Eikä!!! 23.12. klo 21:00 mies kysyi multa: "Onko meillä joululahjoja lapsille? "

No olisit hämmästyneenä kysynyt että: "Mitäääh? Sinunhan piti hoitaa lahjat ...."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoin miehelle koko viikon että puuttuu hänen isälleen vielä tämä asia, mistä sen saa ja minä en pysty lasten kanssa hankkimaan. Eilen kuudelta töiden jälkeen oli hoo moilasena kun en ollutkaan hankkinut :( lisäksi pyysin häneltä vain patterien ostoa. Ja ainoastaan siksi, ettei anna mun koskaan ostaa kun "hän saa töistä nii paljon edullisemmin". Oli sitten paniikissa ostanut eilen illalla normaali kaupasta yhden paketin niitä. Kun unohti töistä. Että ku vituttaa kun oltais tarvittu enemmän ja olisin hyvin voinut itse niitä ostella tarvittavan määrän. Miksei voi edes yhtä vähäpätöstä asiaa hoitaa kun mä hoidan ihan kaiken muun. :(

Ja sulle olis kelvannut mihen duunista varastamat patterit??!!

Tai työpaikalta saa ostaa henkilökunta-alennuksella

Mies suureen ääneen lupasi teineille että kyllä lahjoja tulee.

Sanoin ettei nyt ole kauheasti rahaa.

Mies vaan lupaili.

Joulu lähestyi niin oli sitä mieltä ettei hän osta mitään, kun ei ole rahaa.

Sitä minäkin sanoin mutta miksi menit lupaamaan lapsille vaikka mitä.

No minähän ne sain maksaa ja Prismassa laitoin osan kärryyn ja kauhea kitinä siitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ex-mies oli fiksu. Lähti joka ikinen jouluaattoaamu lahjaostoksille ja säästyi jouluvalmisteluissa auttamiselta, kun no onhan mun pakko lahjat hankkia. Ei ollut koskaan aikaa ennen jouluaattoa hoitaa sitäkään asiaa. 

Kuulostaa niin tutulta, näin mies on meilläkin toiminut joka vuosi. On töissä keskustassa kaikkien kauppojen ympäröimänä, mutta ei niin ei. Tänä vuonna ilmoitin että kaikki lahjat on ostettu, älä mene kaupoille. No nyt se on sitten lähdössä yksinään kävelylle. Just, sepä auttaa.

En ymmärrä. Muuten niin fiksu mies ja osallistuu kotitöihin. Mutta kaikki juhlat, niihin liittyvä metatyö yms. ei tunnu hetkauttavan lainkaan. Ja kokee kaikki avunpyynnöt ja delegoinnit nalkuttamisena ja tunnelman pilaamisena. Ennen pyhiä ja pyhän aikana. Perusarki kyllä rullaa.

Vierailija kirjoitti:

Kukin tavallaan. Itse olen menossa tänään vielä hankkimaan lahjoja, osa on jo paketissa. Käyn hautausmaalla ja samalla ostoksilla. Yleensä aattona saa rauhassa ostella ilman ruuhkaa.

Se on ihan fiksua kyllä, paitsi jos kotiin jää puoliso lapsineen luomaan yksinään joulutunnelmaa ja jouluaskareita. Siinä on sen puolison joulurauha aika kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoin miehelle koko viikon että puuttuu hänen isälleen vielä tämä asia, mistä sen saa ja minä en pysty lasten kanssa hankkimaan. Eilen kuudelta töiden jälkeen oli hoo moilasena kun en ollutkaan hankkinut :( lisäksi pyysin häneltä vain patterien ostoa. Ja ainoastaan siksi, ettei anna mun koskaan ostaa kun "hän saa töistä nii paljon edullisemmin". Oli sitten paniikissa ostanut eilen illalla normaali kaupasta yhden paketin niitä. Kun unohti töistä. Että ku vituttaa kun oltais tarvittu enemmän ja olisin hyvin voinut itse niitä ostella tarvittavan määrän. Miksei voi edes yhtä vähäpätöstä asiaa hoitaa kun mä hoidan ihan kaiken muun. :(

Ja sulle olis kelvannut mihen duunista varastamat patterit??!!

Aloituksessa siis: "ostaa" ja "saa edullisemmin". Ei "ottaa" tai "saa ilmaiseksi". Eli henkilökunta-alennuksella halooo

Provo. Me miehethän niitä lahjoja lapsille hankimme jo syksystä alkaen hankimme, paketoimme ja laitamme piiloihin, joista lapset eivät niitä taatusti löydä. Teillä naisilla ei ole aikaa hankkia jotain joululahjoja kuin itsellenne ja teidän kaikki rahanne menevät muutenkin vain viinaan, pornoon, liharuokiin ja seksileluihin. Ette te edes muista, että teillä on lapsia joten ette näille muista lahjoja ostaa.

Meillä taas mies ostaisi vaikka kuinka paljon ja ihan liikaakin, jos minä en jarruttelisi. Sitten muulloin valittaa, että on jo liikaa leluja lapsilla, itse ostelee aina kun löytää alennuksella ym.

Meillä isä ja äiti ostavat kumpikin lapsille omat lahjat. Sen verran keskustellaan, että ei samoja hankita, mutta muuten minua ei kiinnosta, koska mies lahjat ostaa. Joka joulu ne kuitenkin on olleet hankittuina, joten luotan, että illalla on muitakin paketteja kuin minun ostamani.Isovanhemmilta lapset saavat rahaa.

