Kutosluokkalaisen "kaverittomuus"
Ihmettelen tässä, kun pojan mentyä kutosluokalle on kaverien kanssa oleminen vähentynyt silmissä. Tämä alkoi oikeastaan jo heinäkuussa ja pahenee koko ajan. Tähän asti pojalla on ollut parin vuoden ajan yksi parempi kaveri, jonka kanssa olivat tosi paljon yhdessä. Lisäksi poika liikkui isommassa porukassa pihapeleissä jne. Nyt kun hetken aikaa oli lunta niin kävivät taas poikaporukalla pulkkamäessä. Olen ihmetellyt ja kysellyt, että miksei meillä enää käy juuri koskaan ketään pojan kavereita ja onko niitä enää ylipäätään niin poika vastaa, että muut pelaa jotain peliä mikä ei häntä kiinnosta. Eli nettipeleissäkään ei juuri kaverien kanssa pelaa. Koulussa on kuulemma kavereita, mutta vapaa-aikaa viettää kotona tai harrastuksen parissa tai käy itsekseen Pokemoneja metsästämässä. Koulussa sanoo kavereita olevan kyllä. En itsekään usko, että on esim. kiusattu, mutta tulee fiilis, että on jotenkin tipahtanut porukan laitamille tai jopa sieltä laitamilta pois. Pikkuveljen (4-luokalla) kaverien kanssa kyllä on jonkin verran. Poika on kyllä itse ihan tyytyväisen oloinen, mutta itseä ahdistaa tämä ihan hirveästi.
Onko tämä joku ihan normaali vaihe tuon ikäisillä pojilla? Itse muistan, että tuon ikäisenä kaverit oli kaikki kaikessa enkä voi ymmärtää miten oma lapsi on vapaa-ajalla aina kotona tai harrastuksissaan. Poika on aika ujo ja arka, mutta kuten sanottua niin tähän asti kavereita on ollut 1-5 luokan ajan harva se päivä. Huolettaa kamalasti yläkouluunkin meno, kun pitää valita useamman koulun väliltä lähikoulu ja pojalla ei ole hajuakaan mihin muut luokalta on hakemassa. Kuitenkin toivoisi, että omalta luokalta tulisi tuttuja poikia samalle luokalle. Minä olen niin ahdistunut tästä kaikesta, että pelkään tartuttavan sen poikaan ja yritän olla hiilostamatta häntä kysymyksilläni :(
Kommentit (36)
Kaikilla vain ei ole kavereita ilman sen kummempaa syytä. Onko teillä kotona kaikki hyvin?
Minä jouduin yläasteella ainoiden "kavereideni" nokkimaksi ja lopulta keitti yli ja katkaisin välit. Olin ihan ilman kavereita lopun yläasteesta ja se oli hienoa aikaa.
Ehkä pojallasi on joku kausi menossa? Kavereita voi yläasteella ja etenkin lukiossa/amiksessa sitten löytää lisää.
Hei ap
Tuon ikäisen kaverisuhteisiin ei vanhemmat pysty enää kovin paljon vaikuttamaan. Mietin, että voisitko kuitenkin kokeilla jotain yhteistä kivaa porukkatekemistä. Esim. pyydät kutsumaan 3-4 poikaa (tai miksei tyttöäkin toki) luokalta mukaan ja viet pojat vaikka keilaamaan, uimahalliin, metsäretkelle grillaamaan laavulle tai leffaan tai ihan mitä tahansa nyt keksitkin mikä poikaasi innostaisi. Ei liian isoa porukkaa ettei mene säädöksi, mutta ei myöskään ehkä vain yhtä, koska se voi olla liian 'sitoutttavaa' jos ei ole kovin hyvä ystävä. Pikku porukassa on helpompi pitää kivaa meininkiä yllä. Jos yksi tällainen reissu onnistuu, sen voi uusia vaikka kerran kuussa. Mitä aattelet tästä?
Luulen, että hänellä on siirtymävaihe kuten kavereillaan. Kaikki ovat murrosiän kynnyksellä ja vähän sen eri vaiheissa. Toiset ovat lapsellisempia kuin toiset eli eri asiat kiinnostaa. En usko, että hän kokonaan tipahtaa pois kuvioista, jos kyse on omasta valinnasta eikä selkeästä "ulkoistamisesta". Porukkaan pääsee varmasti aina mukaan, jos/kun haluaa. Yläasteella voi taas löytyä se uusi, oma saman henkinen porukka.
