"Suomessa opiskellaan nykyisin liian vähän ruotsin kieltä, jotta voisimme puhua elävästä kaksikielisyydestä."

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on meidän portti länteen. Suomen turvallisuuden kannalta on tärkeää,että tunnemme yhteenkuuluvuuttaa muihin Pohjoismaihin. Jokaisen suomalaisen tulisi osata ruotsia sen verran, että ymmärtää myös hieman tanskaa ja norjaa.

Miksi? Osaahan ne muut pohjoismaalaiset englantia. Kun heidän kanssaan tehdään töitä, arvaatkos mikä on nykypäivänä työkieli? Arvaatkos mikä on suomessa työkieli kun on ulkomaalaisia projekteissa? Yllätys!!! Se ei ole ruotsi.

Mun mielestä Suomessa pitäisi opiskella mieluummin ruotsia kuin suomenruotsia, jos ruotsin kieltä on pakko opiskella.

Eikö yliopistokoulutuksen saaneen looginen ajattelukyky riitä tajuamaan sitä, että Suomi ei ehkä alunperinkään olekaan elävästi kaksikielinen, jos tämä elävyys on perustunut vain kielen pakko-opettamiseen?

Ruotsissa ei ole pakko opiskella suomea. Se onkin varmasti yksi syy, miksi ruotsalaiset ovat ketteriä bisneksissään. Resursseja ei laiteta turhaan huuhaaseen, joka unohtuu muutaman kuukauden kuluessa, vaan panostetaan oikeasti tärkeisiin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsia nyt vain ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

Onko ne ruotsinkieliset kulttuuripalvelut jotenkin olennaisesti parempia/erilaisia kuin suomenkieliset? Jos voi valita saman palvelun suomeksi tai ruotsiksi, niin tottakai otan suomeksi, vaikka sitä ruotsia sujavasti puhun/ymmärrän. Äidinkieli on kuitenkin äidinkieli, vaikka se toinen kotimainen kieli olisikin sillä tasolla, että voi kevyesti pitää itseään kaksikielisenä.

Lehdissä on samat pääuutiset. Paikallisuutiset toki vaihtelee, mutta kiinnostaako Kajaanissa asuvaa yksikielistä edes lukea Nya Ålandista Ahvenanmaan markkinoista ja muista? Tai toisinpäin.

Miksei niiden Ruotsissa asuvien sukulaisten tai ystävien (joita läheskään kaikilla ei edes ole) kanssa voi puhua englantia? Tai minun sukulaiset sielläpäin puhuu kyllä suomeakin.. itse en itse koe suomalaisuuden olennaiseksi osaksi kaksikielisyyttä, koska suurin osa on kuitenkin käytännössä ja käytännön syistä yksikielistä.

Asia mistä ei puhuta ja asia mikä on tabu vielä tänäkin päivänä on se, että ruotsinkieli oli ja on vieläkin sortovallan symboli. Eikä asiaa mitenkään helpota se, että ruotsia pitää opiskella nykypäivänäkin omasta tahdosta riippumatta.

Oikean reunan kuva kertoo hyvin selvästi sen, miksi Suomi ei ole eikä tule koskaan olemaan "elävästi kaksikielinen":

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisis…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa opiskellaan nykyisin liian vähän ruotsin kieltä, jotta voisimme puhua elävästä kaksikielisyydestä."

Hmm. Eihän se pakkoruotsi olekaan pakollinen kuin ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa ja yliopistossa. Ilmeisesti tämä on liian vähän. Päiväkodeista pakkoruotsi vielä puuttuu, eli sinne sitten myös vai?

unohdit sen että valtion ja kuntien viroissa se on myös pakollinen

Mutta vain teoriassa. Riittää että on istunut riittävän määrän pakollisia ruotsintunteja ja läpäissyt kokeet, joissa rima on "titta där kommer en hund"-tasoa. Käytännön osaamista ei mitata eikä vaadita.

Ei kyllä se pitää saada hyväksytysti läpi ja silloin vaaditaan pikkasen enemmän kuin alkeistaidot.

Näin yliopiston virkamiesruotsin kokeen hyväksytysti läpäisseenä voin todeta, että todella alkeellisilla taidoilla siitä voi räpistellä läpi. En osaa puhua tai kirjoittaa ruotsia, jonkun verran ymmärrän lukemaani, puhuttua ruotsia ymmärrän, jos se on yksinkertaista, puhujalla ei ole voimakasta aksenttia ja hän puhuu yksinkertaisista asioista. Ei se kokeen läpäiseminen minkäänlaisia aitoja, aktiivisia taitoja vaadi.

Se yksi ruotsalainen humppayhtye odotti menestyvänsä Suomen markkinoilla ruotsiksi laulamalla sillä perusteella että täällä opitaan ruotsia koulussa.Ei tullut mieleen PAKKO-ruotsi ja sen vastustaminen.

On se totta eikä siihen satsata enää. 

Koulut lyödään yhteen, siis suomenkieliset saman katon alle koska ei ole tarpeeksi opiskelijoita ruotsinkielisellä puolella. Ei ole kirjoja eikä päteviä opettajia. 

