Miksi ihmiset ovat niin tahdittomia? (tori.fi avautuminen)

Mulle taas käynyt useasti niin, että vaikka laitan ilmoitukseen ettei minulla ole kuljetusmahdollisuutta (huonekaluja olen myynyt), niin silti mahdolliset ostajat kyselleet kulkeutuuko sinne ja tänne. Samaten mittoja kysellään, vaikka nekin selkeästi ilmoitan. Kerran eräs mies haki yöpöydän ja mittasi sen siinä noutohetkellä. Kun ihmettelin ja sanoin, että olihan ne samat mitat ilmoituksessa niin totesi, ettei nuorten naisten mittaustaitoihin voi luottaa :D  totesin vaan, että no jo on helvetti. Kyllä se sen yöpöydän onneksi otti.

Samaa pohtinut. Ihan kehitysvammaista menoa taannoin. Tein ostoilmoituksen astioista, joita keräilen. Ilmoituksessani oli selkeästi ja tarkasti ilmoitettu mitä etsin ja aivan toisia osia tuputetaan. Öh, selvä!

Sitten on nämä et "noudan huomenna klo 17" treffit sovittu, minä kiirehdin kaupasta kotiin, jotta olen hieman ennen 17 luovuttamassa tavaraa. Kello tulee 17:30 ja ketään ei näy. Eikä siitä oatajasta enää koskaan kuulu. Mikä vittu ihmisiä vaivaa?! Ei tälla lailla kohdella toisia -.-

Jos on valmis maksamaan toisen ajasta ja palveluista käypäsen hinnan, niin silloinhan mitä tahansa voi pyytää. Tosin tuleehan siinä vähän sellainen luokkayhteiskuntavaikutelma. 

Ja joku voi ehkä mieluummin hankkia kyydin huonekalulle vielä käyttöön kuin kaatopaikalle, silloinkin toki vain jos ajatukset tähän suuntaan osuvat yhteen, voihan sitä kysyä mutta olettaminen on kyllä röyhkeää.

Nykyinen sosiaalinen media ehkä tekee kaikki kummalliset mönkijät näkyviksi, varmaan ennenkin on keksitty kaikenlaista vedätystä mutta ne eivät ole menneet julkiseen jakoon. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa pohtinut. Ihan kehitysvammaista menoa taannoin. Tein ostoilmoituksen astioista, joita keräilen. Ilmoituksessani oli selkeästi ja tarkasti ilmoitettu mitä etsin ja aivan toisia osia tuputetaan. Öh, selvä!

Sitten on nämä et "noudan huomenna klo 17" treffit sovittu, minä kiirehdin kaupasta kotiin, jotta olen hieman ennen 17 luovuttamassa tavaraa. Kello tulee 17:30 ja ketään ei näy. Eikä siitä oatajasta enää koskaan kuulu. Mikä vittu ihmisiä vaivaa?! Ei tälla lailla kohdella toisia -.-

Meillä kävi näin myös. Odoteltiin ja odoteltiin, oltiin muuttoa tekemässä ja ilmaiseksi annettava tuote oli vanhassa kämpässä. Sen pari tuntia sitten pakkailtiin tavaroita, mutta oli pakko siirtyä jo uuteen tekemään hommia loppuun.

Hetken päästä soi puhelin, että hän tulisikin nyt hakemaan. Sanottiin että ei onnistu enää ja hakija haukkuu meidät pystyyn.

Paripäivää eteenpäin tämä sama ilmoittaa että nyt tulee, on jo lähellä. Sanottiin, että enää ei meillä ole pöytää eikä edes asuta enää siellä ja me olimme hänen mielestään hirveitä ihmisiä.

Niin tuttua. Kun myynti-ilmoituksessa lukee, että vain nouto ja käteinen, on se hyvin vaikeaa joidenkin ymmärtää. Sitten jankataan ja ämpyillään täysin turhaan. Joskus on sovittu jo kaupoista, mutta oharit tulee usein ostajan vaan kadottua johonkin. Eräs herra tuli ihan muina miehinä eri päivänä (useita päiviä myöhemmin) ja kellonaikana mitään selittelemättä (no onneksi satuin olemaan kotona) ja tavara oli vielä myymättä. Kyllä minusta on ihan peruskäytöstapoihin kuuluvaa ilmoittaa, jos ei pääsekään sovittuna aikana paikalle tai mieli on muuttunut (vaikka sekin on ärsyttävää pitää tuotetta/tavaraa "varattuna" näille tuulella käyville, etenkin jos sille olisi muitakin ostajia). Enää en mitään pienempää lähde edes myymään tori.fi:ssä tai näillä kaupunkikirppareilla, koska se ei ole vaivan arvoista.

