Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka saisin miltei ysikymppisen äitini tajuamaan, ettei hänen todellakaan tarvitse jaksaa järjestää joulupäivänä vastaanottoa tarjoiluineen meille aikuisille lapsilleen perheineen?
14.12.2016 |
Olen niin väsynyt selittämään vanhalle äidilleni tyttärenään joka joulua ennen sitä, että kun hän valittaa, ettei jaksaisi enää tarjota kahvia kinkkuineen laatikoineen jne. jälkiruokineen sekä kahvit kakkuineen joulupäivänä, että hänen ei tarvitsekaan, ei meistä jälkipolven edustajista kukaan sitä odotakkaan, mutta kun hän on vuosien ajan aina kutsunut joulupäiväksi syömään, niin viime jouluna minä tein poikkeuksen, että en itse lähtenyt lasteni ja mieheni mennessä joulupäivänä äidilleni, niin sitten siitä saa kuulla, että ikään kuin olisin mukamas niskoitellut, kun en mennyt, vaikka syynä oli se, että en jaksanut, ja kun aina joulun alla saa kuunnella sitä valivalitusta, että kun taasen joulu, ja kun hän ei jaksaisi ja niinpoispäin....
Sitten kun olen häntä kutsunut meille jouluksi aterioimaan, niin ei hän suostu tulemaan, kun hän ei halua kotoaan lähteä mihinkään, vaikka asumme samassa kaupungissa. Vaikka olen tarjonnut kyytiäkin mennen tullen, niin ei viitsi sen takia vaivata meitä, että sitten me emme voisi ottaa punaviiniä, valkoviiniä sekä kirkasta ruokaryyppyä ja jälkkärikonjakkia jouluaterialla, koska meistä jonkun pitäisi kuskata häntä kotiin aterian jälkeen joulupäivänä. Taksikyydinkin maksaisimme hänen puolestaan, mutta eihän hän sellaiseen suostu, että hänen puolestaan maksettaisiin taksimatka kotiinsa.
Noh, olkoonpa sitten kotona, ja taasen kutsuu meidät kaikki lapset lapsenlapsineen joulupäivänä kylään, vaikka jo kauan sitten olen ollut sitä mieltä, että itsekkin haluaisin viettää kaikki joulunpyhät vain oman perheen parissa, ja omassa kotona, enkä lähteä mihinkään, en edes omalle äidilleni.
Kommentit (18)
Viekää mukananne tarjottavat. Ja tosiaan, jos on jo ysikymppinen niin eipähän ole kauaa elämäänne hankaloittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hänelle on tärkeää voida tehdä jouluvalmisteluja ja samalla valittaa niiden tekemisen raskautta. Tavallaan jonkinlainen traditio, jossa valittaminen on sen osa.
On se kumma kun ei voi äitiään auttaa. Jätä yksin vaan, saat vuoden tytär -palkinnon.
Et taida itsekään ihan nuori olla vaan lähes 70-vuotias ja lapsesi ovat lähes viisikymppisiä .
Tämän täytyy olla provo!
Etkö voi mennä auttamaan häntä jos hän kuitenkin haluaa vielä juhlat järjestää? Äitisi ei kuitenkaan elä enää montaa vuotta joten ei ole varmaankaan liikaa vaadittu jos joskus auttaisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et taida itsekään ihan nuori olla vaan lähes 70-vuotias ja lapsesi ovat lähes viisikymppisiä .
Tämän täytyy olla provo!
Niin jos kaikki ovat saaneet lapsensa about 20-vuotiaana... oma mummini syntyi 1918, äitini 1950 ja minä 1992. Mummini ollessa 80 olin siis vasta 6-vuotias.
Se on joulutraditio, kuuluu asiaan. Ei tuota kuviota ole tarkoituskaan mitenkään muuttaa (miksi olisi, jos kohta 100v on samalla kaavalla menty?). Anna olla, tehköön tavallaan.
Anoppini kanssa olen oppinut tämän. Oletteko itä-Suomesta kotoisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän jutun tarkoitus oli vain osoittaa, kuinka naurettavia nämä joulualoitukset ovat.
