Lue keskustelun säännöt.
Pakko saada avautua äidistä
Tytär
09.12.2016 |
Ihan ekana haluan sanoa, että tämä ei ole mikään äidinlynkkausketju eikä provo. Harmittaa äitini - omasta mielestäni - muuttunut käytös ja haluan purkaa asiaa jossain anonyymisti.
Äitini on lämmin ja ihana ihminen. Käyttää paljon sydänemojia ja nauraa paljon, kuuntelee eikä ole koskaan ollut pitkävihainen. Sellainen mukava, rakastava ja turvallinen, kuten minusta äidin pitäisikin. Noh. Kaikki alkoi muutama viikko sitten, kun minun ja veljeni piti mennä käymään vanhemmillamme viettämässä isänpäivää vähän myöhässä. Harmillisesti sairastuimme molemmat sen päivän aamuna, minulla oli vatsa aivan sekaisin ja veljeeni iskenyt flunssa oli pahentunut. Vajaa tunnin automatka olisi ainakin minun osaltani ollut aika mahdoton ajatus. Laitoin sekä omasta että veljen puolesta äidille pahoittelevan viestin, että emme voikaan tulla ja kerroin miksi, äiti totta kai harmitteli kun oli tehnyt ruokaakin jo valmiiksi. Ja minua harmitti myös ihan älyttömästi, olisin halunnut mennä.
Kului jonkin aikaa, ehkä viikko, ja soitin äidille kysyäkseni apua isän joululahjan hankintaan, itselläni ei ollut mitään ideaa. Äiti ei vastannut, arvelin hänen olevan töissä ja soittavan/laittavan viestiä myöhemmin. Mitään ei kuitenkaan kuulunut ja soitin muistaakseni seuraavana päivänä uudestaan. Taaskaan ei vastannut, mutta soitti kohta takaisin. Kyllästyneen kuuloisella äänellä kysyi että mitä asiaa oli ollut ja lyhytsanaisesti vastaili ettei nyt keksi mitään. Äiti kuulosti minusta kylmältä, ajattelin, että ehkä hän on ollut yön töissä ja siksi vielä väsynyt tai jotain sellaista. Mietin myös jo tuolloin, että onkohan äiti vihainen. Puhelusta jäi kurja olo.
Tänään on nimipäiväni, onnea vain muillekin nimpparisankareille. Yleensä äiti onnittelee aina hyvin lämpimästi, oli merkkipäivä mikä tahansa, tyyliin "onnea rakas tyttäreni ❤". Tänään sain iltapäivällä viestin, jossa luki vain nimpparia ja perässä oli kukkaemoji. Kiitin mielestäni tavalliseen tapaani (eli ei pelkkä kiitos). Vaihdoimme pari viestiä muuhun liittyen ja vastaukset olivat aika lyhyitä. Ainoastaan äidin esittämä joululahjatoive, jonka lupasin toteuttaa, oli useamman rivin pituinen viesti.
Muutaman tunnin päästä veljeni tuli kylään ja pyysi saisiko askarrella pari joulukorttia, mulla kun on niihin paljon materiaalia. Totta kai sai ja kaivoin tarvikkeet esiin. Laitoin kuvan veljeni keskittyneestä askartelusta perheemme WhatsApp-ryhmään ja kohta äidiltä tuli vastaus: "voi kun poikaani ❤ ja niin tosissaan 😍". Vastasin vielä jotain samaan aikaan kuin veljeni ja äiti sivuutti viestini täysin vastaamalla vain veljelleni (siis puhuttelemalla tätä nimeltä). En nyt varsinaisesti olisi tarvinnut omaa vastausta, mutta tuntui vähän tyhmältä, kun äitini olisi voinut vastata samalla tavalla molemmille, siis jättämällä veljen nimen pois vastaus olisi sopinut molempien viestiin.
Ette tietenkään tunne äitiäni, mutta mitä mieltä olette, yliajattelenko vai vihoitteleeko äitini minulle? En tunne, että voisin laittaa äidille viestiä höpötelläkseni jotain, kuten ennen. Kiitos, kun sain avautua.
Kommentit (21)
Jos sinulla on ihanat välit äitiisi, niin mikset kysy suoraan asiasta häneltä? Ei kannata tehdä yksinkertaisesta asiasta monimutkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hänellä on jotain murheita tai sitten on oikeasti lievästi loukkaantunut siitä kun ette päässeet silloin paikalle? Tuntuu vähän oudolta tosin suuttua siitä että joku on kipeänä. Itse luonnollisesti tunnet äitisi paremmin, voisiko tosissaan suuttua tuollaisesta. Ehkä kannattaisi kysyä suoraan että onko hänellä jotain mielen päällä?
