Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ero tulossa ja paljastui, että mulla onkin persoonallisuushäiriö..

Vierailija
17.12.2016 |

Olen syyttänyt suhteemme ongelmista miestäni, siis aidosti olen kokenut, että vika on miehessä. Olen avautunut siitä palstallekin koska olen ollut niin yksin, ja olen saanut tukea täältä. Fyysisten oireiden takia hakeuduin tutkimuksiin, luulin siis kärsiväni loppuunpalamisesta. Puolen vuoden seurannassa ja psykologin haastatteluissa ja lääkärillä ravaamisen jälkeen sain kuulla tällä viikolla, että mulla on persoonallisuushäiriö (en spesifioi tarkemmin täällä).
Meidän PITI hakea avioeroa (aloitteestani), mies ei ole halunnut erota mutta olen pyrkinyt jäätämään välit häneen koska koin, että rakkaus on osaltani loppunut. Sain juuri mieheni suostumaan eroon.

Nyt lähti matto alta, miehessä ilmeisesti siis ei ole ollut suurempaa vikaa, vaan kokemukseni eivät ole olleet aitoja.. Lääkäri suhtautui ymmärtäväisesti ja aloitan nyt hoitojakson, mutta tuntuu kun maailma olisi romahtanut. En ikinä olisi kuvitellut, että en ole nk.terve.. olen tuntenut aidosti epäoikeudenmukaisuutta ja surua ja huolta, kokenut olevani uhri. Ja ilmeisesti koko ajan vika onkin ollut päässäni??
Hävettää, itkettää ja ahdistaa. Olen laittanut mieheni ihan hirveään alisteiseen asemaan ja ilmeisesti manipuloinut tätä vuosia.. tai siis en tietenkään tarkoituksella, mutta varmastihan siltä tuntuu hänestä..
Diagnoosin jälkeen olen ollut aika hissukseen ja olen pysynyt vaiti kaikesta.. yrittäny kirjata ylös joka kerta kun puutun miehen asioihin tai kontrolloin. Lopputuloksena olen koko ajan hiljaa, koska en osaa näköjään muuta kanssakäymisen mallia, kun neuvoa, kontrolloida, opastaa ja puuttua.. Kolmen päivän puuttumattomuuteni jälkeen kuulin ensimmäistä kertaa miehen kertovan oman mielipiteensä johonkin asiaan... hän ei ole uskaltanut tehdä sitä aiemmin, koska olen lyönyt hänet joka kerta maanrakoon.. kuuntelin vaan hiljaa, kun hän kertoi kokemuksiaan käytöksestäni.. ihan kuin olisi puhunut jostain ventovieraasta??
Olen kammottava ihminen..

Kommentit (124)

Vierailija
101/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Dissosiaatio käsitteenä tarkoittaa kokonaisuuden osien joutumista erilleen toisistaan. Maailmalla yleisesti käytetyn määritelmän mukaan dissosiaatio on prosessi, jossa normaali tajunnan, muistojen, identiteetin ja havaintojen yhdistyminen on häiriintynyt (DSM-IV-TR). Tämän näkemyksen mukaan dissosiaatiota on normaalia ja patologista.

Tervettä dissosiaatiota ovat tämän määritelmän mukaan esimerkiksi kahden asian yhtäaikainen tekeminen, syvä eläytyminen (esim. roolileikki ja mielikuvitusystävät), asiaan imeytyminen tai tunteiden tietoinen tukahduttaminen vaikeassa tilanteessa.

Patologista dissosiaatiota ovat esimerkiksi itsestä irrallaan olemisen tai unessa elämisen tunne, huomattava elämänkerrallisen muistin heikkous tai identiteetin hämärtyminen tai vaihtuminen.