KirkkoSisko kirjoitti:
Hei ap
Tuon ikäisen kaverisuhteisiin ei vanhemmat pysty enää kovin paljon vaikuttamaan. Mietin, että voisitko kuitenkin kokeilla jotain yhteistä kivaa porukkatekemistä. Esim. pyydät kutsumaan 3-4 poikaa (tai miksei tyttöäkin toki) luokalta mukaan ja viet pojat vaikka keilaamaan, uimahalliin, metsäretkelle grillaamaan laavulle tai leffaan tai ihan mitä tahansa nyt keksitkin mikä poikaasi innostaisi. Ei liian isoa porukkaa ettei mene säädöksi, mutta ei myöskään ehkä vain yhtä, koska se voi olla liian 'sitoutttavaa' jos ei ole kovin hyvä ystävä. Pikku porukassa on helpompi pitää kivaa meininkiä yllä. Jos yksi tällainen reissu onnistuu, sen voi uusia vaikka kerran kuussa. Mitä aattelet tästä?
Näitä on aiemmin paljon tehtykin. Nyt minusta tuntuu, että suurin ongelma on se, että kiinnostuksen kohteet ovat niin erilaiset, kaikilla tiiviit harrastuskuviot = vaikea löytää yhteistä aikaa yhteisiin juttuihin. No, se täytyy sanoa, että olivat keskenään porukalla keksineet luokan poikien kanssa uimahalliin menon mihin myös poikaa pyydettiin mukaan, mutta olemme silloin reissussa niin ei pääse :(
ap
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että hänellä on siirtymävaihe kuten kavereillaan. Kaikki ovat murrosiän kynnyksellä ja vähän sen eri vaiheissa. Toiset ovat lapsellisempia kuin toiset eli eri asiat kiinnostaa. En usko, että hän kokonaan tipahtaa pois kuvioista, jos kyse on omasta valinnasta eikä selkeästä "ulkoistamisesta". Porukkaan pääsee varmasti aina mukaan, jos/kun haluaa. Yläasteella voi taas löytyä se uusi, oma saman henkinen porukka.
Jotain tämän suuntaista itsekin epäilen, että on itse jättäytynyt hieman taka-alalle eikä selkeästi heitetty pois porukasta... Kun poika on kuitenkin sellainen, joka heti raportoi erimielisyyksistä kaverien kanssa jne, joten uskon, että kertoisi sitten ihan kiusaamisestakin tai olisi jotenkin ahdistuneen oloinen edes, mutta mistään tällaisesta ei ole viitteitä. Ja kuten aiemmassa kommentissa jo kerroinkin niin olivat suunnitelleet luokan poikien kanssa yhteisen uimahallikäynnin, mutta sinne meidän poika ei pääse tällä kertaa. Sekin kyllä ahdistaa minua, kun tottakai yhteinen tekeminen hitsaa noita muita taas enemmän ja enemmän yhteen. Pelkään ihan hirveästi, että yläkoulussa on yksin tai joutuu kiusatuksi :(
ap
Rupeaa olemaan iässä, jossa ei enää temuta ulkona vaan se kaveruun siirtyy nettiin tai kioskin nurkilla notkumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että hänellä on siirtymävaihe kuten kavereillaan. Kaikki ovat murrosiän kynnyksellä ja vähän sen eri vaiheissa. Toiset ovat lapsellisempia kuin toiset eli eri asiat kiinnostaa. En usko, että hän kokonaan tipahtaa pois kuvioista, jos kyse on omasta valinnasta eikä selkeästä "ulkoistamisesta". Porukkaan pääsee varmasti aina mukaan, jos/kun haluaa. Yläasteella voi taas löytyä se uusi, oma saman henkinen porukka.
Jotain tämän suuntaista itsekin epäilen, että on itse jättäytynyt hieman taka-alalle eikä selkeästi heitetty pois porukasta... Kun poika on kuitenkin sellainen, joka heti raportoi erimielisyyksistä kaverien kanssa jne, joten uskon, että kertoisi sitten ihan kiusaamisestakin tai olisi jotenkin ahdistuneen oloinen edes, mutta mistään tällaisesta ei ole viitteitä. Ja kuten aiemmassa kommentissa jo kerroinkin niin olivat suunnitelleet luokan poikien kanssa yhteisen uimahallikäynnin, mutta sinne meidän poika ei pääse tällä kertaa. Sekin kyllä ahdistaa minua, kun tottakai yhteinen tekeminen hitsaa noita muita taas enemmän ja enemmän yhteen. Pelkään ihan hirveästi, että yläkoulussa on yksin tai joutuu kiusatuksi :(
ap
Pelottelet lapsen loppunpalaneeksi ennen yläkoulun aloittamista?
Kuulostaa siltä, että pojalla on kaikki hyvin. Sinä vain näet peikkoja siellä missä niitä ei ole.
Onko itselläsi harrastuksia, tyttökavereita joiden kanssa pitää kivaa,jne vai elätkö vain lastesi kanssa?
Tuo ikä on tosiaan sellainen, että kehitystasoja on monia. Joku pyytää leluja joululahjaksi, toista kiinnostavat jo tytöt ja pukeutuminen. Kaveriporukat saattavat muovautua uudelleen.
