Mitä hyötyä on ravitsemusterapiasta?

En oikein ymmärrä mitä tekisin ravitsemusterapeutilla (vaikka olisikin esim keliakia). Voin lukea netistä ravitsemussuosituksia vaikka kuinka paljon, myös tieteellisiä artikkeleita aiheista. Eli hyvää tietoa saa ja löytää kyllä itse. Jos kaipaisin jotain tsemppaajaa tai vahtijaa syömiseeni niin menisin jollekin valmentajalle. Jos taas kaipaisin apua vaikka ahmimiseen, menisin psykologille miettimään niitä ahmimisen taustasyitä. 

Kertokaa siis joku mitä annettavaa ravitsemusterapeutilla voisi olla nykyisellä netin aikakaudella?

Hyviä pointteja. Lisäksi ajattelisin, että erilaisten syömishäiriöidenkin kohdalla psykologista/terapeutista+lääkäristä on varmasti enemmän hyötyä, kun normaali syöminen on noin pääpiirteissään käyty läpi.

Mikä ihme siinä on, että nykyaikana syömisestä on tullut niin vaikeaa, varsinaista rakettitiedettä? Etenkin naisille.Kaikki naistenlehdet ja kaiken maailman blogit täynnä erilaisia hömppä/trendituokavalioita, joista sitten vaahdotaan into pinkeänä.

Jos aikuinen, terve ihminen ei osaa syödä ja valita ruokiaan ilman ravitsemusterapeuttia, niin miten tällainen tapaus saa muunkaan elämänsä hoidettua?

Vierailija kirjoitti:

Ja yleensä ohjeena on vielä syödä se 5x/päivä, vaikka pärjäisi ihan hyvin esim. 3 aterialla. En muutenkaan ymmärrä miksi aikuisen ihmisen pitäisi olla jatkuvasti märehtimässä ruokaa.

Niillä on määrätyt ohjeet, mitä neuvoja antaa. Jos niistä poikkeat, saat potkut.

Vierailija kirjoitti:

Ja yleensä ohjeena on vielä syödä se 5x/päivä, vaikka pärjäisi ihan hyvin esim. 3 aterialla. En muutenkaan ymmärrä miksi aikuisen ihmisen pitäisi olla jatkuvasti märehtimässä ruokaa.

Missä ohjeena on tuo? Ravitsemusterapeutti jonka luona käyn, sanoi, että on täysin yksilöllistä kuinka monta kertaa päivässä kukin syö. Että jos vaikka 2 krt/päivä riittää ihmiselle, niin syö sitten sen mukaan. Tai jos tarvitsee syötävää 6 krt/päivä, syö sitten niin. Hän ei todellakaan automaattisesti ohjeista syömään x krt/päivä vaan menee ihan sen yksilön mukaan.

Juuri ajattelin, että pitäisi ehkä varata aikaa ravitsemusterpalle ihan ns. varmuudeksi. Mutta ehkä ei ole sen arvoista sittenkään, kyllähän mää tiedän miten pitäisi syödä, motivaatiota se vaan vaatii eikä rav.terppa sitä voi porkkanalla paukauttaa päähän. :D

Vierailija kirjoitti:

Tulee noudatettua ruokavalioa, kun joku "seuraa" tuloksia. Saa todella tarkat ohjeet, ihmiset kun ovat erilaisia. Ruokavaliota muutetaan jos ei tule toivottuja tuloksia.

Lihavuuskin maksaa, varsinkin yhteiskunnalle. Samoin mässääminen maksaa. Miksei voisi maksaa uudesta, paremmasta elämästä?

No, hahaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja yleensä ohjeena on vielä syödä se 5x/päivä, vaikka pärjäisi ihan hyvin esim. 3 aterialla. En muutenkaan ymmärrä miksi aikuisen ihmisen pitäisi olla jatkuvasti märehtimässä ruokaa.

Niillä on määrätyt ohjeet, mitä neuvoja antaa. Jos niistä poikkeat, saat potkut.

Eli "yksilöllinen ohjaus" my ass. Tuolla monet yksityiset kuitenkin mainostavat.