Dissosiaatiohäiriöissä dissosiaation käyttö lisääntyy häiritseviin mittasuhteisiin ja aiheuttaa vaikeuksia potilaan jokapäiväisessä elämässä. Dissosiaatiohäiriön aiheuttaja on trauma, joka on vaikeammissa häiriöissä useimmiten toistuva ja alkanut lapsuudessa. Dissosiaatiohäiriöitä ovat dissosiatiivinen amnesia, depersonalisaatiohäiriö, dissosiatiivinen pakkovaellus, dissosiatiivinen identiteettihäiriö ja tarkemmin määrittelemätön dissosiatiivinen häiriö (DSM IV).

Rakenteellisen dissosiaatioteorian mukaan dissosiaatio tarkoittaa persoonallisuuden osien joutu-

mista toisistaan erilleen. Rakenteellinen dissosiaatio voi johtaa paitsi dissosiaatiohäiriöiden, myös esimerkiksi rajatilapersoonallisuuden tai traumaperäisen stressihäiriön kehittymiseen.

Rakenteellisen dissosiaatioteorian mukaan tervettä dissosiaatiota ei ole. Se jakaa aiemmasta määritelmästä johdetut dissosiaatio-oireet kolmeen luokkaan: varsinaiset dissosiaatio-oireet, jotka johtuvat persoonan rakenteellisesta dissosiaatiosta, tajunnantilan muutokset, jotka voivat johtua rakenteellisesta dissosiaatiosta mutta esiintyä myös ilman sitä, sekä muut, jotka eivät johdu rakenteellisesta dissosiaatiosta.

Varsinaisia dissosiaatio-oireita ovat esimerkiksi takaumat, tunteiden ja kehon turtuneisuus, joka vuorottelee voimakkaiden tunteiden ja aistimusten kanssa sekä tietyt ruumiilliset oireet, joille ei löydy lääketieteellistä syytä.

Tajunnantilan muutoksia ovat esimerkiksi tunne, että on irrallaan itsestään tai elää unessa, ettei maailma ole todellinen, tai ettei oma keho tai sen osa ole todellinen. Ne voivat johtua rakenteellisesta dissosiaatiosta, mutta syy voi olla myös vaikkapa kemiallinen aine tai psyykkinen tai fyysinen sairaus.

Muita oireita ovat terveen psyyken jokapäiväisessä elämässä käyttämät mekanismit, joita toiset kutsuvat normaaleiksi dissosiaatio-oireiksi (mainittu tekstin alussa). Vaikka nämä ilmiöt täyttävät laajasti tulkiten DSM-IV:n määritelmän – normaali tajunnan, muistojen, identiteetin ja havaintojen yhdistyminen on häiriintynyt – ne eivät sovi rakenteellisen dissosiaatioteorian dissosiaation käsitteeseen, eikä niitä tässä teoriassa nähdä dissosiaatiosta johtuvina.

Rakenteellisen dissosiaation tunnistaminen oireiden aiheuttajana on tärkeää, koska ilman sen asianmukaista hoitoa oireistoa ei saada kunnolla hallintaan.

http://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaatio-pahkinankuoressa/

Vierailija
102/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kyllä kuulosta kovin terveeltä, että ap näkee vain itsensä syynä kaikkiin suhteen ongelmiin.

Selvästi persoonallisuushäiriöinen ja ongelmainen ihminen ÄÄRIMMÄISEN HARVOIN pariutuu tasapainoisen ja terveen ihmisen kanssa.

Yleensä sitä häikkää on kyllä molemmissa päissä.

Tällä en tarkoita sitä että normaalien,terveiden ja tasapainoisten ihmisten suhteessa molemmat tekee virheitä vaan sitä että tod.näk ap.n miehessäkin olisi jotain "terapioitavaa".

Vierailija
104/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertaiseti jos mies/ nainen ei alistu "diagnoosiinsa" niin laitetaan listijät asioille kuten Dianan tapauksessa . Valtio hoitelee pois. Eikä välttämättä oma.

No just. Ap saa varmaan murharyhmän peräänsä, jos ei nyt alistu. LOL. 

Eivät kaikki saa mutta DIANA sai ja aika moni muukin on saanut. Tämä on todellisuutta halusitpa uskoa tai et. Jos sinulla on merkitystä tuollaisena vaikuttajana niin saat murharyhmän perääsi.