Jaa kukaan ei sitten enää ymmärrä, mitä tahditon tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Jaa kukaan ei sitten enää ymmärrä, mitä tahditon tarkoittaa.

Taidatko itse?

tahditon

epätahtinen, rytmitön.

epähieno, loukkaava, tunkeileva, karkea, hiomaton, sopimaton. esim. Tahditon käytös, huomautus. Tahditon ihminen.

Mielestäni ihan oikein käytetty asiayhteydessä.

En harrasta nettikirppareita, mutta jos harrastaisin, kysyisin ihan suoraan kyllä näiltä palvelusten kinuajilta, ovatko jotenkin vajaaälyisiä.

Ilmoittakaa selkeästi myydessänne, että haku tms. kellonajoista pidetään kiinni! Muuten kauppa purkaantuu.

Noi ilmaisen tavaran ja ilmaisen avun perässä olevat on kokonaan oma ryhmänsä. Ne on uhreja. Koko maailma on heille velkaa.

En IKINÄ laita mitään ilmaiseksi jakoon, koska se huokuttelee täsmälleen väärää porukkaa vastailemaan ilmoitukseen. En halua olla tekemissä ja päätyä kuuntelemaan inttämistä typeryyksistä.

Juurikin nämä ns. normaalin oloiset jotka sopii täsmällisen tapaamisajan, mutta eivät saavu eivätkä ikinä ilmoita mitään, ihmetyttävät eniten. Törkeää pistää toinen odottamaan, moni aikuinen kuitenkin pyrkii pitämään sovitusta kiinni. Ne ketkä ei saa sitä aikaakaan sovittua, on mun puolesta ihan ok, kunhan eivät utele koko viikon-kuukauden aikataulujani ja pakota mua näkemään vaivaa siinä muodossa. Jos ei ajan sopiminen onnistu, niin voi huoletta siirtyä vaan eteenpäin.

Mikään ei pakota vastaamaan ilmoitusta vastaamattomiin tarjouksiin, korkeintaan enempää kuin kiitos, ei ole hakemani tuote. Kauppamies pyrkii tietysti myymään vaikka lunta eskimoille, ei sitä tarvitse niin henkilökohtaisesti ottaa. Jos tyyli aggressiivinen on Torissa turvallisempi vastaamatta, niin tarjoaja ei saa sähköpostiosoitetta selville.

Mä olen myynyt todella paljon tavaraa sekä torissa ja fb:n kierrätysryhmissä ja pääosin kaikki kaupat ovat sujuneet todella hyvin. Suurin osa ihmisistä on kyllä ihan normaaleja, luotettavia ja täsmällisiä kauppakumppaneita. Pari viivyttelijää ja oharia on osunut omalle kohdalle, mutta pääosin kaikki on mennyt mallikkaasti.

Olen kyllä laittanut kamoille kunnon hinnan, jotta pahimmat hiihtäjät pysyvät poissa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä taannoin löysin ilmoituksen, jolla haettiin kahdelle koiralle hoitajaa. Hoitajan olisi pitänyt tuoda ja hakea koirat kun omistajalla ei autoa käytössä. Kuulemma koirat kulkee nätisti bussissa ja junassa. (Miksei omistaja sitten itse kuljeta niitä nätisti bussissa/junassa?) Itse en kehtaisi tuollaista pyytää, ei tulisi oikeastaan mieleenikään.

Minä taas useampi vuosi sitten luin Lemmikkipalstoilta ilmoituksen jossa haettiin kahdelle isolle koiralle päivähoitajaa arkipäiviksi omistajan ollessa töissä. Omistaja olisi tuonut ja hakenut koirat autollaan työmatkoillaan, mutta hänellä ei kuulemma ollut varaa maksaa penniäkään koirien hoidosta. Joku koitti kysyä, että jos vaikka 5 euroa/päivä saisi hoitokorvausta, niin ei kuulemma onnistu kun ei kertakaikkiaan ole varaa. Hyvä hakea koirilleen hoitopaikkaa pelkästään sillä kriteerillä, että se ei maksa mitään.

Herää kysymys, että jos työssäkäyvällä ihmisellä ei ole varaa laittaa koiriensa hoitoon 25 euroa/viikko, että miten sillä on varaa yhtään mihinkään muuhunkaan... Jos koirat vaikka sairastuu niin ei se eläinlääkärikään niitä ilmaiseksi hoida. Ja vakuutuksessakin on omavastuu.

Mua ottaa päähän tinkaajat. Myynnissä oli kahdet siistit housut hintaan yht. 5 euroa, niin saan nimettömän tekstarin, että "ostan housut 4 eurolla". En myynyt enkä vastannut mitään.

