Onko muita väsyneitä taaperoiden äitejä linjoilla?
Meillä vähän reilu 1-vuotias taapero ja minä olen tosi väsynyt... Kerkeää joka paikkaan, ei usko oikeasti mitään jos minä kiellän (miestä kyllä uskoo), tappelee hirveesti vastaan pukemisessa, vaipanvaihdossa yms... Olen suunnitellut aloittavani tässä pikapuoliin kuntosaliharrastuksen! Tekee varmasti tosi hyvää lähteä pari kertaa viikossa rehkimään salille tuon taaperon kanssa taistelun vastapainoksi!
Kommentit (35)
esikoinen (3v) on vastahankaan, kuopus (1,5v) sanoo kaikkeen " EI" . Lapset heräilevät öisin vuoron perään milloin painajaiseen, milloin pissat sängyssä, milloin tutti hukassa... Nyt muutaman päivän ollut esikoinen kipeänä ja kuopus todella kiukkuinen. Olen nukkunut liian vähän, päätä särkee, selkä kipeänä, sormenpäät halkeilee... Sisällä pitää nököttää. Käyn jumpassa 2-3 kertaa viikossa, ulkoilen tavallisesti paljon, ei ylipainoa, syön terveellisesti. Meinaan mennä syksyllä vihdoin töihin lepäämään.
Siinä joitakin vastauksia siihen mikä meitä äitejä saattaa väsyttää.
Tee yksi ja lämmittäkää sitä sitten!
Vierailija:
Nykyajan nuoret naiset on tottuneet siihen, että on aikaa istua koneella, puhua puhelimessa, lojua telkkarin ääressä ja nukkua pitkään. Kun pitäisi vihdoin tehdä jotain niin sitten ollaan niiiiiiiin uupuneita. Tyhjää valitetaan ja vingutaan.
Vierailija:
Nykyajan nuoret naiset on tottuneet siihen, että on aikaa istua koneella, puhua puhelimessa, lojua telkkarin ääressä ja nukkua pitkään. Kun pitäisi vihdoin tehdä jotain niin sitten ollaan niiiiiiiin uupuneita. Tyhjää valitetaan ja vingutaan.
niin siltikin sanoisin että lapsiperheen elämä on RANKKAA TYÖTÄ. Ei ole nykyään enää häpeä sanoa että haluaa hetken rauhaa. Päin vastoin nykyään tiedetään että hyvinvoiva äiti on lapselle parasta. Ja hyvinvointi tulee omasta pienestäkin hetkestä, omista harrastuksista jne. Nykyään ei ehkä ole enää fyysisesti niin rankkoja hommia mutta henkisesti on sitäkin enemmän.
Herää klo 5 tai jo ennen. _Vanhemmat lapset menee klo 22 nukkumaan ja jotta parisuhde aikaakin olisi me menemme n.23 nukkumaan. eli nukumme jatkuvasti n.5 tunnin yöunia. päiväunia emme saa, mies töissä ja minä en vanhemmilta koululaisilta nuku.,
Kyllä olen väsynyt, vaikka kotiäitiydestä nautinkin, mutta väsynyt (fyysisesti olen).
Todennäköisesti näillä on kaikki mahdollinen apu siivoojasta lähtien. Kyllä yhden kanssa nukkuu silloin kun lapsi nukkuu mutta jätetäänkös nämä toiset silloin heitteille. Jos joku porukasta on sairaana niin kyllä siinä vanhemmat valvoo sekä yöllä että päivällä. Että se siitä laiskuudesta! Edelleenkään en usko että sellaisia on jotka väittävät etteivät ole koskaan väsyneitä tähän rumbaan.
joissa lapset ovat parin kuukauden ikäisestä lähtien nukkuneet 12 tuntisia öitä ja äiti on jaksanut hienosti. Mutta myös niitä perheitä, joissa lapset tasaisin väliajoin heräävät, siten että joku on hereillä parin tunnin välein. Yhtenäiset yöunet ovat vuosikausia unta vaan.