Imatra on mahdollinen , täysin jossa kirjoittajat eivät uskoneet " diagnooseja" joita heille maahanmuuttomyönteisinä annettiin ympäriltä. En puhu nyt psykiatrin antamista sillä se on sama taho joka jakelee niitä jokatapauksessa : valta.

Nämä vaietaan.

Vierailija
105/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä kuulosta kovin terveeltä, että ap näkee vain itsensä syynä kaikkiin suhteen ongelmiin.

Selvästi persoonallisuushäiriöinen ja ongelmainen ihminen ÄÄRIMMÄISEN HARVOIN pariutuu tasapainoisen ja terveen ihmisen kanssa.

Yleensä sitä häikkää on kyllä molemmissa päissä.

Tällä en tarkoita sitä että normaalien,terveiden ja tasapainoisten ihmisten suhteessa molemmat tekee virheitä vaan sitä että tod.näk ap.n miehessäkin olisi jotain "terapioitavaa".

Onhan se tähän asti voinut olla niin. Mies vastaa lähinnä siitä, että onko antanut kumppaninsa haavoittaa itseään, eikä ole lähtenyt suhteesta. Vai miten mies olisi voinut käyttäytyä, ettei parisuhteeseen synny ap:n kuvailemia ongelmia? Mutta toinen asia on jatko. Nyt punnitaan miehen "terveys", olettaen, että on tähän asti osannut suojella itseään kuitenkin toisen höyryiltä (=terven merkki sairaassa suhteessa).

Vierailija
106/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meinaan pettäminen ei kyllä oikeuta käytökseen, jota ap on harrastanut, vaikka ymmärrän ne tunteet, joista se on syntynyt.

105

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä kuulosta kovin terveeltä, että ap näkee vain itsensä syynä kaikkiin suhteen ongelmiin.

Selvästi persoonallisuushäiriöinen ja ongelmainen ihminen ÄÄRIMMÄISEN HARVOIN pariutuu tasapainoisen ja terveen ihmisen kanssa.

Yleensä sitä häikkää on kyllä molemmissa päissä.

Tällä en tarkoita sitä että normaalien,terveiden ja tasapainoisten ihmisten suhteessa molemmat tekee virheitä vaan sitä että tod.näk ap.n miehessäkin olisi jotain "terapioitavaa".

Onhan se tähän asti voinut olla niin. Mies vastaa lähinnä siitä, että onko antanut kumppaninsa haavoittaa itseään, eikä ole lähtenyt suhteesta. Vai miten mies olisi voinut käyttäytyä, ettei parisuhteeseen synny ap:n kuvailemia ongelmia? Mutta toinen asia on jatko. Nyt punnitaan miehen "terveys", olettaen, että on tähän asti osannut suojella itseään kuitenkin toisen höyryiltä (=terven merkki sairaassa

suhteessa).

Terve ihminen jolla on terve käsitys parisuhteesta ja itsestään, ei pysy sairaassa ja vinoutuneessa suhteessa.

Harvoin edes sellaiseen päätyy, kun tajuaa nostaa kytkintä ajoissa.

Kyllä sitä on jotain häikkää omassakin päässä, jos pysyy vahingollisessa ja sairaassa suhteessa.

Vierailija
108/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä aloitus poiki heti psykiatria- uskovaisilta ihan kuin lahko - rakkauspommitusta:)!

Tajutkaa jo että sielua ja mieltä hoidetaan muuten kuin psykiatrialla . Oikeudenmukaisuutta voisi kokeilla apumuotona - luulisin että tulokset olisivat hurjan hyvät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhuh.

Huhuh.

Että lapsuuden perhekin on syyttänyt riidanhaluiseksi. Siellä taas joukko vastuunpakoilijoita.

Oletko miettinyt, miksi sinulle on muodostunut persoonallisuushäiriö, jos lapsuudenperheesi on täysin ongelmaton? Yleensä kuitenkin lapsuudenperheellä on iso merkitys, jos jollekin muodostuu persoonallisuushäiriö.