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi jos kysyisit suoraan :) Äitisi vaikuttaa tosi kivalta ihmiseltä ja asia varmasti selkenee heti kun olette saaneet asian puhuttua läpi. Tsemppiä!
Haluaisinkin, mutta en tiedä miten ottaa asian puheeksi. Meidän perheessä ei ole mielestäni käsitelty "negatiivisia" tunteita (suru/itku, viha) hirveän paljon, joten ajatus puhua sellaisista äidin kanssa tuntuu vähän vieraalta. Esimerkkinä minusta olisi helpompi puhua vaikka intiimivaivoista kuin tästä :D kiitos :)
Kävikö veljesi siellä sittenkin ja heitti sinut ns bussin alle?
Luulee, että sulla oli itse aiheutettu olo = kankkunen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelonen siis ap ja sama vastaus muillekin :) vähän on kyllä kumma, jos suuttui siitä, mutta vielä kummempaa, että suuttui vain minulle. Ja tuo perhechatissa oleva kommentti tuntui jotenkin ylitsevuotavalta ja näpäytykseltä minulle, "hähhähhää, veljesi on kulta ja sinulle voin tiuskia". Etenkin, kun onnitteluviesti oli niin laimea.
Vierailija kirjoitti:
Kävikö veljesi siellä sittenkin ja heitti sinut ns bussin alle?
Ei käynyt, tämä tiedän varmaksi. Ehdotin kyllä, että olisi mennyt jos flunssaltaan millään jaksaa, ihan vain ettei mene ruokaa hukkaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi jos kysyisit suoraan :) Äitisi vaikuttaa tosi kivalta ihmiseltä ja asia varmasti selkenee heti kun olette saaneet asian puhuttua läpi. Tsemppiä!
Haluaisinkin, mutta en tiedä miten ottaa asian puheeksi. Meidän perheessä ei ole mielestäni käsitelty "negatiivisia" tunteita (suru/itku, viha) hirveän paljon, joten ajatus puhua sellaisista äidin kanssa tuntuu vähän vieraalta. Esimerkkinä minusta olisi helpompi puhua vaikka intiimivaivoista kuin tästä :D kiitos :)
Ymmärrän tunteen. Sen takia ehkä äitisikin pitää negatiivisen tunteen sisällään. Olisiko helpompi tehdä se viestin kautta kuin puhelimessa tai face-to-face? Vaikka kirjoittamalla "Äiti, vaikutat surulliselta, onko kaikki hyvin? "
Tämä tuntuu nyt kamalalta, mutta kokemuksesta voin sanoa että kun olette taas hyvissä väleissä niin olette vielä läheisempiä kuin ennen :)
Vierailija kirjoitti:
Luulee, että sulla oli itse aiheutettu olo = kankkunen.
En usko, sillä en juurikaan juo ja vanhempani tietävät sen kyllä. Olen aina suhtautunut varauksella alkoholiin ja jos juon, en juo niin paljon, että tulisi krapula. Vain kahdesti olen kärsinyt lievästä darrasta. Veljeni kohdalla tämä olisi kyllä voinut olla vaihtoehto.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan käsittämätöntä ylianalysointia. Vatkaatko samaan tapaan kaikkia ihmissuhteitasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi jos kysyisit suoraan :) Äitisi vaikuttaa tosi kivalta ihmiseltä ja asia varmasti selkenee heti kun olette saaneet asian puhuttua läpi. Tsemppiä!
Haluaisinkin, mutta en tiedä miten ottaa asian puheeksi. Meidän perheessä ei ole mielestäni käsitelty "negatiivisia" tunteita (suru/itku, viha) hirveän paljon, joten ajatus puhua sellaisista äidin kanssa tuntuu vähän vieraalta. Esimerkkinä minusta olisi helpompi puhua vaikka intiimivaivoista kuin tästä :D kiitos :)
Ymmärrän tunteen. Sen takia ehkä äitisikin pitää negatiivisen tunteen sisällään. Olisiko helpompi tehdä se viestin kautta kuin puhelimessa tai face-to-face? Vaikka kirjoittamalla "Äiti, vaikutat surulliselta, onko kaikki hyvin? "
Tämä tuntuu nyt kamalalta, mutta kokemuksesta voin sanoa että kun olette taas hyvissä väleissä niin olette vielä läheisempiä kuin ennen :)
Hyvin paljon mahdollista :) voisin ottaa asian puheeksi ensi kerralla, kun ollaan yhteydessä, jos tilanne on silloin yhä sama. Jouluna viimeistään, mutta en haluaisi mitään riitaa tai vihoittelua sille päivälle :( olemme äidin kanssa henkeen ja vereen jouluihmisiä, en halua pilata joulua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla pms?