On mielestäni yksi turhimmista ammateista. Jokainen tervejärkinen ihminen tietää jo peruskoulusta sen verran ravitsemusasioista, että osaa hautessaan elää terveellisesti.

On kyllä aika hintavaa, jos satanen per kerta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on maksaa ravitsemusterapeutille ohjeista, jotka saa ilmaiseksi netistäkin. Eli mitä lisähyötyä ravitsemusterapeutti tuo, vai onko ihan rahan haaskausta?

Minun ravitsemusterapeuttini on todella pätevä henkilö työssään ja hänellä on laajemmat tiedot esim. vitamiineita ja hivenaineista mitä yhdelläkään tapaamallani lääkärillä. Minulla on ollut puute useammasta vitamiinista ja hivenaineista, häneltä olen saanut todella hyvät ohjeet ja neuvot lisäravinteista, niiden määristä ja millä tasolla niiden kuuluisi olla verikokeissa tarkasteltuna. Em. asioista on ollut todella apua, tämä on näkynyt suoraan verikoetuloksissa.

Joo lääkärit ei kauheesti tiedä vitamiineista, elleivät sitt mielenkiinnosta oo niihin perehtyny. Opiskelen lääkiksessä ja eipä kyllä millään kurssilla niistä puhuta, siis nimenomaan aiheesta vitamiinit. Toki sivulauseessa ne voidaan mainita, esim että K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymiseen mutt ei muuten.

Kyllä moni itsensä sairaaksi syönyt (sairaalloisen lihavat, diabeetikot) oikeasti tarvitsevat ravitsemusterapeuttia. Myös monelle muulle heistä on hyötyä, esimerkiksi stressaantuneille.

Kyllä vähän syö uskottavuutta, kun ravitsemusterapeutin mielestän ruuan ei pidä aina olla hyvää. Kyllä ainakin itse olen mieluummin sitten kokonaan syömättä kuin että söisin jotain omasta mielestä pahaa.

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002908418.html

Mihin tuo satanen per kerta perustuu, kun tietääkseni esim. psykoterapiakäyntikin on yleensä vain noin 80e/krt, josta saa vielä mahd. kelakorvauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on maksaa ravitsemusterapeutille ohjeista, jotka saa ilmaiseksi netistäkin. Eli mitä lisähyötyä ravitsemusterapeutti tuo, vai onko ihan rahan haaskausta?

Minun ravitsemusterapeuttini on todella pätevä henkilö työssään ja hänellä on laajemmat tiedot esim. vitamiineita ja hivenaineista mitä yhdelläkään tapaamallani lääkärillä. Minulla on ollut puute useammasta vitamiinista ja hivenaineista, häneltä olen saanut todella hyvät ohjeet ja neuvot lisäravinteista, niiden määristä ja millä tasolla niiden kuuluisi olla verikokeissa tarkasteltuna. Em. asioista on ollut todella apua, tämä on näkynyt suoraan verikoetuloksissa.

Joo lääkärit ei kauheesti tiedä vitamiineista, elleivät sitt mielenkiinnosta oo niihin perehtyny. Opiskelen lääkiksessä ja eipä kyllä millään kurssilla niistä puhuta, siis nimenomaan aiheesta vitamiinit. Toki sivulauseessa ne voidaan mainita, esim että K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymiseen mutt ei muuten.

Kyllä moni itsensä sairaaksi syönyt (sairaalloisen lihavat, diabeetikot) oikeasti tarvitsevat ravitsemusterapeuttia. Myös monelle muulle heistä on hyötyä, esimerkiksi stressaantuneille.

Jos minä sairastuisin diabetekseen niin lukisin netistä paljon artikkeleita diabeteksesta ja ruokavaliosta, etenkin kansainvälisiä tiedejulkaisuja. Ja kävisin terkkarilla mittauttamassa labra-arvoja silloin tällöin. En todellakaan menisi rav.terapeutille kuuntelemaan luentoa lautasmallista ja margariineista (oikeasti margariinit on pahasta ja lautasmallikaan ei ole se paras D II:seen).

