Oletko kärsinyt lapsena vanhempiesi kohtuullisesta alkoholinkäytöstä?

Vanhemmat ottivat kyllä. Istuivat iltaa kaksin viinipullon kanssa ja paransivat maailmaa. Ei todellakaan jäänyt paha mieli tai pelottanut. Mukavaahan se oli. Pikkihönössä niillä oli aikaakin paljon enempi kuin kuivinsuin jossain viikkosiivouksien touhuissaan. Kukaan ei koskaan myöskään demonisoinut alkoholia, se oli, ei siinä sen kummempaa. Vartuttuani otettiin vanhempieni kanssa lukuisat kännitkin yhdessä ja puhuttiin maailman asiat halki, sulassa sovussa. Haluaisin kysyä näiltä jo lasillisesta pelkäävilt ja ahdistuneilta, että syöttikö toinen vanhempi sitä vai ihanko itse keksitte alkaa pelätä yhtäkin lasia?

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ottivat kyllä. Istuivat iltaa kaksin viinipullon kanssa ja paransivat maailmaa. Ei todellakaan jäänyt paha mieli tai pelottanut. Mukavaahan se oli. Pikkihönössä niillä oli aikaakin paljon enempi kuin kuivinsuin jossain viikkosiivouksien touhuissaan. Kukaan ei koskaan myöskään demonisoinut alkoholia, se oli, ei siinä sen kummempaa. Vartuttuani otettiin vanhempieni kanssa lukuisat kännitkin yhdessä ja puhuttiin maailman asiat halki, sulassa sovussa. Haluaisin kysyä näiltä jo lasillisesta pelkäävilt ja ahdistuneilta, että syöttikö toinen vanhempi sitä vai ihanko itse keksitte alkaa pelätä yhtäkin lasia?

Minustakin olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku lapsena ihan itse keksinyt alkaa pelätä saunakaljoja tai vanhempiensa oluenjuontia. Vai onko vanhemmat itse pelotelleet asialla tai muuten luoneet jotenkin lapselle ahdistusta asiasta.

Enemmän ahdisti heidän suhtautumisensa siihen. Äiti ei ollut ikinä humalassa, mutta kun joi lasin viiniä, sitäkin häpesi ja ai ai voi voi, tunsi syyllisyyttä. Suhde alkoholiin oli siis epänormaali, mutta ei siten että olisivat olleet humalassa.

Olisin suonut sen tuovan iloa ja juhlaa ja hauskuutta ilman syyllisyyttä.

Yhden kerran ahdisti kun isälle tuli kauhea hikka. Muuten se kohtuukäyttö oli minusta vain hauskaa, vieraat ja vanhempani olivat hyväntuulisia ja rentoutuneita. Alkoholista ei tehty meilläkään mitään numeroa, se kuului aina vappuun ja juhannukseen. Ei koskaan mitään sekoiluja tms., koin kaikki aikuiset turvallisina lievässä humalassakin

Olen todistanut överikittaamistakin, ja se oli pelottavaa.

Meillä kotona vanhemmat otti yhden saunaoluen, ei siitä tule humalaan.

Juhlissa miehet otti enemmän ja oli hilpeällä tuulella, mutta se ei koskaan ollut pelottavaa tai ahdistavaa, koska isäpuoli oli aina ja missä tilanteessa tahansa järkähtämättömän luotettava. Oli vain mukavaa, kun oli juhlat, ja kaikilla oli mukavaa. Ja siis tottakai tiesin että humalassa olivat.

Näkyy introvertit aika lailla ottavan alkoholia ollakseen seurallisempia tai ottaakseen aikaa itselleen ja rentoutuakseen. Olisiko tämä yksi syy, miksi Suomessa juodaan niin paljon. Introvertit ja ujot ihmiset haluavat vapautua alkoholin voimalla.

Ei ole tullut traumoja. Minusta se oli jo lapsena ihan luonnollista, että hyvän aterian kanssa aikuiset voi ottaa viiniä ja saunan jälkeen oluet. Vastaavasti lapset sai mehua tai limua. Vanhempani eivät koskaan olleet humalassa tai edes sillä tavalla hiprakassa, että olisin sitä huomannut. Meillä oli kotona aina mukava tunnelma riippumatta ruokajuomista.

