Te, jotka joudutte pakkomyymään (=lisämyymään) työssänne jotakin; Ovatko asiakkaat osoittaneet koskaan empatiaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, lisämyynti ei ole 'turhia tavaroita'. Lisämyynnin idea on että osaa ehdottaa asiakkaalle jotain mitä hän haluaa muttei keksinyt kysyä. Tavara, palvelu tai lisä tuotteeseen.

Näin asiakkaalle ja palveltu, ei lisämyyty olo.

Minusta myyjänä olisi ihanaa, jos lisämyynti olisi todella palvelua ja asiakkaiden tarpeiden etsimistä. Tai esimerkiksi hyvästä tarjouksesta kertomista. Valitettavasti ketjuissa se on tökeröä tyrkyttämistä, tyyliin tulit ostamaan kukkamultaa niin osta nyt tämä suklaapatukka.

Jep. Ja se tarpeiden etsintäkin voisi tapahtua sellaiseen nöyrän vaatimattomaan ja puoliksi anteeksipyytelevään suomalaiseen tyyliin, jossa ei olisi häivähdystäkään ameriikan meiningistä. Sellaisesta lisämyynnistä minä tykkäisin.

Vierailija kirjoitti:

Lisääkö tuo tyrkyttäminen oikeasti myyntiä vai onko se taas vain jotain Jenkeistä saapunutta harhakuvitelmaa? 

Kyllä se varmasti hetkellisesti lisää, mutta paljonko se vie asiakkaita pitkällä tähtäimellä, kun asiakkaat siirtyvät niihin kauppoihin, joissa saa maksaa rauhassa ilman pakkomyyntiä. Minä ainakin olen vaihtanut kauppaa, kun tiedän joutuvani joissakin vaatekaupoissa tyrkkymyynnin kohteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen elektroniikkamyyjä ja pyhästi vihaan pakkomyyntiä. Kassan lisämyynti ("olisko teillä tarvetta paristoille... ?") on minulle periaate-asioiden vuoksi täyttä piinaa. Onneksi joudun nykyään olemaan kassalla suhteellisen vähän; viimeisessä kehityskeskustelussa lisämyynti tuli puheeksi, ja vaikka pomo virallisesti puheissaan edusti firman tavoitteita, näin hänen naamastaan, että oli kanssani yhtä mieltä. Sen jälkeen minua on pidetty lähinnä myymälän puolella ja periaatteesta pyrin ihan oikeasti ratkomaan asiakkaan ongelmia, en pakkotyrkyttämään  ylimääräisiä kalliita tuotteitamme.

Monikin asiakas on ollut pakkolisämyynnin edessä empaattinen, toki lähinnä vain ne, jotka ovat joskus joutuneet sitä tekemään omissa töissään. Muut ottavat sen todella ärsyyntyneesti -kuten itsekin primäärireaktiona muualla. Tsemppiä kaikille myyjille!

Luojan kiitos, sekä minulle, firmalle että asiakkaille, opiskelen parhaillaan toista ammattia. 

Minä näen pakkomyynnin epäeettisenä. Miksi pitäisi tyrkyttää ihmisille yhtään lisää tavaraa, kun maailma saastuu ja hukkuu turhaan tavaraan muutenkin. Millaisia periaateajatuksia sinulla on tämän asian suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, lisämyynti ei ole 'turhia tavaroita'. Lisämyynnin idea on että osaa ehdottaa asiakkaalle jotain mitä hän haluaa muttei keksinyt kysyä. Tavara, palvelu tai lisä tuotteeseen.

Näin asiakkaalle ja palveltu, ei lisämyyty olo.

Noin lukee varmasti markkinoinnin oppikirjassasi, mutta ei minun kyynisessä mielessäni. Minä tiedän kyllä mitä haluan, ja mitä en halua.

Et sinä itse asiassa tiedä. Siksi sinä ja kaltaisesi ostatte niitä lisämyytyjä tarvikkeita. Höpsö. Siksihän niitä tarjotaan, koska se kannattaa. 

En tykkää ja sanon aina ei kiitos!

Kerran ostin prepaidin r-kioskilta myyjä sanoi että aiotko tuolla puhelinrahalla pärjätä?

Vastasin että en aio ja lataan netistä puhelinrahaa.

Yleensä en sano että ostan muualta mutta myyjän kysymys ärsytti mua, kun olisi voinut kysyä että tarvitsetko puhelinrahaa?

Tyrkyttäminen on monessa paikassa jo loppunut. Ei nimittäin toimi vaan ärsyttää.

Olisitko halunnut jotain muuta on paljon parempi kysyä.

T. Entinen mestarimyyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin hyvä myyjä yrittää myydä lisävarusteita, ei sellaiseen pitäisi pomon joutua pakottamaan. Sehän kuuluu toimenkuvaan, herranjumala. Muutenhan voisi olla pelkät tavarahyllyt ja itsepalvelukassat. Mitä säälimistä siinä on?

Lisävaruste on ihan eri juttu kuin minkä tahansa asian tyrkyttäminen vain sen takia, että olet kävellyt kauppaan. Muistan, kun Suomalaisessa kirjakaupassa alkoi tuo. En nyt muista, mitä menin ostamaaan, mutta kassalla tyrkytettiin leffalippuja ja ties mitä ostokseeni täysin liittymätöntä asiaa. Mä olin aivan monttu auki siinä.

Ärsyttävä kauppa ja en käy enää vaan tilaan netistä.

Ne vaatekauppojen sukkien ja hiuslenksujen tyrkyttämiset on aika turhia, mutta eilen Suomalaisessa kirjakaupassa tuli ostettua myyjän ehdotuksesta teippiä lahjapapereiden lisäksi. En muistanut varmasti, oliko kotona teippiä tarpeeksi, niin tuli ostettua paketti. Osoittautui, että kotiteippi riittikin, mutta silti jäi ihan hyvä mieli myyntitilanteesta.