Saanko tulla auttamaan vanhaa äitiäsi? Tulisin mielelläni, korvauksetta. Minulla ei ole äitiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse, ei, mutta jos se on hänelle tärkeää ja antaa kiinnekohdan elämälle. Olisiko hän tyytyväinen, jos menisitte jouluna aina syömään ravintoloihin ja söisitte aattona einesjouluruokia? Jospa jouluvalmistelut pitävätkin hänet elossa? Minun äidilläni oli sama tapa kuolemaansa asti (95 v) ja hän piti siitä oman kertomansa mukaan.
Meillä taas 84-vuotias anoppi tekee tuota. Aina ennen joulua sanoo, että tänä vuonna ei jaksa ruokia laittaa, mutta niin vaan on hella kuumana, kun aattoiltana sinne mennään. Yleensä on odottanut meitä tunteja pitäen ruokia lämpimänä.
Olen joka joulu sanonut, että me tullaan siinä seitsemän aikaan illalla. Ei, en halua syödä, koska syömme omassa kotona ja sitä ennen pitää käydä vielä minun vanhempien luona. Äiti onneksi keittää vain kahvit.
Jouluaatto on kyllä aikamoinen palapeli, kun siinä on meidän ja meidän aikuisten lasten lisäksi kummankin vanhemmat, minun ja miehen sisarukset, sisarusten puolisot, heidän aikuiset lapset, joilla osalla on puolisot ja omat lapset. Kaikkien sisarusten puolisoiden omat vanhemmat pitää ottaa huomioon, samoin heidän lastensa puolisoiden vanhemmat.
On sula mahdottomuus edes kuvitella, että kaikki anopin jälkeläiset alenevassa polvessa pääsisivät just parhaaseen aattoillan aikaan anopin luo vaikka hän sitä toivookin.
Kohta joku sanoo, että eikö siellä voi muulloin käydä. Ei voi, koska anopille joulu on nimenomaan jouluaattoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos hän haluaa tehdä niin. Etkö voi antaa vanhuksen tehdä mielensä mukaan?
Meidän äiti teki vuosikymmeniä tuota jouluaattomarttyrointia!
Sitä ulinan määrää kuinka hän on kolme päivää noussu 05 raatamaan meidän eteen ja me vain laiskoteltu. Oltiin jo kaikki lapset aikuisia ja tehtiin omatkin joulut.
Pyydettiin vuoroin vanhemmat meille, sisaruksille ns vapaajoulun viettoon, vaille ressiä ja kokkausta. Ei käy. Kotoa ei voi poistua. Heille aina kutsuttu ns vapaaehtoisesti mut jos jää pois niin kyllä siitä kiittämättömyydestä saa kuulla kauan.
Kerran siten sisarusten kanssa salaa sovittiin, et nyt riitti ja jaettiin laatikot ja muonat per perhe jotka viedään sitten äidille. Ilmoitettiin äidille, että ny loppu raataminen, että me teemme nyt näin...piste! Monta vuotta kysyttiin tätä jaettua taakkaa äidiltä, mutta koskaan ei sopinu. Ilmoitusluontoisena asiana ei voinu kieltäytyä.
On toiminu aika hyvin eikä oo tarvinu aattoiltaa pilata sillä, että äitini marttyroi superraatajana pilaamassa kaikkien joulumielen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saanko tulla auttamaan vanhaa äitiäsi? Tulisin mielelläni, korvauksetta. Minulla ei ole äitiä.