Sinun ympärilläsi on paljon ongelmia ja sinusta on tehty syntipukki. Olet oikealla tiellä kun myönnät ongelmasi. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana ettet joudu koko suvun ongelmapesäkkeeksi.

Juuri näin. Persoonallisuushäiriöt nimittäin muodostuvat lähes aina varhaislapsuudessa. Kukaan ei synny mt-ongelmaisena.

Kyllä syntyy. Alttius on periytyvä ja saattaa pompata sukupolvenkin yli. On myös yleistä, että saman perheen lapsilla joillakin on rajatilahäiriö, mutta sisaruksilla ei, vaikka olosuhteet ja kasvatus ovat olleet jotakuinkin samanlaiset. Ihminen ei ole syntyessään tyhjä taulu, vaikka se kieltämättä tuntuisi oikeudenmukaiselta.

Temperamenttia tutkittaessa on havaittu, että jopa 60 prosenttia tietyistä luonteen peruspiirteistä periytyy. Jos me lähdemme siitä, että kasvatus on sitä, mitä se keskimäärin on, se antaa hyvän mahdollisuuden persoonallisuushäiriön puhkeamiseen. Eikä siihen tarvita mitään erityistä kaltoinkohtelua.

Kas kun varhaislapsuus todellakin vaikuttaa, mutta lapsen taipumuksia ei välttämättä pysty tuolloin arvioimaan kovin tarkasti maallikkopohjalta. Ja sitten kun ei tunnisteta, tietyt hankaluudet aiheuttavat konfliktia muiden perheenjäsenten kanssa. Se taas helposti ruokkii kehää. Kuten ap, moni saa kuulla olevansa helvetin hankala ja vittumainen paskanjauhaja. Objektiivisesti se varmaan pitää paikkansa, mutta ei se tilannetta yhtään auta.

Ja homman edetessä impulsiiviset mieliteot tuovat lisää tuskaa. Jos homma ei mene oman mielen mukaan, siitä seuraa draamaa. Ensin jankutetaan, sitten syyllistetään ja jos sekään ei auta, vedetään kilarit. Lopuksi kaikki saavat kuulla olevansa paskoja. Ammattilainen näkee tämän yli, mutta harva vanhempi, saati sisarus on ammattilainen. Seuraa syvenevä kehä.

Ja joo, olen nähnyt juttuja jo työnikin puolesta. Eivät nämä asiat ole niin helvetin yksinkertaisia. Eikä näissä ole myöskään syyllisiä. Ihminen on pitkälti geeniensä vanki ja tavallisilta vanhemmilta ei voi odottaa, että he automaattisesti tunnistaisivat lapsensa erityistarpeet kasvatuksessa.

Mutta tsemppiä ja onnellisempaa jatkoa kuitenkin ap:lle. Persoonaa nimittäin voi hioa, jos ongelman tiedostaa. Kirjoituksistasi päätellen olet hyvällä tiellä.

Vierailija
110/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä ap! :) Vaikka et kerro itsestäsi paljoa luulen että tunnistan muutaman aikaisemman kirjoituksesi täällä. En siis missään nimessä sinua henkilökohtaisesti mutta kirjoitustyylisi perusteella ja juuri tuosta valituksesta miehestä ja lapsuudenperheestä. :)

On tosi kiva kuulla että sinulla on nyt hyvä lääkäri joka osaa auttaa sinua. Uskon että miehesi kyllä haluaa sinua myös tukea.

Tsemppiä!

Sinunkin tekstistäsi voi tunnistaa sinut. Olet kirjoittanut ainakin 39 aloitusta, joista sinut heti tunnistin ja varmasti tiedän että olet ne kirjoittanut.