Vierailija kirjoitti:

On kyllä aika hintavaa, jos satanen per kerta..

Sama hinta kuin Amsterdamissa vaikkei siellä ravinnosta puhuttu halaistua sanaa!

Saisinko asiallisen vastauksen? Raskaana ollessani minulle tarjottin ravitsemusterapeuttia koska olen reilusti ylipainoinen. Kieltäydyin koska minulla on se tieto terveellisestä ruokavaliosta (olen laihduttanut kymmeniä kiloja) mutta en noudata sitä. Raskauden aikana luonnollisesti söin terveellisemmin. Ongelmani on tunnesyöminen ja ahmiminen. Olisiko tuo ravitsemusterapeutti voinut auttaa tässä?

Vierailija kirjoitti:

Saisinko asiallisen vastauksen? Raskaana ollessani minulle tarjottin ravitsemusterapeuttia koska olen reilusti ylipainoinen. Kieltäydyin koska minulla on se tieto terveellisestä ruokavaliosta (olen laihduttanut kymmeniä kiloja) mutta en noudata sitä. Raskauden aikana luonnollisesti söin terveellisemmin. Ongelmani on tunnesyöminen ja ahmiminen. Olisiko tuo ravitsemusterapeutti voinut auttaa tässä?

Sinuna lähtisin hakemaan apua psykologilta/terapeutilta ensisijaisesti. Tärkeintä on kuitenkin selvittää ne syyt siellä taustalla, mikä sitten johtaa ahmimiskäyttäytymiseen. Kuten itsekin totesit, niin tietoa sinulta kyllä löytyy ja vain ongelman syyhyn pureutumalla ja käsittelemällä se voit päästä syömisessäkin tasapainoon. Toki ratelta voisit saada ne perushyvät neuvot säännöllisestä ja riittävästä syömisestä (ehkäisee ahmimista), mutta loppuviimeksi mikään ei tule kunnolla muuttumaan ennen kuin tiedostat ne syyt, mitkä johtavat ahmimiseen ja mitä tunteita koitat sillä käsitellä. Neuvoni siis olisi hakeutua esim. terveyskeskuslääkärin tai työterveyden kautta psykologisen tuen piiriin. Syömishäiriöliiton nettisivuilta saa myös hyviä vinkkejä avun hakemiseen. Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle! :)

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihme siinä on, että nykyaikana syömisestä on tullut niin vaikeaa, varsinaista rakettitiedettä? Etenkin naisille.Kaikki naistenlehdet ja kaiken maailman blogit täynnä erilaisia hömppä/trendituokavalioita, joista sitten vaahdotaan into pinkeänä.

Jos aikuinen, terve ihminen ei osaa syödä ja valita ruokiaan ilman ravitsemusterapeuttia, niin miten tällainen tapaus saa muunkaan elämänsä hoidettua?

Tämä!

Jos itse joutuu maksamaa, niin ei ehkä ole sen arvoista..

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt samaa kuin ap. Siis nimenomaan perusterveiden ihmisten kohdalla. Ravitsemusterapeutin antamat ohjeet eivät ole tutuilla mitenkään eronneet lehtien palstoilla näkyvistä ohjeista, eikä ravitsemusterapeutilla ole toisaalta mitään annettavaa esim. ahmimiseen ongelmana.

Varmaan jotkut ihmiset tarvitsevat sen ulkopuolisen tahon, joka antaa taulukon, jonka mukaisesti voi syödä. Mutta suurin osa kyllä tietäisi, miten ravitsemussuosituksia noudatettaisiin, eivätkä silti noudata niitä. Eihän siihen voi ravitsemusterapeutti sanoa mitään.

Finelin sivulta löytyy ilmainen digitaalinen ruokapäiväkirja, joka näyttää tarkalleen mitä on saatu tarpeeksi ja mitä liian vähän. Finelin sivuilta löytyy myös viimeisimmät Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset. Ikävä kyllä Finelin ruokapäiväkirjalla on vain 3000-5000 vakitusta käyttäjää yli viisismiljoonaisesta kansasta.