Jos kirjoittaisit kirjan, mikä olisi sen aihe ja opetus?

makethejp kirjoitti:

1. aihe (teema)

2. opetus (elämästä ja ihmisistä)

Jos itse kirjoittaisin kirjan, niin ehkä siinä karsitaisiin pois kaikki maallinen mammona ja jätettäisiin se omaan arvoonsa, inhimillisyys (ihmiset, elämä tässä ja nyt, ja entisen elämän heijastumat), tunteet, ajatukset, eri taustat (ja muut erot ja yhdistävät tekijät - tarkka henkilöiden kuvaus ja heidän suhteidensa ja kehittymistarina), mielenkiintoinen miljöö, mielenkiintoinen sosiaalinen/psykologinen miljöö sekä yhteinen päämäärä (teemana selviytyminen, taisteleminen elämän puolesta, opettava, yhdistävä), tietämättömyys/arvaamattomuus. Jokin selvitymistarina. Lukija pääsisi eroon kielteisistä tunteista seuratessaan henkilöiden kärsimystä. Lukija samaistuisi teoksen hahmoihin ja oppisi näin tärkeitä asioita itsestään. Suhteellisuudentaju, somen aiheuttama kapeakatseisuus, kokemusperäisentiedon puute (esim ymmärrys kärsimyksestä), ennakkoluulot – nämä asiat keskiössä.

Some-ennakkoluulot-mielikuvat. Tässä yhtälössä näen tiettyjä vaaran elementtejä.

Tekstinäytteen perusteella en suosittelisi sinulle kirjailijan ammattia.

Minä kirjoittaisin keittokirjan. Tai sitten jonkunlaisen matkakirjan. 

Narsistin puolison elämä kuinka sirpaleiksi ihminen voi mennå ja kuinka kaikesta selvisin

Kyllä itselläni olisi oikein mielenkiintoinen ajatus, millaisen kirjan haluaisin kirjoittaa mutta ongelma on se, etten osaa kirjoittaa niin hyvin että kirjaa kannattaisi minun ruveta väsäämään. Niin paljon kirjoitusvirheitä. Sensijaan dokumentin voisin väsätä, mutta mitä minä sillä voisin voittaa?

Todennäköisesti sellainen romanttinen draama, jossa päähenkilö etsii rakkautta. Opetuksena se, että tärkeämpää on olla tyytyväinen itseensä eikä etsiä hyväksyntää muilta. Ja että rakkaus ei ole itsensä uhraamista, vaan voit olla onnellinen toisen ihmisen kanssa omana itsenäsi.

1. aihe (teema)

Elämä vuoden 2016 Suomessa.

2. opetus (elämästä ja ihmisistä)

Kaikki on paskaa paitsi kusi.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti sellainen romanttinen draama, jossa päähenkilö etsii rakkautta. Opetuksena se, että tärkeämpää on olla tyytyväinen itseensä eikä etsiä hyväksyntää muilta. Ja että rakkaus ei ole itsensä uhraamista, vaan voit olla onnellinen toisen ihmisen kanssa omana itsenäsi.

Kuullostaa todella hyvältä.

1. Alkoholistin omaisena oleminen silloin, kun kyseinen alkoholisti ei ole väkivaltainen, pelottava, "täysin eri ihminen humalassa", juo omaisen rahoja tms. Eli kyseinen ihmissuhde silloin, kun alkoholistia/humalaista ei ole helppo vihata, vaan päällimmäisenä on suru sen rakkaan (ja hänen terveytensä) menettämisestä alkoholille.

2. Opetuksena olisi, että ketään ei voi rakastaa kuntoon, eikä varsinkaan alkoholismin kohdalla paranemista voi tehdä tai edes pistää alulle toisen puolesta. Ja omaisen on kaikesta huolesta ja rakkaudesta huolimatta muistettava huolehtia myös itsestään, koska jatkuva huolehtiminen ja pelko toisen menettämisestä sairastuttaa henkisesti, muttei auta toista paranemaan.

Olisin aikanani itse tarvinnut tällaisen kirjan luettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itselläni olisi oikein mielenkiintoinen ajatus, millaisen kirjan haluaisin kirjoittaa mutta ongelma on se, etten osaa kirjoittaa niin hyvin että kirjaa kannattaisi minun ruveta väsäämään. Niin paljon kirjoitusvirheitä. Sensijaan dokumentin voisin väsätä, mutta mitä minä sillä voisin voittaa?