Ei ole, kiitos kysymästä :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan käsittämätöntä ylianalysointia. Vatkaatko samaan tapaan kaikkia ihmissuhteitasi?
Pakko myöntää, minulla on huonon itsetunnon ja pitkän kiusaamistaustan takia taipumusta yliajatteluun. Kuitenkin vain tuntemattomien tai puolituttujen kohdalla, ei koskaan perheen ja ystävien kohdalla - ei ole tarvetta, koska tunnen heidät ja heidän tapansa. Tämä on kuitenkin jäänyt vaivaamaan, ei ole mielestäni äitini tapaista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi jos kysyisit suoraan :) Äitisi vaikuttaa tosi kivalta ihmiseltä ja asia varmasti selkenee heti kun olette saaneet asian puhuttua läpi. Tsemppiä!
Haluaisinkin, mutta en tiedä miten ottaa asian puheeksi. Meidän perheessä ei ole mielestäni käsitelty "negatiivisia" tunteita (suru/itku, viha) hirveän paljon, joten ajatus puhua sellaisista äidin kanssa tuntuu vähän vieraalta. Esimerkkinä minusta olisi helpompi puhua vaikka intiimivaivoista kuin tästä :D kiitos :)
Ymmärrän tunteen. Sen takia ehkä äitisikin pitää negatiivisen tunteen sisällään. Olisiko helpompi tehdä se viestin kautta kuin puhelimessa tai face-to-face? Vaikka kirjoittamalla "Äiti, vaikutat surulliselta, onko kaikki hyvin? "
Tämä tuntuu nyt kamalalta, mutta kokemuksesta voin sanoa että kun olette taas hyvissä väleissä niin olette vielä läheisempiä kuin ennen :)
Hyvin paljon mahdollista :) voisin ottaa asian puheeksi ensi kerralla, kun ollaan yhteydessä, jos tilanne on silloin yhä sama. Jouluna viimeistään, mutta en haluaisi mitään riitaa tai vihoittelua sille päivälle :( olemme äidin kanssa henkeen ja vereen jouluihmisiä, en halua pilata joulua.
Ap
Tee se mahdollisimman pian! Muuten jäät murehtimaan asiaa. Äidilläsikin saattaa olla asian takia stressiä. Parasta purkaa ongelmavyyhti nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi jos kysyisit suoraan :) Äitisi vaikuttaa tosi kivalta ihmiseltä ja asia varmasti selkenee heti kun olette saaneet asian puhuttua läpi. Tsemppiä!
Haluaisinkin, mutta en tiedä miten ottaa asian puheeksi. Meidän perheessä ei ole mielestäni käsitelty "negatiivisia" tunteita (suru/itku, viha) hirveän paljon, joten ajatus puhua sellaisista äidin kanssa tuntuu vähän vieraalta. Esimerkkinä minusta olisi helpompi puhua vaikka intiimivaivoista kuin tästä :D kiitos :)
Ymmärrän tunteen. Sen takia ehkä äitisikin pitää negatiivisen tunteen sisällään. Olisiko helpompi tehdä se viestin kautta kuin puhelimessa tai face-to-face? Vaikka kirjoittamalla "Äiti, vaikutat surulliselta, onko kaikki hyvin? "
Tämä tuntuu nyt kamalalta, mutta kokemuksesta voin sanoa että kun olette taas hyvissä väleissä niin olette vielä läheisempiä kuin ennen :)
Hyvin paljon mahdollista :) voisin ottaa asian puheeksi ensi kerralla, kun ollaan yhteydessä, jos tilanne on silloin yhä sama. Jouluna viimeistään, mutta en haluaisi mitään riitaa tai vihoittelua sille päivälle :( olemme äidin kanssa henkeen ja vereen jouluihmisiä, en halua pilata joulua.
Ap
Tee se mahdollisimman pian! Muuten jäät murehtimaan asiaa. Äidilläsikin saattaa olla asian takia stressiä. Parasta purkaa ongelmavyyhti nopeasti.
Näin teen, kiitos paljon :)
Ap
Ap täällä! Olen tänään viestitellyt äidin kanssa ja vanha tuttu äiti on tullut taas takaisin :) viesteissä on sydäntä ja itkunauruemojia ja tuttu rakas tunnelma :) äiti <3
Kiva kun tulit kertomaan, mikä on tilanne nyt! Hyvää joulunodotusta sinulle ja äidillesi.
Vierailija kirjoitti:
Kiva kun tulit kertomaan, mikä on tilanne nyt! Hyvää joulunodotusta sinulle ja äidillesi.
Kiitos samoin! :)
Parasta olisi jos kysyisit suoraan :) Äitisi vaikuttaa tosi kivalta ihmiseltä ja asia varmasti selkenee heti kun olette saaneet asian puhuttua läpi. Tsemppiä!