jopa hieman etäinen.

Jos tietäisin varmaksi, että hänellä ei ole tunteita minua kohtaan, niin tällöin tilanne olisi helppo ja rupeaisin välttelemään häntä. Mutta kun sekin tuntuu kurjalta, jos hän välittääkin minusta..

Ap

Päättyi siihen et meil on 3-v tytär, toinen tulossa ja ens kesänä naimisiin.

Tee aloite jos olette vapaita.

Olen ollut. Haikailin miestä kaukaa. Sitten hän tapasi naisen. Ajattelin, että ehkä teen aloitteen, kun he eroavat. He menivät naimisiin. Nyt tänä vuonna saivat ensimmäisen lapsensa. Ja mä vain haikailen. Eli tilanne elää. En aio tehdä aloitetta. Olisi pitänyt tehdä silloin vuosikausia sitten, kun hän ei ollut vielä edes tavannut nykyistä vaimoaan saati mennyt lisääntymään.