voisitko jättää 1 vuotiaan miehen kanssa 3 päiväksi, niin että he

nukuttamisessa lapsi tosin tottunut äitiin, ja öisinkin usein vain äiti kelpaa lohduttamaan jos nähnyt pahaa unta tms.



toisaalta en itse kestäisi olla erossa hänestä noin kauan.



eli, vastaan siis EI.

poikki muutenkin. breikki toden totta tekisi terää. Mutta mitä ero tekee lapsen kehitykselle näin arassa vaiheessa! kun kysymys on kuitenkin kokonaisista vuorokausista. itkisin täällä kuitenkin :(

Yhtä hyvin isäkin osaa lasta hoitaa jos vaan annetaan mahdollisuus. Ei äiti niin korvaamaton ole.

mitä se miettii siellä öisin herätessään :( t:ap

Tulis ittelle niin kova ikävä ja meidän 1 v ainakin tarvii äitiä ja nimenomaan äitiä öisin (huutaa kahta enemmän jos isä yrittää lohduttaa kun herää). Päiväksi voisi mies viedä lapsen pois tai minä voisin olla päivän poissa, mutta en yötä muuta kuin pakosta ja en ainakaan sukulaisten mieliksi.

Kolme päivää on pitkä aika. Johan se 1 v stressaantuu kun ei tajua että missä se äiti oikein on ja koska näkee seuraavaksi.

Miksi ihmeessä teette itsestänne väen vängällä korvaamattomia? Kohta valitat, kun et saa omaa aikaa, mies ei uskalla olla yksin lapsen kanssa, kun et ole koskaan antanut hänelle edes mahdollisuutta pärjätä.

Jos siis isi lähtis yksin. Vai eikö sillä ole väliä kun on " vaan" isi?



Ota kuule ihan levon kannalta ja koita nauttia. Tekee lapselle (ja isille myös) oikein hyvää olla välillä toisenki vanhemman kanssa:)

Isä käy töissä ja on tottunut olemaan erossa isästä.

Toki tilaanteita on erillaisia, mutta mä en olis vapaaehtoisesti erossa 1-vuotiaastani kolme vuorokautta eikä taatusti olisi lapsikaan.

Perheet ja lapset ovat niin kovin erillaisia että et voi kysyä muilta.

lapsi kasvaa eroon äidistä noiden uhmien kautta, ei eroa pidä eikä saa jouduttaa!

kolme yötä vasta kolme-vuotiaalle



kehityspsykologian mielipide

Joudun viikoksi sairaalaan toiseen kaupunkiin (n.300km). Lapset 1v ja 2v.

Tuossa iässä meillä mies hoiti yöheräämiset, molemmat laitoimme vuorotellen lapsen nukkumaan. Mutta mies oli päävastuussa kodista, oli ollut jo pari kuukautta. Hän oli hoitovapaalla, minä töissä. Lapselle kelpasi kumpi tahansa, ei tehny eroa, kumpi tuli hätiin apua tarvitessaan. Kunhan jompikumpi tuli.



Mutta, jos olisin ollut kaksin lapsen kanssa eikä mies ois osallistunu lapsrnhoitoon aktiivisesti, en ois päästäny. Tapauskohtaista siis :-)

antoisa reissu.

kun minä olin tyttöjen kanssa reissussa ( en imettänyt enää ). Nyt 3-vuotias oikein sosiaalinen ja mukava poika.

Eli vastaus kysymykseesi: kyllä päästäisin!

On se kumma, että äidit tekevät itsestään niin korvaamattomia, että kolmen päivän ero tuntuu mahdottomalta. Vastuu kuuluu molemmille vanhemmille.



On sitä paitsi aika naurettava väite tuo, että nimenomaan äidin läsnäolo olisi elintärkeää pikkulapselle. Nykytiedon mukaan lapsi voi kiintyä ihan yhtä hyvin molempiin vanhempiinsa, eivätkä vanhemmat ole mitenkään toisensa poisskulkevia. Antakaa hyvät naiset myös isän luoda kunnon läheinen suhde lapseensa!

Riippuu mun mielestä täysin siitä, miten paljon isä on osallistunut lapsen hoitoon aikaisemmin, onko lohduttanut yöllä yms. Ja tietenkin siitä, uskooko isä itse selviävänsä lapsen kanssa. Itse varmasti voisin jättää lapsen isän kanssa muutamaksi päiväksi.

Poika oli ollut jo tuolloin kolme kuukautta päivähoidossa, joten mitään muutoksia ei hänen päivärytmiinsä muuten tullut.

Vierailija:

Poika oli ollut jo tuolloin kolme kuukautta päivähoidossa, joten mitään muutoksia ei hänen päivärytmiinsä muuten tullut.

Vierailija:

Joudun viikoksi sairaalaan toiseen kaupunkiin (n.300km). Lapset 1v ja 2v.

Olin viisi kuukautta sairaalassa, lapsi 11 kuukauden ikäinen sairaalaan joutuessani. Ikävä oli kova, mutta ei voinut mitään. Välillä kyllä aina mietityttää, että mitä on vaikuttanut lapseen. Tulossa on taas 2-3 viikon sairaalareissu ja nyt hän jo ymmärtääkin enemmän (pian 3v).