Huonekalujutun ymmärrän, mutta tuota koirajuttua en. Meidän koira on menossa hoitoon parin viikon päästä. Haetaan ja tuodaan takaisin. Maksan sekä noudon, että takaisin tuonnin. En siis oleta, että saan ilmaiseksi sen enempää koiran hoitoa kuin kuljetuksiakaan vaan maksan palvelusta. Mikä tällaisessa on ongelmana?

Itellä on ollut vain kivoja kokemuksia yhtä lukuunottamatta. Etsin vuokra-asuntoa ja torista löyty pari ilmotusta ja otin vuokraajiin yhteyttä. Toinen heistä ei vastannut mitään joten ei sitten huomioitu asiaa sen kummemmin ja muutettiin kivaan uuteen kämppään. Pari kk myöhemmin tämä mies soitti ympäri humalassa ja ei uskonut että olemme jo muuttaneet ja ettei enää kiinnosta vaa tinkas kokoajan et hänellä on paljon asuntoja joita voi vuokrata ja voi jopa nakata vanhat asukkaat pihalle jotta mie saan uuden kämpän. Oli tosi rattosa puhelu...

Yks taas oli kiva ku myytiin vanha ruokapöytä + tuolit pois ja ostaja tuli niitä hakemaan. Meillä oli varastossa myös hyvä kuntonen keinutuoli millä ei tehty enää mitään ja mies kysäsi et tahtooko sen kaupan päälle et ku ei me tarvita ja ei tarttis uutta ilmotusta enää tehä. No hepä otti sen ja pari mattoaki vielä päälle :) päästii niistäki sit eroo.

Mä olen muutamia kertoja etsinyt jotain esim pöytää näiltä nettikirppareilta yms. Itsellä ei ole autoa/korttia, joten olen pitkälti siskoni varassa. Hän auttaa kyllä bensakuluja vastaan, mutta silloin kun ehtii (tietenkin). Joten en mä edes lähde varailemaan asiaa, joka on hankalassa paikassa noudettavissa mulle. Se tavara ei ole mua varten silloin, vaikka ulkoiset puitteet natsaiskin.

Myin kerran kantoliinan. Sovittiin, että ostaja maksaa liinan ja sitten laitan liinan postiin, ilmoitin myös lähetystunnuksen. Jo tää tyyppi alkoi soittelemaan mulle, että missä se liina viipyy. Huijasinko rahat!? yms haukkuja alkoi tulla samantien, kun ilmoitin tuon lähetystunnuksen. Siis kaksi tuntia siitä, kun jätin postin kuljetettavaksi. Tuota tasaista soittojen ja viestien virtaa kuului viikon verran. Haukkumista ja sättimistä, MISSÄ LIINA?! K-pää huijari! Liina pääsi perille juurikin siinä ajassa,kun posti lupas. Sitten tuli viesti: "ihana, kaunis liina, kiitos!"

Sisko myi kerran stereonsa. Olin tukena ja turvana, kun ostaja tuli katsastamaan vempainta. Sieltä paukkaskin sisään kolme isoa kuulapäätä pilottitakkeineen. Me pienet opiskelijatyttöset nielimme vaan tyhjää, kun hirvitti.

Tää ostaja oli suht äänekäs ja hermostuneen oloinen kaveri ja hirvee säätö päällä. Nää toiset kaksi olivat enemmän sellaista turvamiestyyppisiä, hiljaisia ja isoja. Sisko pyysi moneen kertaan, että testaa nyt ne stereot, että varmasti toimii. Ei tää klani mitään kuunnellut, vettä halus ja veskissä käydä. Jos mä sitten laittaisin stereot päälle, että ne oikeasti toimii.. Ei tarvii, jätkät ottaa vehkeet kainaloon, makso mukisemati ja sai vielä cd:tä kaupan päälle. Niistä ilostu älyttömästi, se ison ihmisen ilo oli jotenkin hellyyttävää ja ehkä pelottavaakin.

Meni muutama tunti, niin siskon puhelin alkoi soida. Ettei ne perkeleen stereot nyt toimi. Kyllä ne vielä aamusta meillä toimi, mutta miksei kokeillut kun pyydettiin olisi varmistanut, ettei jälkipyykkiä tulis. Se soitteli moneen otteeseen, uhkasi tulla uudestaan käymään. Pelotti! Siirryttiinkin mun kämpille yöksi.