Kysykään unitutkijoilta, niin onko ihme että ihmistä väsyttää?
Minä ainakin olen niin herkkäuninen (ja isä supernukkuja), että vaikka isä kuinka olisi valjastettu päivystämään, niin herään korvatulpista ja kiinniolevista ovista huolimatta ennen kuin lasten isä lasten huoneessa.
Juu, äidinhän täytyy saada omaa aikaa. Se vinkuminen aloitetaan jo laitoksella. Niin ja parisuhteen omaa aikaa. Aikaa on kohta aikuisille niin, että he eivät näe edes lastaan kun pitää sitä omaa itseään hoitaa niin kauheasti.
Ymmärrän kyllä sen, että toinen on heikompi toista. tuntuu vain täällä palstalla viettävän todella paljon heikkoja äitejä. Paraniskohan tilanne jos tekisitte muuta kuin palstailisitte?
Jokaisessa perheessä varmasti on erilaista ei täällä voi siitä tapella mikä on oikeen ja mikä väärin tai kuka saa olla väsynyt ja miksi tai jos joku ei ole niin ei se tarkoita sitä että tääl on siivoojat ja ruuan laittajat ja lastenhoitajat! Hitto teidän kanssa...
Se on aivan luonnollista, että lasten kanssa väsyy ja olen samaa mieltä kuin joku aikaisemmin, että se joka väittää, ettei koskaan väsy lastensa kanssa, valehtelee tai sitten ei vain voi myöntää väsymystä. Itse olen tällä hetkellä aika väsynyt neljän alle kouluikäisen äiti. Osittain johtuu ehkä siitä, ettei olla mieheni kanssa pitkään aikaan otettu kahdenkeskistä aikaa ja toisekseen, koko perhe sairastellut muutaman viikon ajan. Lisäksi mies yrittäjänä tekee pitkää päivää ja reissaa paljon. Nyt sairastelut onneksi ohi ja olen järkkäämässä sitä yhteistä viikonloppua :)
Ihmettelen myös nykyistä kotipalvelua, joka ei tarjoa apuaan lapsiperheille. Meidän kunnassa apua saavat vain vanhukset ja juopot.
Olen viimeisellä kolmanneksella raskaana, teen pitkää päivää töissä ja kotona odottaa yksi vilkas ja omapäinen kaksivuotias. Tuntuu, että päivät vilahtavat aamusta iltaan niin, että jatkuvasti vain hoitaa jotain hommia, ensin töissä, sitten kotona. Illalla rojahtaa sänkyyn lopen uupuneena. Enkä ajattele olevani mikään laiska tai tyhjän valittaja: En valita nytkään. Totean vain kysyttäessä, että kyllä, olen väsynyt.
Elämä on rankkaa ja välillä väsyttää. En oikein ymmärrä miksi tämän myöntäminen saa niin monen superäidin takajaloilleen.
Olen oppinut lapsesta asti tekemään töitä ja siksi en kovin pikkuasioista säikähdä. Eri asia on tietenkin jos on saanut aina vain maata pitkään eikä ole tarvinnut koskaan töitä tehdä, eikä ole ollut vastoinkäymisiä. Silloinhan pikkujututkin tuntuu kaatavan maailman.
Olen sitten mieluummin se teidän ivaamanne superäiti kuin löysä paska, joka vääntää itkua heti jos joutuu aamulla heräämään klo 7.
Mulla vaan ei ole tullut väsymystä enkä ole kokenut lapsen, kodin ja työn tekoa yhtään hankalaksi. En ole mikään superäiti vaan ihan tavallinen talukka kun kaikki muutkin.
Meillä on vauvasta asti nukuttu hyvin ja aina kun lapsi nukku nukuin myös minä. Nukutaan vieläkin kaikki kimpassa. Se on hyvä koska mä teen yötyötä. Ei ollu tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä! Sori ja tsemppii:)