Omituinen anoppi? Onko mulla syytä huoleen?
Jäi vaivaamaan anopin outo käytös. Se ei tulluts ynnärille katsomaan. (En tosin olisi päästänytkään).
Sitten sitä piti kaksi kertaa pyytää, että tulisi meille kotiin vauvaa katsomaan. No tuli se lopulta, viipyi puoli tuntia, ei huolinut mokkapaloja, kehui vauvaa kauniiksi, taputti mua olkapäälle ja sanoi, kyllä se siitä. Sitten se halasi miestäni ja lähti. Sen ystävä odotti autossa kolmen whippetin kanssa. Olivat juoksuradalle menossa.
Mulle jäi vähän outo fiilis. Mitä mun pitäisi tuosta ajatella? Miksi se ei halunnut vauvaa edes syliin?!
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Jäi vaivaamaan anopin outo käytös. Se ei tulluts ynnärille katsomaan. (En tosin olisi päästänytkään).
Sitten sitä piti kaksi kertaa pyytää, että tulisi meille kotiin vauvaa katsomaan. No tuli se lopulta, viipyi puoli tuntia, ei huolinut mokkapaloja, kehui vauvaa kauniiksi, taputti mua olkapäälle ja sanoi, kyllä se siitä. Sitten se halasi miestäni ja lähti. Sen ystävä odotti autossa kolmen whippetin kanssa. Olivat juoksuradalle menossa.
Mulle jäi vähän outo fiilis. Mitä mun pitäisi tuosta ajatella? Miksi se ei halunnut vauvaa edes syliin?!
Ehkä hän on aistinut sinun vihasi häntä kohtaan ja on sen verran fiksu, ettei viitsi kaataa bensaa liekkeihin.
No mitä jos vaikka juttelisit anopin kanssa niinkuin aikuiset ihmiset yleensä tekee. :) Tuskin tällä palstalla tiedetään mitä anoppisi ajattelee. Ja sitten, ihmiset on erilaisia. Kaikki ei hössötä ja hypi innosta. Anna anopin olla omanlaisensa ja ole sinä omanlaisesi. Ja jos joku ihmetyttää niin kysy asianomaiselta suoraan.
Oletko teiniäiti vai muuten vain yksinkertainen?
Sinun olisi pitänyt tarjota anopille mokkapalojen sijasta muutaman päivän takaisessa ruokareseptikeskustelussa esiteltyä "Äityliinin" possunkassleria, öljyssä uppopaistettua herkkua. Ja reilusti voilla tuunattua lanttulaatikkoa.
Löytyy varmaan hakutoiminnolla tai google-haulla esimerkiksi "Äityliini" + kassler. Kokeile. Taatusti paranee suhteet anoppiin. Minulla ainakin kävi niin.
Kolmen tenavan äiti puhuu asiaa. Kokeile ap.
Jotkut isoäidiksi tulevat kokevat kauhean ikäkriisin siinä kohtaa eivätkä halua mummoutua. Jos sun anopille vaikka on käynyt niin. Hän ei ole mummotyyppiä.
Keskity omaan elämääsi ja vauvaan ja anna anopin olla.
No minunkin anoppi aina vähän etäinen. Toisia ei vaan kiinnosta.
Voiii itku, et nyt sitten päässytkään haukkumaan anoppia joka olisi tunkenut synnärille vaikka et olisi päästänytkään. Kuulostat tosi ärsyttävältä kakaralta.
Vaikeitahan nämä ihmissuhteet usein ovat. Mutta kokeile sitä kasslerreseptiä, jos se auttaisi. Hyvä ruoka, parempi mieli -> suloinen sopu.
Oma, nyt jo edesmennyt, anoppini oli vähän samanlainen vauvavaiheessa. Sanoi, ettei oikein osaa olla vauvojen kanssa, "mutta kyllä se kohta helpottaa ja kasvaa". Itse taas rakastin vauvavaihetta ja edelleen muiden alle 1v vauvoja. Joten en ymmärtänyt tuota hokemaa, mutta se selitti anopin käytöstä.
Ei ole epäkohteliasta olla pyytämättä vauvaa syliin. Eihän kaikki äidit edes pidä siitä, että muut pitävät heidän vauvojaan sylissä. Eikä kaikilla naisilla ole mitään hinkua pidellä muiden vauvoja sylissään. Sulla on ihan hyvä anoppi. Ymmärsi olla tulematta synnytyssairaalaan. Ymmärsi olla viipymättä teillä kovin kauaa. Lapsen ja isovanhempien suhde muodostuu, kun tapaatte riittävän usein. Ja ensisijaisesti tuon suhteen luominen lapsesi ja anoppisi välille on miehesi eli lapsen isän tehtävä.