Ei koskaan tulleet oven taakse uudestaan. Sisko vielä sai sähköpostia, että hän oli piripäissään itse niitä sitten heitellyt. Kaveri kerto. Pahoitteli tilannetta ja pyysi treffeille. Sisko kieltäytyi ja sitten tuli viestiä, entäs se toinen kissa, lähtiskö se? En lähtenyt.

Loppui meidän tyttösten nettikirpparitouhut siihen. Ihmiset ovat ihan pimeitä, eikä koskaan tiedä ketä vastaansa sieltä saa.

Muutaman kerran olen Facebookissa lahjoittanut ilmaiseksi itselleni tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa, tyylillä "se ken ensin on paikassa X hakemassa saa tavarat". No eikös sieltä tule sitten kahdeksalta ihmiseltä viestiä että "varaan!" 

Yksi kehtasi jopa loukkaantua kun kuuli että tavarat oli jo haettu. "Mähän varasin ne ensin!" Totesin, että ilmaiseksi kun lahjoitan niin en rupea pitämään kirjaa siitä kuka varasi mitäkin, vaan tosiaankin se joka ensimmäisenä on hakemassa...

"No olisit voinut vuorokauden mulle niitä varata kun asun kaukana ja ei ole autoa!" - Syytön minä siihen olen. Lahjoitettavat tavarat on jo viety. Kiitos hei.

Täytyy muistaa että osa niistä ihmisistä ei välttämättä käy ihan täysillä. Esim. meidän kaupunginosakirppiksellä eräs nuori mies varaili useita kalliita juhlamekkoja ja sopi tapaamisia. Selvisi että kyseessä olikin kehitysvammainen teinipoika joka ei saanut edes liikkua itsenäisesti. Kovin hänen ohareitaan oli jo siihen mennessä ehditty parjata. Tosin epäilys olisi voinut monella jo herätä siinä että kirjoitti todella yksinkertaisesti ja oli valtavasti kirjoitusvirheitä.

Mua ärsyttää se viestien tulva ja sitten yhteyden loppuminen. Siis ensin laitetaan s-postia tai tekstaria ja kysytään jotain diipadaapaa ja sanotaan ,että haluan ostaa jne. Laitan vastauksen ja ei mitään enää. Ulkomaalaisten viesteihin en enää vastaa, koska eivät oikeasti ikinä vastaa enää takaisin. Ja kyllä suomalaisiakin riittää.

Ja se viesti mikä tulee, varsinkin s-postiin, on tyyliin "onko laukku vielä vapaana". Ja siinä koko viesti. Mutta noihin juostenkustuihin viesteihin olen myös oppinut olemaan vastaamatta. Niihin ei koskaan ekan viestin jälkeen tule jatkoa. Ei voida laittaa ihmiseltä ihmiselle viestiä, alkuun se "Hei" ja edes etunimi alle. Liian vaikeaa.

En myöskään ole aikoihin varannut tuotteita, se on yksi turha virhe tehtäväksi. Nämä varaajat usein eivät ostakkaan kun päivä koittaa eikä heistä kuulu mitään. Korkeintaan joku 3h voin varata, ja senkin vain jos siltä tuntuu siinä hetkessä.

En sovi kauppatreffejä mihinkään muualle kuin kotiini, kerran seisoin Tapanilan juna-asemalla pakkasessa lumipyryssä ja "ostaja" ei ilmestynytkään + ei vastannut enää.

Yksi ehkä jopa ärsyttävimmistä asioista torikaupoissa on myös se, että jotkut ovat niin jumalattoman piittaamattomia tai tyhmiä, että eivät tajua, että myyjän aikaa kuluu turhaan, kun viestittelyyn menee parhaimmillaan koko päivä.

Siis ei ole kauaa kun olin myymässä kenkiä ja ostaja laittaa tekstaria, kyselee siis postituksista jne. Vastaan alle 20min sisällä. Sitten kuluu kolmisen tuntia. Kyllä, 3h. Tulee viesti, jossa kertoo, että postarit sopivat jne. Laitan tiilinumeron ja kysyn osoitetta puolen tunnin sisään. Menee toiset kolme tuntia, laitan itse viestiä, että mites se kaupanteko. Vastaa, että juu on ostamassa kengät ja maksaa pian ja laittaa osoitteensa. Tästä joku 3h eteenpäin laitan viestiä, että ei ole vielä maksua näkynyt, että laitan kengät takaisin myyntiin, jos ei homma etene. Siittä sitten iloinen viesti tunnin päästä, että maksettu. 

Ja siis tässähän kävi hyvin, olisihan voinut jättää ostamattakin.. Joo oma moka ole jäädä ihmettelemään tuoööaisen hitaan ostajan kanssa.

Ei muuta kun hyviä kauppahetkiä!