Ok. Ja jos kuviteltaisiinkin, että olisitkin yksi äitini useammasta miniöistään, niin mikä jottei? Minä olen enää ainut hengissä oleva äitini tytär, ja itsellänikin on jo monta vuotta joulun järjestelyt olleet raskasta lisätyötä, koska selkä romuna jne., niin hyvä, että tässä jaksaa tehdä omiakin joulujuttujaan valmisteluineen, mutta onnekseni on vielä kondiksessa oleva aviomies, joka tekee oman osuutensa joulun onnistumiseksi, että on omienkin aikuisten lastemmekin mukava tulla lapsuudenkotiinsa joulua viettämään. Eikä ongelma nyt olekkaan siinä, etteikö meidän vanha äiti vielä jaksaisi joulutarjoiluja järjestellä, mutta se etukäteisvalitus viikkoa pari ennen joulua tulee esille ikään kuin rivien välistä jutellessamme joulusta, niin olenkin yrittänyt jo monta vuotta sitten ehdottaa, että hänen ei todellakaan tarvitse joulupäivänä edes kutsua ketään, vaan hän voisi pikemminkin tulla esim. minun perheeni luokse joulupäivän aterialle tai jouluaattona, mutta kun hän ei halua lähteä kotoaan mihinkään, vaan hän nimenomaan näköjään nauttii siitä eri-ikäisten lastenlastenlastensakin hälinästä, jotka änkeää hänen pieneen kaksioonsa joulupäivän aikana. Tottakai minä ja kälyskäni sekä aikuiset tyttäremme serkkuineen autamme tiskauksessa jne. siinä samalla tarjoilujen välissä äitini pienessä keittiössä, mutta silti olisi helpotus äidilleni, jos hän ei enää suostuisi tuohon kahvitarjoiluunsakaan kotonaan, vaan kiertäisi vaikkapa joulu joululta vuoronperään meidän lastemme perheissä jouluaterioilla, mutta kun se ei käy, kertakaikkiaan se ei vaan äidilleni käy. Hautuumaalle aattoaamuna hän kuitenkin aina lähtee kynttilöiden vientireissulle veljeni auton kyydissä tai joskus meidänkin mukaamme.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Se on joulutraditio, kuuluu asiaan. Ei tuota kuviota ole tarkoituskaan mitenkään muuttaa (miksi olisi, jos kohta 100v on samalla kaavalla menty?). Anna olla, tehköön tavallaan.
Anoppini kanssa olen oppinut tämän. Oletteko itä-Suomesta kotoisin?
HAHHAHAHA:D ei olla itä-Suomesta lähtöisin, vaan likempää karjalaista kulttuuriperintöä:D
Vierailija kirjoitti:
Ei tule mieleen, että tekisitte äidin puolesta nuo asiat hänen kotonaan? Eiköhän tuo äiti kohta heitä lusmikan nurkaan, pääset tuostakin ongelmasta.
Ap. vastaa: Niin ei varmaankaan äidilläni kovin montaa tulevaa joulua edessä päin vietettävänään, mutta kukapa tässä elämässä tietää, kenen vuoro on kulloinkin, eihän se ole iästä kiinni. Äitini on itsekin joutunut saattelemaan hautaan ennen itseään muutaman sisarukseni, joten ikähän ei poistumajärjestystä ratkaise. Mutta kun hän ei halua mitään apujoukkoja keittiöönsä niitä jouluisia laatikoitaan valmistamaan, ja jouluisia tarjoilujaan jouluna, vaan nimenomaan joulupäiväksi tahtoo meidät lapset jälkipolvinemme luokseen passattavakseen, ja on kaikki aina valmiina tarjoiltavaksi, kun menemme hänen luokseen joulupäivän aikana tietysti jokainen eri aikoina päivän mittaan. Jouluaaton nimenomaan hän haluaa viettää yksin ja syödä yksin sekä käydä saunomassa, eikä halua tulla esim. minun perheeni kanssa viettämään aattoa, vaikkakin äitini on joskus vuosia sitten leskeydyttyään jo vuosikymmeniä sitten ollutkin meillä aattona syömässä ja joulupukin käyntiä seuraamassa, kun minun lapseni olivat vielä pukkiin uskovien ikäisiä. Mutta muutkin sisarukseni perheineen ovat vietelleet jouluaaton oman perheen kesken jokainen tahoillaan; me sitten kokoonnutaan äitimme kutsusta hänen pieneen asuntoonsa vasta joulupäivänä, ja voitte vain kuvitella, mikä hälinä ja vilske siellä vallitsee, jos suurin osa porukkaa sattuu yhtä aikaa äitini kotiin.
No voi kamala. First world problems. Helppo ratkaisu ettei tarvitse valittaa: sano miehelle että et enää jaksa ja lopeta tapa.
Alue: Aihe vapaa
Ei tule mieleen, että tekisitte äidin puolesta nuo asiat hänen kotonaan? Eiköhän tuo äiti kohta heitä lusmikan nurkaan, pääset tuostakin ongelmasta.