Lue keskustelun säännöt.
Kyllä sotaveteraaneille menee apua perille. Keräyksiin voi antaa hyvillä mielin.
18.12.2016 |
Läheiselle veteraanille annetaan ensi vuodeksi 4 jalkahoitokertaa. Viime vuonna oli 3. Sitten uutena juttuna 100 eurolla taksinkäyttöä. Lisäksi tulee jouluksi ateriat. Luultavasti tulee vielä joyakin muutakin. Varmaan riippuu kunnasta, missä mitäkin saa.
Luulen, että aellainen epäreiluus asiassa on, että mitään apuja ei anneta laitoshoidossa oleville veteraaneille? En ole kylläkään varma. Heille kuuluisi minusta myös, mutta muistan jostain lukeneeni.
Tosin tuo taksimatka-avustus pitäisi kyllä mielestäni tulla kaikille noin anhoille, jotka eivät kyllä enää jaksa bussilla vanhuuttaan kulkea, jos ajokortista on jo joutunut luopumaan.
Muistan lukeneeni, että veteraaniyhdistysten omaisuus ei ole kovin suuri suhteessa veteraaneihin, vaan jokainen saisi muutaman satasen, jos kaikki myytäisiin.
Se pitää kyllä estää, että rauhanturvaajat saisivat tästä potista yhtään mitään. He eivät tähän kuulu.
Kommentit (30)
Taitaa olla joku veteraanijärjestön työntekijä täällä lobbaamassa. Jospa vaan alkaisit miettiä uutta uraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että muut kuin rintamalla olleet veteraanit saavat mitään veteraanipalveluja. Kyllä ainakin kaikki minun tuntemani ovat olleet nimenomaan rintamalla.
Just oli viikko sitten Suomen uutisissa, että veteraanijärjestöjen johtajat vetää 80 tuhatta välistä palkkaa joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Mites noi Syyrian ja Afganistanin sotaveteraanit? Toivottavasti rahasto aukeaa myös heille.
Syyrialaiset saa pistää sellaisen itse pystyyn ja joskus niin tekevätkin
Suomessa on paljon nuoria irakilais-sotaveteraaneja, onneksi he saavat paljon tukea.
Onneksi pääsivät sotaa pakoon ja jättivät isot lapsilaumat ja vanhukset sinne kotimaahan.
Ja pääsevät täysihoitoon ja terveydenhoitoon ennen meitä tavallisia suomalaisia.
Heitä ei tarvitse eityisesti avustaa-saavat automaattisesti avun valtion kassasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne olivat kamalan nuoria ne nuorimmat sotaan menneet. Vaikeaa käsittää. Jäi nuoruutta elämättä.
Niinpä, oma pappani oli 17 sotaan joutuessaan. Koskaan ei sodasta halunnut puhua elinaikanaan, näki loppuun asti painajaisia joista heräsi huutaen. Ei voi edes kuvitella sitä kauhua.
Vierailija kirjoitti:
Onpa tänne pesiytynyt veteraaneille kateellisia ja katkeria.
Kui? Ihan asiallista keskusteluahan tämä hiukan erikoinen aloitus on poikinut. Tuskinpa kukaan on veteraaneille kateellinen? Mutta ei se tarkoita, että pitää heitä ainoana tai ensisijaisena hyväntekeväisyyskohteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo veteraanijärjestössä, vaan näen, kun omaiseni saa valtavasti iloa, kun vihdoin tajutaan sen arvo, että hän taisteli sodassa 3 vuotta.
Sotaveteraanien säätiöt muuttuvat Sotaveteraanien muisto säätiöiksi.
Säätiöt ovat aina keskuudessamme, kun viimeisestäkin veteraanista aika jättää.
Muistan vielä viimeisen sisällissodan veteraanin ja ensimmäisen maailman sodan veteraanin.
Nykyään on olemassa vain yksi 1800 luvulla syntynyt.
Joo, näissä nuorimmissa on paljon heitä jotka eivät missään vaiheessa olleet varsinaisessa hengenvaarassa, eivät välttämättä ikinä asettakaan pidelleet. Miten sitten ovat sen enempää sankareita kuin muut aikalaisensa, enpä tiedä...