-eri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisit ollut kuinka hullu, niin mies teki väärin kun petti. Miksi mies on niin tossukka ettei muka pysty muuten ongelmiaan kohtaamaan kuin peittämällä? Kuulostaa nyt siltä, että apsta yritetään tehdä syntipukki miehen petokseen. Vaikka olisit kuinka huono vaimo, se ei oikeuta pettämiseen. Miksi mies ei lähtenyt? Kuulostaa, että miehelläkin on päässä vikaa. Taitaa olla läheisriippuvainen

Ap:n kuvauksen perusteella mies on aivan varmasti läheisriippuvainen. Ongelmalliset vastaparit löytävät toisensa, aina. Ongelmien aste vain vaihtelee.

Läheisriippuvuus ei ole mikään diagnoosi tai asiantila jota joku henkilö "aivan varmasti on". Se on yhden psykologin kehittämä termi henkilöistä jotka elävät turhan paljon muiden kautta. Se ei ole mitään muuta kuin "maallikoille" kehitetty apuväline vaikeiden asioiden ymmärtämiseksi. Ei mikään yleisesti alalla tunnustettu fakta. Ihminen voi jäädä huonoon parisuhteeseen olematta "läheisriippuvainen", syitä on miljoonia muita ja tuo on vain yksi tapa käsittää tilanne. Sinä et tiedä tuntemattomasta ihmisestä ja hänen valinnoistaan yhtään mitään.

Ihminen joka toitottaa läheisriippuvuutta kuulostaa pikkulapselta joka on oppinut uuden sanan ja nimeää kaikkea näkemäänsä sen mukaan.

Vierailija
112/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Höpöhöpö, kukaan ei todellakaan synny mielisairaana tai mt-ongelmaisena.

Perinnöllinen alttius sairastua voi olla, mutta ympäristöllä on aina isompi vaikutus sairastumiseen kuin geeneillä.

Kenenkään elämä ei ole "syntymähetkellä määrätty", vaan elämäntapahtumilla ja kasvatuksella on suuri merkitys siinä sairastuuko ihminen vai ei.

On petollista kuvitella, että sairastuminen olisi vain sairastuneen "geenien" syy koska muut sisarukset ovat terveitä ja kaikki kasvatettu samalla kaavalla.

Ihmisen temperamentti ym.piirteet ovat yksilöllisiä ja jokainen lapsi tulisi kohdata yksilönä.

Jos toinen perheen lapsista on todella reipas, rohkea ja itsevarma, hän saattaa saada näitä piirteitä ihailevilta vanhemmilta aivan erilaista kohtelua kuin hiljaisempi ja varautuneempi sisaruksena.

Vanhemmat kuvittelevat kasvattavansa molemmat täysin samalla tavalla, mutta saattavatkin älyämättään tukea toisen persoonaa ja hajottaa toisen persoonaa,noin kärjistetysti.

Tämä ei tietenkään tee vanhemmista pahoja ihmisiä ja on ihan inhimillistä erehtyä.

On kuitenkin todella yleinen harha, että lapset olisi kasvatettu samalla kaavalla ja kaikki olisivat saaneet tasapuolista kohtelua vaikka näin ei olisikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Persoonallisuushäiriöiden diagnoosit kannattaa ottaa tietyllä varauksella. Niiden ympärille ei kannata elämäänsä rakentaa, sillä ne ovat ennen kaikkea diagnostinen väline hoitohenkilökunnalle, usein hyvin väkivaltainen sellainen ja historiallisesti enemmän naisilla diagnosoituja, ainakin epävakaa ja riippuvainen persoonallisuus. Tämä kertoo lähinnä siitä, miten huonosti yhteiskunnassa osataan suhtautua naisten oireiluun ja pahaan oloon. Toki jos itse koet saavasi diagnoosista apua, on se positiivinen asia. Kuulostaa kuitenkin siltä, että nyt diagnoosin myötä syytät itseäsi kaikesta, mikä ei myöskään ole ihan terve reaktio. Parisuhteessa on aina kaksi ihmistä ja molemmat ovat suhteesta vastuussa.

