paska joulu
Mies ilmoitti jo tänään, että ei kannata pettyä kun en tule huomenna saamaan mitään joululahjaksi. Ja ei siis ole rahasta kiinni vaan viitsimisestä. Tänä vuonna jäi samasta syystä saamatta myös synttäri- sekä äitienpäivälahjat, mistään nimipäivistä puhumattakaan, tai hääpäivästä.
Ihan vähän vaan ottaa päähän, miehelle sekä sen koko suvulle tuli jo lahjat ostettua.
Kommentit (22)
Olin tuollaisessa tilanteessa vuosia sitten. Ei ollut pitkä matka enää eroon, kun kaikki välittäminen vain jotenkin jäi hänen puoleltaan. Tuo viitsimättömyys heijasteli siten siis muutakin välittämättömyyttä.
Jos teillä menee muuten hyvin, osta itse itsellesi hyvä lahja. Ja lopeta hänen sukunsa lahjominen, jos ei saa itse ostettua suvulleen lahjoja, antakoon niidenkin olla, älä sinä näe vaivaa sen takia enää.
Käyttäjä2628 kirjoitti:
Osta jatkossa aina lahja myös itsellesi.
Tai pikemminkin, osta vain itsellesi ja miehen sukulaisille, mies ei lahjaa tarvitse jos et sinäkään häneltä mitään ikinä saa.
Ei se itselle lahjan ostaminen ole sama asia. Eikä mulla riitä siihen enää rahat. Tätä on jatkunut jo pidemmän aikaa. Vituttaa, suoraan sanottuna.
Me ollaan sovittu jo ennakkoon, että ei osteta toisillemme mitään. Olisko se sinusta ihan mahdoton ajatus? Ei tarvitsisi kummankaan pahoittaa mieltään.
Pidä miehellesi ostamasi lahja itse? Helpottaa ketutus edes vähän. Miehen välinpitämättömyyttä se ei tietysti muuta.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan sovittu jo ennakkoon, että ei osteta toisillemme mitään. Olisko se sinusta ihan mahdoton ajatus? Ei tarvitsisi kummankaan pahoittaa mieltään.
Jos näin olisi sovittu niin asia olisi selvä ja joinain vuosina näin on tehty. Mutta nyt ei oltu sovittu.
En tiedä onko se muilla sitten parisuhteissa ihan ookoo, että mies ei muista synttäreitä, joulua, tai yhtään mitään koko vuoden aikana?
itsestään selvyys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan sovittu jo ennakkoon, että ei osteta toisillemme mitään. Olisko se sinusta ihan mahdoton ajatus? Ei tarvitsisi kummankaan pahoittaa mieltään.
Jos näin olisi sovittu niin asia olisi selvä ja joinain vuosina näin on tehty. Mutta nyt ei oltu sovittu.
En tiedä onko se muilla sitten parisuhteissa ihan ookoo, että mies ei muista synttäreitä, joulua, tai yhtään mitään koko vuoden aikana?
Ei tietenkään ole ookoo että vain toinen muistaa.
itsestään selvyys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan sovittu jo ennakkoon, että ei osteta toisillemme mitään. Olisko se sinusta ihan mahdoton ajatus? Ei tarvitsisi kummankaan pahoittaa mieltään.
Jos näin olisi sovittu niin asia olisi selvä ja joinain vuosina näin on tehty. Mutta nyt ei oltu sovittu.
En tiedä onko se muilla sitten parisuhteissa ihan ookoo, että mies ei muista synttäreitä, joulua, tai yhtään mitään koko vuoden aikana?
On ok, ainakin mulle. En halua mitään mitä en saa valita itse.
itsestään selvyys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan sovittu jo ennakkoon, että ei osteta toisillemme mitään. Olisko se sinusta ihan mahdoton ajatus? Ei tarvitsisi kummankaan pahoittaa mieltään.
Jos näin olisi sovittu niin asia olisi selvä ja joinain vuosina näin on tehty. Mutta nyt ei oltu sovittu.
En tiedä onko se muilla sitten parisuhteissa ihan ookoo, että mies ei muista synttäreitä, joulua, tai yhtään mitään koko vuoden aikana?
On OK. Ihmisillä on nykyään niin paljon tavaraa ja oma tilanne on sellainen, että voin hankkia haluamani milloin tahdon. Onnittelu tai vastaava toivotus ja pusu riittää. Tosin me saatetaan joskus ostaa toisillemme jotain kivaa vuoden mittaan milloin tahansa, jos jotain sattuu silmiin, mutta se nyt ei varmaan ollut se pointti. Mun puolesta aikuisten keskinäiset lahjakäytännöt vois suosiolla lopettaa.
Jos olet sellainen ihminen, joka ei anna ymmärtää tarvitsevansa mitään?
Meillä tilanne on toinen. Mies on töissä ja minä hoidan lapset kotona, en todellakaan voi ostella itselleni kaikkea mitä huvittaa. Jotenkin olisin toivonut, että tässä kuluneen vuoden aikana olisi jotenkin huomioitu. Synttärit ja äitienpäivä meni selityksellä "en nyt ehtinyt mutta hommaan sitten ensi viikolla heti kun ehdin..." ja tästä on siis nyt jo 7 kuukautta ja 5 kuukautta... kiireitä vissiin pidellyt
Ja olen kyllä aika avoimesti yrittänyt kertoa mistä pidän. Viimeksi joulukuun alussa huomautin, että olisi kiva saada vihdoin se kihlasormus, jota ei ole ehtinyt vielä hankkimaan. Vihkisormuksen osti kyllä aikoinaan
Minä ja mieheni emme ole antaneet emmekö saaneet toisiltamme lahjoja koko yhdessäolomme aikana eli viiteentoista vuoteen. Mies sanoo aina, ettei tarvitse muuta, kun hänellä on minut. Ajattelen samoin hänestä. Minä en ainakaan rakasta vähemmän, vaikka en osta lahjoja. Päinvastoin, rakkaus riittää!
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mieheni emme ole antaneet emmekö saaneet toisiltamme lahjoja koko yhdessäolomme aikana eli viiteentoista vuoteen. Mies sanoo aina, ettei tarvitse muuta, kun hänellä on minut. Ajattelen samoin hänestä. Minä en ainakaan rakasta vähemmän, vaikka en osta lahjoja. Päinvastoin, rakkaus riittää!
Kauniisti ajateltu. Tosin olisi ihan kiva joskus edes kuulla ne kolme pientä sanaa miehen suusta.
Kai tää on vaan tätä paskaa kun lapset on pieniä, eikä ole yhtään yhteistä aikaa. Eikä juuri sitä rakkauttakaan :(
Monenlaista hyvää safkaa tarjolla. Joulu on hyvää ruokaa.haudoilla käymistä.rauhaa.lunta täällä Lapissa.kirkkoon huomenna.yhdessäoloa. mukavaa.
Määkään en saa huomenna lahjaa, vaikka olen ostanut miehelle lahjoja. Ja lapsille ja hänen suvulleen. Mutta mua se ei haittaa, kun en tosiaan tarvitse mitään. Tykkään itse ostaa ja tehdä lahjoja, mutta en halua saada niitä.
Itse en ole lähtenyt ollenkaan sille linjalle, että huolehtisin miehenkin sukulaisille lahjat. Mies hankkii omille sukulaisille ja minä omille. Samalla, kun hakee sukulaistensa lahjoja, niin hankkii minullekin jotain.
Osta jatkossa aina lahja myös itsellesi.