Minunkin 6 lk poika on ollut nyt enemmän yksin, kesällä oli vielä harva se ilta jonkun kaverin trampalla.Että olisiko vuodenaikakin? Kaverimenoja kuitenkin on, joten en ole huolissani. Sinunkin poikaasi on pyydelty mukaan uimaan ja mäkeen. Varmasti halutessaan pääsee porukkaan taas.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ikä on tosiaan sellainen, että kehitystasoja on monia. Joku pyytää leluja joululahjaksi, toista kiinnostavat jo tytöt ja pukeutuminen. Kaveriporukat saattavat muovautua uudelleen.
Minunkin 6 lk poika on ollut nyt enemmän yksin, kesällä oli vielä harva se ilta jonkun kaverin trampalla.Että olisiko vuodenaikakin? Kaverimenoja kuitenkin on, joten en ole huolissani. Sinunkin poikaasi on pyydelty mukaan uimaan ja mäkeen. Varmasti halutessaan pääsee porukkaan taas.
Varmasti on kyse myös vuodenajasta ja tästä lumettomuudesta niin eivät pääse edes mäkeen tms. Itseäni ehkä mietityttää eniten juuri tuo, että miksi on selkeästikin vetäytynyt porukasta pois, mutta ehkä ne muut on sitten niin eri sfääreissä. Meillä poika ei tunnu olevan lähelläkään murrosikää joskin ei enää kyllä leiki mitään.
ap
Samaa ihmettelen meidän kutisluokkalaisen pojan suhteen. Käy koulussa, harrastaa ja tuijottaa tablettia. Hyväntuulinen on joten tuskin on isoja ongelmia mutta kavereita ei näy eikä kuulu. Alkoi syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen meidän kutisluokkalaisen pojan suhteen. Käy koulussa, harrastaa ja tuijottaa tablettia. Hyväntuulinen on joten tuskin on isoja ongelmia mutta kavereita ei näy eikä kuulu. Alkoi syksyllä.
Täälläkin on kutosluokkalaisella ihan sama juttu. Koulun jälkeen aina suoraan kotiin. Sitten läksyjen teko ja jotain ajanvietettä ennen harrastuksia. Mutta vaikuttaa tyytyväiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen meidän kutisluokkalaisen pojan suhteen. Käy koulussa, harrastaa ja tuijottaa tablettia. Hyväntuulinen on joten tuskin on isoja ongelmia mutta kavereita ei näy eikä kuulu. Alkoi syksyllä.
Täälläkin on kutosluokkalaisella ihan sama juttu. Koulun jälkeen aina suoraan kotiin. Sitten läksyjen teko ja jotain ajanvietettä ennen harrastuksia. Mutta vaikuttaa tyytyväiseltä.
Alkoiko nyt kutosella vai jo aiemmin? Ihmeellisiä lapsia :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen meidän kutisluokkalaisen pojan suhteen. Käy koulussa, harrastaa ja tuijottaa tablettia. Hyväntuulinen on joten tuskin on isoja ongelmia mutta kavereita ei näy eikä kuulu. Alkoi syksyllä.
Täälläkin on kutosluokkalaisella ihan sama juttu. Koulun jälkeen aina suoraan kotiin. Sitten läksyjen teko ja jotain ajanvietettä ennen harrastuksia. Mutta vaikuttaa tyytyväiseltä.
Alkoiko nyt kutosella vai jo aiemmin? Ihmeellisiä lapsia :D
Kutosella alkoi. Mutta näkee toki kavereita tuolla harrastuksissa.
Lapset elää sitä samaa arkea kuin te aikuisetkin ja tarvitsee ihan samalla tavalla omaa aikaa kuin me aikusetkin. Koulu, läksyt, harrastukset, jne...Vai jaksatteko te olla koko ajan menossa ja olla sosiaalisia?
Vierailija kirjoitti:
Lapset elää sitä samaa arkea kuin te aikuisetkin ja tarvitsee ihan samalla tavalla omaa aikaa kuin me aikusetkin. Koulu, läksyt, harrastukset, jne...Vai jaksatteko te olla koko ajan menossa ja olla sosiaalisia?
Lapsena todellakin näin kavereita joka päivä!
Täälläkin kuudesluokkalainen poika joka viihtyy itsekseen ihmeen paljon.Tosin,treenit 5 iltana viikossa joten siellä näkee joukkuekavereitaan mutta muuten on kotona,kännykällä pelailee ja kuuntelee musaa.Vapaailtoinakin.Välillä ole ollut huolissani,mutta on itse sanonut että viihtyy yksikseen.Tänään oli ollut kaverin kanssa kaupungilla pyörimässä mistä olin iloinen-ettei aina vaan sitä urheilua.Itse olin paljon sosiaalisempi tuonikäisenä,mutta jos olisi ollut internet ja kännykät niin kuka tietää olisinko pyörinyt pihoilla?
Oisko poika vielä sen verran jäljessä muita murrosiän koittamisesta, että kokee muiden jutut liian isojen poikien jutuiksi ja vetäytyy seurasta?