Voimia sinulle tervehtymisen polulla. Muista, että et ole yhtä kuin mielenterveyden diagnoosi, vaan paljon, paljon muutakin. Kannattaa muuten tutustua dialektiseen käyttäytymisterapiaan, jos et sitä vielä tunne.

Vierailija
114/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

112 on oikeassa, että 109 kirjoittaa höpöjä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiaatioh%C3%A4iri%C3%B6

Dissosiaatiohäiriöiden syyt

Dissosiaatiohäiriöiden kehittymisen syynä on käytännössä aina lapsuusiän vakava trauma, joka on alkanut herkässä kehitysvaiheessa, yleensä ennen 5-9 vuoden ikää, ja jatkuu pitkään, yleensä useiden vuosien ajan. Tyypillisiä tällaisia traumoja ovat

Fyysinen pahoinpitely, emotionaalinen laiminlyönti ja/tai seksuaalinen hyväksikäyttö

Perheväkivalta

Sota

Kidnappaus, kidutus ja invasiiviset (kehon sisään menevät) lääketieteelliset toimenpiteet

Lapset toipuvat raskaistakin kokemuksista hyvin, jos he saavat asianmukaista tukea ja ymmärrystä lähiympäristöstään. Dissosiaatiohäiriön kehittymiseen johtaakin usein lapsen saaman tuen puute sekä traumaan liittyvä salailu ja häpeä tai trauman kieltäminen. Trauman aiheuttaja on myös usein jokin lapselle läheinen henkilö, johon lapsen on ristiriitaisesti pakko turvautua. Joidenkin lähteiden mukaan myös ahdasmielinen uskonnollisuus altistaa häiriön kehittymiselle

Alttius dissosiaation runsaaseen käyttöön on todettu perinnölliseksi, mutta ei tiedetä onko kysymys geneettisestä, epigeneettisestä vai sosiaalisesta periytymisestä. Toisinaan häiriöt ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle traumatisoitujen vanhempien ”opettaessa” tiedostamattaan lapset käyttämään dissosiaatiota pääasiallisena puolustuskeinona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Läheisriippuvainen tyypillisesti iskee silloin kun toinen on jotenkin heikoilla. Silloin hönestä tulee se ainoa ymmärtäjä, se joka kannustaq kun muut potkii päähän jne. Ja se toinen ottaa kaiken huolenpidon vastaan koska tuntuu ihanalta kun ei mistään tarvitse kantaa huolta.

Vierailija
116/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä persoonallisuushäiriö aiheuttaa ongelmia vain yhden ihmisen kanssa ja tässä kohtaa sen puolison kansssa. Melkoinen hupiketju taas...

Vierailija
117/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisit ollut kuinka hullu, niin mies teki väärin kun petti. Miksi mies on niin tossukka ettei muka pysty muuten ongelmiaan kohtaamaan kuin peittämällä? Kuulostaa nyt siltä, että apsta yritetään tehdä syntipukki miehen petokseen. Vaikka olisit kuinka huono vaimo, se ei oikeuta pettämiseen. Miksi mies ei lähtenyt? Kuulostaa, että miehelläkin on päässä vikaa. Taitaa olla läheisriippuvainen

Ap:n kuvauksen perusteella mies on aivan varmasti läheisriippuvainen. Ongelmalliset vastaparit löytävät toisensa, aina. Ongelmien aste vain vaihtelee.

Läheisriippuvuus ei ole mikään diagnoosi tai asiantila jota joku henkilö "aivan varmasti on". Se on yhden psykologin kehittämä termi henkilöistä jotka elävät turhan paljon muiden kautta. Se ei ole mitään muuta kuin "maallikoille" kehitetty apuväline vaikeiden asioiden ymmärtämiseksi. Ei mikään yleisesti alalla tunnustettu fakta. Ihminen voi jäädä huonoon parisuhteeseen olematta "läheisriippuvainen", syitä on miljoonia muita ja tuo on vain yksi tapa käsittää tilanne. Sinä et tiedä tuntemattomasta ihmisestä ja hänen valinnoistaan yhtään mitään.