Minulle kukaan ei uskalla ilmeisesti tyrkyttää mitään. Muutenkin saan kärttää apua silloin kun sitä tarvitsen. Mielestäni on noloa kun pitää huikata myyjälle että haluaa maksaa viiden minuutin kassalla seisoskelua jälkeen. Sama koskee myös kassalla keskenään jutteleva myyjiä, jotka kuvittelevat että minulla on vaikka kuinka paljon tahansa aikaa kuunnella heidän juttujaan. Mulkaisevat vihaisesti kun sanon että nyt on jutuissanne tauon paikka sen ajan että saan maksettua.

Yleensä se lisämyynti on sälää ja meillä vältetään kaikkea sälää.

Nyt kun lapset teinejä niin sopimus on että ulos ovesta lähtee tavaraa mutta sisälle ei tule mitään.

No kyllä me jotain ostetaan ja seuraava ostos onkin Alvar Aallon ruokapöytä.

Eniten ärsyttää suklaan ja makeisten tyrkkymyynti, maistuisiko suklaapatukat, ois tarjouksessa. Juu ei maistu, syömisen tuputtaminen kaikissa tilanteissa onnjotenkin inhottavaa ja ehkä jopa liiankin henkilökohtaista. Yhteensopimattomien asioiden, kuten bensan ja suklaan yhteismyynti tuntuu typerältä, mekon ostajalle sukkahousut voivat olla tarpeelliset ja myös lahjapaperit ostaneelle teipin tarjoaminen tuntuu luonnolliselle.

Vierailija kirjoitti:

En tykkää ja sanon aina ei kiitos!

Kerran ostin prepaidin r-kioskilta myyjä sanoi että aiotko tuolla puhelinrahalla pärjätä?

Vastasin että en aio ja lataan netistä puhelinrahaa.

Yleensä en sano että ostan muualta mutta myyjän kysymys ärsytti mua, kun olisi voinut kysyä että tarvitsetko puhelinrahaa?

Tyrkyttäminen on monessa paikassa jo loppunut. Ei nimittäin toimi vaan ärsyttää.

Olisitko halunnut jotain muuta on paljon parempi kysyä.

T. Entinen mestarimyyjä.

70-luvulla monessa kaupassa kysyttiin: Saako olla muuta?. Minusta se olisi ihan kohtelias kysymys nykyäänkin. Kaikki, mikä menee sen yli, ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

No, lisämyynti ei ole 'turhia tavaroita'. Lisämyynnin idea on että osaa ehdottaa asiakkaalle jotain mitä hän haluaa muttei keksinyt kysyä. Tavara, palvelu tai lisä tuotteeseen.

Näin asiakkaalle ja palveltu, ei lisämyyty olo.

On se lisämyyntiä, jos ostan rintsikat ja kassa alkaa kysellä sukkatilannettani aggressiivisesti tyrkyttäen sitä ylihintaista kassan vieressä laarissa lojuvaa sukkapakettia. Tai pesupussia. Ja myötätuntoni on myyjien puolella, tuskin tätä omasta tahdostaan tekevät.

Mä en ihan periaatteesta osta mitään mitä mulle kassalle aletaan tyrkyttää, pahimpia esimerkkejä just noi vaatekauppojen sukat siinä tiskillä. Kyllä mä tiedän mitä mä haluan ja tarvitsen, tai ellen tiedä niin kysyn.

Lisämyyntiyritykset eivät haittaa minua. Kieltäytyminen käy nopeasti enkä koe sitä vaivaksi. "ei kiitos" ja siinä se. Mutta olen saanut tuolla tuputusmyynnillä ihan hyödyllisiä juttuja ostettua! Esim. vaatekaupassa usein jos ostan mekon, tyrkytetään sukkahousuja siihen oheen ja kappas, siinä kassalla usein hoksaankin, että kaikki kotikaapin sukkahousut ovat turhan kuluneessa kunnossa juhlia varten. Tai jos ostan lastenvaatteita, ainakin kerran vuodessa on tarvetta uudelle vaatteidenmerkkaustussille ja useamman kerran vuodessa lasten sukille ja hanskoille. Vakiovaatekaupassani on yksi myyjä, jolla on tosi hyvä värisilmä ja jos hän sattuu olemaan kassalla, hän ehdottaa melkein aina ostamani vaatteen seuraksi jotain siihen hyvin sopivaa huivia tai t-paitaa ja aika usein ostan hänen ehdottamansa lisämyyntijutun.

Jos mulle asiakas mainitsee tyrkyttämisestä ni mä vastaan että en mä tyrkytä vaan tarjoon :) Ja vaikka monista se lisämyynti tuntuu turhalta ja ärsyttävältä ni aina löytyy niitä asiakkaita jotka onki sillee että "joo voisin ostaa!" tai että "ainii joo olikin mielessä tuo" yms... Mulle lisämyynti on aluksi aina hankalaa mutta sit ku pääsee siihen fiilikseen että "tänää mä myyn nii monta sitä ja sitä" ni sit se meneekin helposti ja tulee jo automaattisena suusta et "hei huomasitko tarjouksemme liipalaapaloopasta". Yleensä myynkin yli sen mitä päätin myydä :) Asiakas voi aina sanoa ei kiitos ja ite en ainakaa oo semmonen myyjä et sen ei kiitoksen jälkeen alkaisin enää "mutta onhan siinä se ja se ja voit antaa vaikka lahjaksi" yms juttuja. Kyl ne asiakkaat kääntyy takasin aika nopeesti jos muuttavat mielensä.