Mitä vahvuus ja heikkous merkitsevät - kilpailua ja taloudellista vaurautta (korkeaa elintasoa)?. Minä vihaan sanaa "kysenalaistaa" - pidän itseäni liian tyhmänä esittämään väitteitä. Tykkään leikeitellä ajatuksilla. Olen kärsivällinen, utelias ja nihilisti. Minulle riittää se että rikastun henkisesti, kannan vastuuni: opiskelen, teen työtä, maksan verot jne.. ja ehkä siinä sivussa teen jotakin yhteiksunnallisesti hyödyllistä työtä.

makethejp kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itselläni olisi oikein mielenkiintoinen ajatus, millaisen kirjan haluaisin kirjoittaa mutta ongelma on se, etten osaa kirjoittaa niin hyvin että kirjaa kannattaisi minun ruveta väsäämään. Niin paljon kirjoitusvirheitä. Sensijaan dokumentin voisin väsätä, mutta mitä minä sillä voisin voittaa?

Mitä vahvuus ja heikkous merkitsevät - kilpailua ja taloudellista vaurautta (korkeaa elintasoa)?. Minä vihaan sanaa "kysenalaistaa" - pidän itseäni liian tyhmänä esittämään väitteitä. Tykkään leikeitellä ajatuksilla. Olen kärsivällinen, utelias ja nihilisti. Minulle riittää se että rikastun henkisesti, kannan vastuuni: opiskelen, teen työtä, maksan verot jne.. ja ehkä siinä sivussa teen jotakin yhteiksunnallisesti hyödyllistä työtä.

No, "nihilisti" ei ehkä ole oikein. Ehkä ennemminkin nykyisen elämäntilanteeni johdattelmana päädyn sanomaan näin. Olisi mielenkiintoista kuulla vielä lisää ajatuksianne aiheeseen liittyen.

Kirjoittaisin - ei, vaan kirjoitan - keski-ikäisen naisen eroottisia fantasioita. Mitään opetusta tekstilläni ei ole, noudatan vain kirjoittamisen ensimmäistä ohjetta: Kirjoita sellainen kirja, jonka haluaisit lukea.

makethejp kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittaisin - ei, vaan kirjoitan - keski-ikäisen naisen eroottisia fantasioita. Mitään opetusta tekstilläni ei ole, noudatan vain kirjoittamisen ensimmäistä ohjetta: Kirjoita sellainen kirja, jonka haluaisit lukea.

Minä en ymäärrä tätä median ansaintalogiikkaa. Samat runkkarit lukevat samat seksiuutiset. Miksi heitä kiinnostaisi, kun on tarjolla paljon parempaakin tarjontaa. Samat seksivinkit vuodesta käpy ja kivi.

Minä taas en ymmärrä, miksi sinä kirjoitit mielipiteesi vastaukseksi minun viestiini. Minä kirjoitan eroottisia tekstejäni vain itseäni varten, en aio julkaista niitä enkä ansaita niillä. Seksivinkkejäkään en jakele, kirjoitan vain omia fantasioitani siitä mitä toivoisin miehen sanovan ja tekevän minulle. Ei sen tarvitse sinua kiinnostaa.

Minä kirjoittaisin kirjan (menestyvän) naisen kasvutarinasta: lapsuudesta uran huipulle. Uran ja perheen yhteensovittamisesta.

makethejp kirjoitti:

Minä kirjoittaisin kirjan (menestyvän) naisen kasvutarinasta: lapsuudesta uran huipulle. Uran ja perheen yhteensovittamisesta.

Huom! Tosin en ole nainen, että sikäli.

Jumalan ihmissuhteista riittäisi ainakin tarinaa...

EIkö tämä aihe tosiaan kiinnosta. EI tosiaankaan tarvitse olla mikään mestari-ongelmanratkaisija vaan ihan jokin asia joka mietityttää ja tuoda siihen hieman  omintakeista kulmaa. Mitä ikinä keksitekään. Olisi kiinnostavaa lukea niitä.

makethejp kirjoitti:

EIkö tämä aihe tosiaan kiinnosta. EI tosiaankaan tarvitse olla mikään mestari-ongelmanratkaisija vaan ihan jokin asia joka mietityttää ja tuoda siihen hieman  omintakeista kulmaa. Mitä ikinä keksitekään. Olisi kiinnostavaa lukea niitä.

"EIkö tämä aihe tosiaan kiinnosta." - siis aihe voi tosiaan olla mikä tahansa.

No perkele. Tulisiko kirjoittaa sellainen kirja, jonka keskiössä maa, jossa ei kannusteta luovuuteen, pelätään epäonnistumista, haukutaan, solvataan kun teet virheen. Voi saatanan saatana.

makethejp kirjoitti:

No perkele. Tulisiko kirjoittaa sellainen kirja, jonka keskiössä maa, jossa ei kannusteta luovuuteen, pelätään epäonnistumista, haukutaan, solvataan kun teet virheen. Voi saatanan saatana.

Alapeukku - joku omakohtainen kokemus jostakin aasain eliittikoulusta vai?