Amikesessa linjat lopetetaan kesken kaiken kuten esim. raaseporissa. Tammisaaren kiinteistöhoitolinja lopetettiin yks kaks ja opiskelijat laitettiin karjaan amiksen eri linjoille halusivat tai ei. Joka taas johti siihen että jo ko alaa opiskelleet lopettivat sekä olivat pakotettuja vaihtamaan koulua koska eivät enää päässeet eteenpäin opiskelujensa kanssa. 

Aika traagista katseltavaa 

Valtiolla ei ole varaa ylläpitää kaikkea. Siksi on pakko pysyä yhdessä pääkielessä koska muuten kaikki on kohta vaatimassa erityiskohtelua. 

Suomessa on pieni vähemmistö, alle 5 % väestöstä, joka vaatii palveluja itselleen. Esim. Vaasan päivystystä vaaditaan säilytettäväksi ruotsinkielisten vuoksi. Ei kaupungin suomenkielisten päivystyksen tarpeen vuoksi vaan nimenomaan ruotsinkielisen vähemmistön.

Ahvenanmaalla ei palveluja suomeksi saa eikä monessa pohjanmaan kunnassakaan. Siinä sitä elävää kaksikielisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa opiskellaan nykyisin liian vähän ruotsin kieltä, jotta voisimme puhua elävästä kaksikielisyydestä."

Hmm. Eihän se pakkoruotsi olekaan pakollinen kuin ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa ja yliopistossa. Ilmeisesti tämä on liian vähän. Päiväkodeista pakkoruotsi vielä puuttuu, eli sinne sitten myös vai?

unohdit sen että valtion ja kuntien viroissa se on myös pakollinen

Mutta vain teoriassa. Riittää että on istunut riittävän määrän pakollisia ruotsintunteja ja läpäissyt kokeet, joissa rima on "titta där kommer en hund"-tasoa. Käytännön osaamista ei mitata eikä vaadita.

Ei kyllä se pitää saada hyväksytysti läpi ja silloin vaaditaan pikkasen enemmän kuin alkeistaidot.

Hahaha et ole tainnut käydä virkamiesruotsia :D itse sain kurssin läpi, kun opettelin ulkoa mitä tulen siihen kirjoittamaan (piti kirjottaa kirje+mielipide). Harjoittelin kurssilta saanut sanat ulkoa, käsitys kieliopista mitätön ja nykyisin olematon. Luin kuukauden ajan 3-5 tuntia, vain siksi, että pääsisin läpi, mulla ei ollut mitään muita motiiveja. Nykyisin maisteri ja vakivirassa. Samalla kaavalla pääsi moni muukin kaverini yliopistossa. Se, että läpäisee koko koulu-uran ruotsinkielen opetuksen ei tarkota, että osaa ruotia. Vielä sekin, että vaikka olisi läpäissyt kiitettävästi ei tarkoita, että ruotsintaito kelpaisi ruotsia äidinkielenään puhuville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa opiskellaan nykyisin liian vähän ruotsin kieltä, jotta voisimme puhua elävästä kaksikielisyydestä."

Hmm. Eihän se pakkoruotsi olekaan pakollinen kuin ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, AMK:ssa ja yliopistossa. Ilmeisesti tämä on liian vähän. Päiväkodeista pakkoruotsi vielä puuttuu, eli sinne sitten myös vai?

unohdit sen että valtion ja kuntien viroissa se on myös pakollinen

Mutta vain teoriassa. Riittää että on istunut riittävän määrän pakollisia ruotsintunteja ja läpäissyt kokeet, joissa rima on "titta där kommer en hund"-tasoa. Käytännön osaamista ei mitata eikä vaadita.

Ei kyllä se pitää saada hyväksytysti läpi ja silloin vaaditaan pikkasen enemmän kuin alkeistaidot.

Näin yliopiston virkamiesruotsin kokeen hyväksytysti läpäisseenä voin todeta, että todella alkeellisilla taidoilla siitä voi räpistellä läpi. En osaa puhua tai kirjoittaa ruotsia, jonkun verran ymmärrän lukemaani, puhuttua ruotsia ymmärrän, jos se on yksinkertaista, puhujalla ei ole voimakasta aksenttia ja hän puhuu yksinkertaisista asioista. Ei se kokeen läpäiseminen minkäänlaisia aitoja, aktiivisia taitoja vaadi.

Tarkoittaa se silti sitä että pitäisi olla lukion oppimäärä + pikkasen yli hallussa. Ainakin meillä oli ihan normaali kielioppi + keskustelu + ainekirjoituskoe joten ei siitä päässyt läpi opettelemalla ulkoa jotain pikkujuttua vaan olisi pitänyt opetella ulkoa koko oppikirja ja siltikin se olisi kaatunut siihen keskusteluun :)

Tietääköhän se opettaja että ruotsia ei alunperin suunniteltu pakolliseksi?

Mikä on "toinen kotimainen" kieli? Se on VIERAS kieli kuten muutkin.