Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sukulaisten vaatimukset ahdistavat (jouluvietosta...)

Vierailija
13.12.2016 |

Minulla on keskivaikea masennus ja olen ollut pitkään sairaslomalla.
Nyt on tullut jatkuvasti kyselyitä, että menenkö joulunpyhinä käymään. Normaalisti varmaan menisinkin, mutta nyt en suoraansanottuna jaksa. Viimeaikoina on ollut todella rankkaa. En kauheasti näytä näitä olotiloja ulospäin, joten harva tietää kuinka suuresti olen tässä nyt kamppaillut.
Lisäksi suvussa on paljon pieniä lapsia eikä minulla ole tietenkään varaa ostaa joululahjoja. Senkintakia vähän kurja mennä käymään kun ei ole mitään vietävää.
En ole jaksanut mitään synttäreitäkään muistaa, kaikki voimavarat on menneet tähän selviytymiseen (vaikea ehkä uskoa, että voi oikeasti olla niin väsähtänyt, mutta voin kertoa sen olevan mahdollista.)

Miten saisin mielenrauhan tässä asiassa? En vain jaksa...

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
13.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ilmoitin etten yksinkertaisesti ole tulossa. Itse en ole suvussa se pahiten sairas, mutta olen kärsinyt muiden henkisistä sairauksista ja henkisestä väkivallasta ja olen itsekin ahdistunut ja masentunut nyt. Mutta hyvä ap, jokaisen pitää suojella itse omaa mielenterveyttään. Jos sinusta aidosti oikeasti tuntuu että haluat olla yksin ja rauhassa, niin anna itsellesi siihen mahdollisuus. Minusta tuntuu helpottavalle ajatukselle olla kerrankin yksin ilman mitään väkinäisiä velvollisuuksia.

Vierailija
2/2 |
13.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä ilmoitin etten yksinkertaisesti ole tulossa. Itse en ole suvussa se pahiten sairas, mutta olen kärsinyt muiden henkisistä sairauksista ja henkisestä väkivallasta ja olen itsekin ahdistunut ja masentunut nyt. Mutta hyvä ap, jokaisen pitää suojella itse omaa mielenterveyttään. Jos sinusta aidosti oikeasti tuntuu että haluat olla yksin ja rauhassa, niin anna itsellesi siihen mahdollisuus. Minusta tuntuu helpottavalle ajatukselle olla kerrankin yksin ilman mitään väkinäisiä velvollisuuksia.

Se on totta, että täytyisi yrittää huolehtia omasta jaksamisesta... Itse olen vaan niin velvollisuudentuntoinen, että on vaikea kieltäytyä.

Pahinta on se etteivät monet tunnu tajuavan miten alas masennus voi viedä.. He tuntuvat ajattelevan että nyt vain huvikseni jään pois. Olen oikeasti ihan loppu tällä hetkellä. Ja sitten pitäisi tässä kunnossa yrittää esittää ns. normaalia. Ei siitä tulisi mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä yksi