Ihminen joka toitottaa läheisriippuvuutta kuulostaa pikkulapselta joka on oppinut uuden sanan ja nimeää kaikkea näkemäänsä sen mukaan.

Kerrotkos tuon yhden psykologin nimen? Läheisriippuvuudesta kun on julkaistu artikkeleja monilla eri kielillä ja ihan valideissa julkaisuissa. Aiheesta on tehty tutkimuksia ja gradujakin vaikka kuinka.

Vierailija
118/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisit ollut kuinka hullu, niin mies teki väärin kun petti. Miksi mies on niin tossukka ettei muka pysty muuten ongelmiaan kohtaamaan kuin peittämällä? Kuulostaa nyt siltä, että apsta yritetään tehdä syntipukki miehen petokseen. Vaikka olisit kuinka huono vaimo, se ei oikeuta pettämiseen. Miksi mies ei lähtenyt? Kuulostaa, että miehelläkin on päässä vikaa. Taitaa olla läheisriippuvainen

Totta kai mies on yksin syyllinen pettämiseensä. Sen sijaan pari päätti pysyä yhdessä ja ap on käyttänyt tuhoisia käyttäytymismalleja sen jälkeen sen sijaan, että olisivat yrittäneet ratkaista ongelmat aidosti.  

"Yrittäneet ratkaista ongelmat aidosti" aika syyllistävää, jos ap:llä on dissosiaatio. Vai ihan itsekö hänen se olisi pitänyt kyetä itsellään diagnosoimaan se?

Ei varmastikaan. En ole koskaan harrastanut syyllistenetsimisfilosofiaa vaan ongelmanratkaisua. Ei riitä energia kaikkeen, joten se on suunnattava sinne, missä se kantaa parasta hedelmää. 

Syyllistit silti. Se voi aiheuttaa ennemminkin uhmaa kuin olla apu.

Enhän syyllistänyt. Jos joku tiputtaa maidon lattialle, pitää voida sanoa, että hän tiputti maidon lattialle. Siinä ei otettu lainkaan kantaa siihen, tekikö henkilö sen tahallan, vahingossa vai tuliko jopa itse tönäistyksi ennen kuin tiputti maidon. 

Minkä takia sinun pitää tämä asia sitten tuoda esille, että joku tiputti maidon? Ystävällistä on tarjota apua ja ymmärtää tilanteen häpeä toiselle eikä kannella ympäri kyliä miten Matti tai Maija tiputti maidon. Tapasi toimia on vittumainen.

Vierailija
119/124 |
17.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Läheisriippuvainen tyypillisesti iskee silloin kun toinen on jotenkin heikoilla. Silloin hönestä tulee se ainoa ymmärtäjä, se joka kannustaq kun muut potkii päähän jne. Ja se toinen ottaa kaiken huolenpidon vastaan koska tuntuu ihanalta kun ei mistään tarvitse kantaa huolta.

Sulla on nyt jotenkin faktat ihan päälaellaan..oletko sitä mieltä että alkoholistin lähipiiri toimii noin? Läheisriippuva tuntee syyllisyyttä siitä ettei pysty  parantamaan sitä alkoholistia ja soimaa itseään eikä  voi hylätä sitä juoppoa koska sitten kaikki tuomitsisivat hänet jos hän jättäisi sen juopon heitteille.Eikun pitää vaan kestää ja kestää ja kestää kun on hommaan ryhtynyt jne. Kunnes tulee stoppi. Kaikille ei tule.

Vierailija
120/124 |
18.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä tuomitse Itseäsi!

Aloittakaa puhtaalta pöydältä..

Sairaudesta voi parantua ..mutta jos sairautta ei ole ei ole parannettavaa..

Huomioimista ja odottelua jotta toinen ehtii muodostaa mielipiteensä sanoiksi.

Paljon voimia ja olethan armollinen itsellesi.

Emme ole täydellisiä..

Mutta kasvamme joka tapauksessa.

"Parhaat Ihmiset kuolee aina ensin" sanoi hoitaja toverini.