Annatteko hyväntekeväisyyteen rahaa?
Itse en ole antanut kuin katusoittajille ja veteraaneille. Lisäksi annan Pelastusarmeijalle. Tuntuu kauhealta, kun joka paikassa lähes kerjätään rahaa kaiken maailman hyväntekeväisyyskohteisiin. Pitäisi vaatia tehokkaampaa verovarojen jakopolitiikkaa. Suuri osa noista hyväntekeväisyysrahoista menee sitä paitsi organisaation suuruuden kasvattamiseen ja pönkittämiseen, ei itse kohteisiin. Tuttavani on jonkinlaisena koordinaattorina eräässä suuressa hyväntekeväisyysjärjestössä. Työ tuntuu olevan kaukana varsinaisesta auttamisesta. Näitä suunnittelijoita ja koordinaattoreita on siellä enemmän kuin suuressa markkinointiyhtiössä. Missä on tehokkuuden vaatimus näissä järjestöjen suojatyöpaikoissa? Eikö avuksi annettu raha pitäisi toimittaa liki täysimääräisesti perille?
Kommentit (22)
En anna enää kun tajusin minkälaisia ökypalkkoja niiden järjestöjen johtajat nauttivat.
Annan löytöeläntalolle. Näen itse läheltä, miten rahat käytetään.
Lahjoitan rahaa tietyille järjestöille, joiden toimintaa pidän arvokkaana. Inhoan kuitenkin sanaa "hyväntekeväisyys", koska siinä on tekopyhä kaiku. En koe tekeväni mitään hyvää vaan vain toimivani arvojeni mukaisesti - enkä edes mitenkään suurella panoksella.
En koska raha ei mene sinne minne sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
En koska raha ei mene sinne minne sanotaan.
Niinpä!
En. Eläinsuojeluyhdistykselle vien eläimille ruokaa ja esim. vilttejä aina silloin tällöin.
Eläinsuojeluun, esim. koiratarhoille Romaniaan, Kreikkaan ja Espanjaan. Ihmisille en mitään, kun on SPR:t, kunnat, valtio, kirkko...
En anna rahaa.
Teen vapaaehtoistyötä lasten parissa.
Kävin kukkakaupassa ostamassa joulukukat muutamalle yksinäiselle kotihoivan tarvitsijalle. Kukkakauppias toki tienaa, kun saa lisämyyntiä sallimalla kampanjan omassa liikkeessän, mutta hoivayhtiö vie kukat asiakkaille eikä ainakaan kukkien lahjoittajalta pyydetty mitään korvausta toimituksesta.
Vierailija kirjoitti:
En koska raha ei mene sinne minne sanotaan.
Enemmän minua ärsyttää veroeurojeni kohtalo: sosiaaliturvan sentit kannetaan lähipubiin ja kaljakauppaan. Kelan pitäsi antaa tuet maksukuponkeina kuten useassa maassa, ja kupongilla ei ostella kaljaa eikä tupakkaa. SPR:n keräyksillä tuetaan oikeasti hädänalaisia pakolaisleireillä ja katastrofialueilla paljon tehokkaammin kuin suomalainen sosiaaliturva kohdistuu kehnosti voiviin lapsiin, ne äipät ja isit ongelmineen pitävät tuosta huolen.
Annan, mutta vähän, koska on vain vähän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koska raha ei mene sinne minne sanotaan.
Enemmän minua ärsyttää veroeurojeni kohtalo: sosiaaliturvan sentit kannetaan lähipubiin ja kaljakauppaan. Kelan pitäsi antaa tuet maksukuponkeina kuten useassa maassa, ja kupongilla ei ostella kaljaa eikä tupakkaa. SPR:n keräyksillä tuetaan oikeasti hädänalaisia pakolaisleireillä ja katastrofialueilla paljon tehokkaammin kuin suomalainen sosiaaliturva kohdistuu kehnosti voiviin lapsiin, ne äipät ja isit ongelmineen pitävät tuosta huolen.
Minua taas eniten ärsyttää että SPR saa osan verorahoistani joita se käyttää törkeästi kustantaen turviksille huipputason hammaslääkärit ja majoituksen(ei aina, mutta kuitenkin). Tästä järjettömästä rahojen tuhlauksesta ei pääse irti vaikka myönnettiin että lähti käsistä eikä kukaan valvonut. Kiitos kok sdp kesk äänestäjille. Saamari.
Pelastusarmeijalle annan, vaikka en uskovainen olekaan, ja Hurstille ym vastaaville. Raha menee kotimaan tarvitsijoille, eikä suuripalkkaisille johtajille. En myöskään anna ulkomaan koirille ja kissoille mitään, se on sulaa hulluutta.
Olen vuosien varrella antanut sotaveteraaneille, Punaiselle ristille vertani ja rahaa silloin tällöin, Lastensairaalalle 50 euroa (ihmettelen kyllä että mielestäni se olisi sellainen rahoitettava asia, joka kuuluu kustantaa kokonaan julkisin varoin mieluummin kuin museot, musiikkitalot ja muut kulttuurijutut), ja joskus Hesylle. Eli olen ostanut heidän kirpparilta ja ottanut heiltä kissan, tosin en hyväntekeväisyyttäni, vaan koska kaipasin varpaanlämmittäjää ja kalakaveria (juu on kissalla veneessä pelastusliivit).
Sotaveteraanikeräystenkin luulisi kohta loppuvan. Isoisäni oli heistä viimeistä kutsuntoihin ja sotaan vietyä polvea ja kuoli 86-vuotiaana. Tiedän että hän sai sieltä palveluja, mm. kuntoutusta, kuulolaitteen ja silmäproteesin huoltoapua (meni toisesta silmästä näkö, kuulo tykkitulessa ja kranaattien räjähdyksissä ja paloi selkä, kun panssarinyrkki räjähti korvan juuressa huonon opastuksen takia) ja siivousapua muistisairaan mummin kanssa, mutta: nuorimmatkin sotaveteraanit ovat nyt yli 90 v. Heillä on vanhuus muutenkin.
En anna, joskus annoin pelastushelikopteritoimintaan mutta sielläkin paljastui huijari.
Spr:lle en ikinä senttiäkään anna.
Annoin perhetukikeskukseen tänä vuonna
Ei anneta, missään nimessä