Hyvä keskustelu! Olen 40+ ja isäni otti välillä paljonkin alkoholia, äitini ei ikinä. Itse vietin kyllä railakkaan teiniajan ja opiskeluajan juhlien. Varmaan kaikki rajat paukkuivat mennen tullen parikymppisenä.

En ole alkoholisoitunut, olen akateemisesti koulutettu ja asiantuntijatehtävissä. Tykkään juoda hallitusti ja joskus irrotellen (silloin en juo kotona) eli olen sitten varmaan näillä mittapuilla juoppo.

Lapsesta on hauskaa laittaa hienot lasit ja otamme miehen kanssa muutaman lasin kuohuvaa, ja hän saa vaikka mehua. Emme demonisoi alkoholia, se on normaali osa esimerkiksi joskus aterialla tai muuten.

16 cl viiniä ei kyllä taatusti muuta minua miksikään, vaikka olen pienikokoinen. Ei kai sitä tarvitse huikalla ottaa, jos niin kihahtaa päähän.

Vierailija kirjoitti:

Joo, ahdisti. Muutaman viinilasin jälkeen äiti on aina hirmu tunteellinen ja halyaa vaan pihua syvällisiä. Isä taas jankkaa parinnoluen jälkeen ja haluaa väitellä politiikasta jne. Kyllä lapsi huomaa heti alkoholin käytön, se on totuus.

Taisivat olka hieman isompia lasollisia, piripintaan kaadettuja...

Viinilasillisella tarkoitetaan n 1dl eli parista desistä viiniä ei sikuinen todellakaan tule edes hiprakkaan, jos nuo kaksi lasia juo ruuan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu! Olen 40+ ja isäni otti välillä paljonkin alkoholia, äitini ei ikinä. Itse vietin kyllä railakkaan teiniajan ja opiskeluajan juhlien. Varmaan kaikki rajat paukkuivat mennen tullen parikymppisenä.

En ole alkoholisoitunut, olen akateemisesti koulutettu ja asiantuntijatehtävissä. Tykkään juoda hallitusti ja joskus irrotellen (silloin en juo kotona) eli olen sitten varmaan näillä mittapuilla juoppo.

Lapsesta on hauskaa laittaa hienot lasit ja otamme miehen kanssa muutaman lasin kuohuvaa, ja hän saa vaikka mehua. Emme demonisoi alkoholia, se on normaali osa esimerkiksi joskus aterialla tai muuten.

16 cl viiniä ei kyllä taatusti muuta minua miksikään, vaikka olen pienikokoinen. Ei kai sitä tarvitse huikalla ottaa, jos niin kihahtaa päähän.

Minäkin irrottelen joskus (noin 1-3 kertaa vuodessa) kun lähden viihteelle, ja juon itseni humalaan :) Tarkoituksella oikein siis. En mihinkään änkyräkänniin, mutta sellaiseen hyvän olon humalaan. En oksentele ja kaatuile siis.

Juhlissa juon ruuan kanssa lasillisen viiniä, ja jälkkärin/kahvin kanssa jos tarjolla on jotain niin juon kyllä. Näin muuten, kun viihtellä ollessani, en tykkää humalan tunteesta, eli juon todella sen verran vain että ei tule mitään pöhnää. Ja näitä juhlia mihin alkoholit minulle "kuuluu" ovat esim. joulu, jonkun 60v synttärit, pääsiäinen.

Omasta mielestäni käytän alkoholia kohtuudella, eikä minulla ole minkäänlaista ongelmaa. Mutta uskon, että joidenkin mielestä minulla o ongelma, koska juon joskus "humalahakuisesti".

Vierailija kirjoitti:

Näkyy introvertit aika lailla ottavan alkoholia ollakseen seurallisempia tai ottaakseen aikaa itselleen ja rentoutuakseen. Olisiko tämä yksi syy, miksi Suomessa juodaan niin paljon. Introvertit ja ujot ihmiset haluavat vapautua alkoholin voimalla.

Juu ja nää kovaääniset, aina keskipisteeksi pyrkivät ekstrovertit eivät juuuuurikaan vedä alkoholia, ja muutu vielä kovaäänisemmiksi esiintyjiksi.... :D Oon itse abso ekstro ja minusta on vaan hauskaa, kun niistä hiljaisemmistakin kuoriutuu yhteisissä illanvietoissa oikein hauskoja seuramiehiä. Toki kestän niitä hiljaisinakin, ystäviäni kun ovat.