Mun mies ei ole ostanut yhteisille lapsillemme ikinä yhtään joululahjaa. Sanoo, ettei osaa ostaa mitään. Etälapsilleen (jotka nykyään jo isoja ja omillaan) piti aina hyvissä ajoin metsästää lahjoja ja hyviä ideoitakin oli. Tänäkin vuonna noille isoille lapsille mies vei rahaa ym., ajoi pitkän matkan niitä viemään. Ei ole edes kysynyt, onko yhteisille lahjoja.

Surullinen opetus siitä, miten lapset joko vievät keskusteluyhteyden, kun he vievät kaiken ajan parisuhteelta tai sitten lapset on alunperinkin tehty ihmisen kanssa, johon ei ole keskusteluyhteyttä.

Ettekö vieläkään tajua, lapset on naisten juttu! Miehet vaan antaa siemenet niihin, siinä on tehtävää tarpeeksi.

Älä sure, meillä mies kysyi lapsen syntymäaikaa, siis omansa.

Osoittaa vaan miehen ei hössöttävän -ominaisuuden:) mitä sitä stressaamaan, voi ne tarpeentullen hakea oikeasti vaikka aattoaamuna kaupasta! Ottakaa mallia te stressaajahössöttäjät. Mies kuitenkin varmisti asian ja oli valmis myös lahjat hankkimaan.

T. Nainen

Vierailija kirjoitti:

Meillä ex-mies oli fiksu. Lähti joka ikinen jouluaattoaamu lahjaostoksille ja säästyi jouluvalmisteluissa auttamiselta, kun no onhan mun pakko lahjat hankkia. Ei ollut koskaan aikaa ennen jouluaattoa hoitaa sitäkään asiaa. 

:D Meillä oli aina se yksi lahja, jota mies ei ollut syystä x, y ja z hankittua ennen aattoaamua ja sitä oli lähdettävä lähikaupunkiin metsästämään. Hirveän raskasta ja kauhea vaiva lähteä, voihan itku! Joka kerta 20 vuotta. 

Minä olen aina hoitanut pääosan lapsen lahjoista ja olen aina raportoinut miehelle, mitä kaikkea olen ostanut ja jos on ollut tiedossa, mitä on tulossa sukulaisilta lahjaksi lapselle. Joskus on ollut niin, että niitä lahjoja on ollut jo aika paljon ja olen sanonut, ettei tarvitse ostaa enää mitään. Mutta silti mieskin haluaa ostaa jotain ja hän on useampana vuotena säntäillyt aatonaattona kaupasta toiseen lapsen lahjoja ostelemassa. Minusta se on jotenkin suloista ja hellyttävää. Ja mies osaa ehkä vähän paremmin ostaa lapselle sopivia lahjoja, heillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita joista mies on paremmin perillä. 

Vierailija kirjoitti:

Osoittaa vaan miehen ei hössöttävän -ominaisuuden:) mitä sitä stressaamaan, voi ne tarpeentullen hakea oikeasti vaikka aattoaamuna kaupasta! Ottakaa mallia te stressaajahössöttäjät. Mies kuitenkin varmisti asian ja oli valmis myös lahjat hankkimaan.

T. Nainen

Just just, aattohan se onkin paras aika muutaman tunnin aikana lähteä metsästämään niitä toivelahjoja tyhjistä kauppojen hyllyistä ja paketoimaan salaa jossain salaa uteliailta silmiltä, eikä missään nimessä viettää sitä aikaa lasten kanssa. Ei kyllä mitään oppimisen arvoista asiaa siinä, kertoo ennemmin ennakoimisen osaamattomuudesta.

Hauska miten se että jättää joulun valmistelun viimeiseen päivään on hyvä juttu, osaa olla stressaamatta, kun taas jos jättää koulu tai työjutut, niin oot saamaton ja pitäisi osata ottaa niskasta kiinni ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Osoittaa vaan miehen ei hössöttävän -ominaisuuden:) mitä sitä stressaamaan, voi ne tarpeentullen hakea oikeasti vaikka aattoaamuna kaupasta! Ottakaa mallia te stressaajahössöttäjät. Mies kuitenkin varmisti asian ja oli valmis myös lahjat hankkimaan.

T. Nainen

Ihanko oikeasti tuo onnistuu sinulta? Otatko lapset mukaan ostoksille vai jäävätkö he miehen kanssa kotiin? Vaikka itse teen mahdollisimman paljon ennen aattoa, on aatto puoleenpäivään asti täynnä tekemistä. Ainakaan meillä ei joulu tule tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä se meni niin, että mä oon ääneen ajatellut mitä lapsille vois hankkia. Sitten muutaman päivän päästä mies mainitsi hakeneensa ne mistä puhuin. Hyvä että mainitsi, muuten mäkin olisin voinut eilen alkaa kysellä lahjojen perään.

Meillä se on mennyt suurin piirtein vähän tähän suuntaan.

wt-mamma kirjoitti:

Mä eilen monta tuntia paketoin lahjoja pakettiin ja mies oli sen aikaa lasten kanssa. Kauhea kitinä kuitenkin oli sen jälkeen, koska kesti niin kauan ja hän on nyt aivan loppu jne jne. Ei kuitenkaan itse halunnut paketoida. On vaan niin helkutin rankkaa olla mies näemmä.

Onneksi minun mies kuoli pois jouluksi kitisemästä ja valittamasta. Ensimmäinen joulu kymmeniin vuosiin ilman stressiä.