Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen
Jo lapset kasvavat väkivaltaiseen elämänmuotoon, sanoo ruotsalainen antropologi.
NAISEKSI on paha syntyä Papua-Uudessa-Guineassa. Australian pohjoispuolella sijaitsevassa saarivaltiossa raiskaukset ja muu seksuaalinen väkivalta rehottavat samalla tasolla kuin sota-alueilla.
Eräällä Papua-Uuden-Guinean seudulla joka viidennen naisen ensimmäinen sukupuoliyhteys on raiskaus, kertoo Lääkärit ilman rajoja järjestön raportti.
The Lancet -lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan Bougainvillen saaren miehistä 60 prosenttia oli raiskannut puolisonsa ja 40 prosenttia jonkun muun.
Joukkoraiskauksetkin ovat tavallisia. Eräässä kansallisessa kyselytutkimuksessa 60 prosenttia miehistä kertoi osallistuneensa joukkoraiskaukseen.
Kotona ei ole turvaa: kaksi kolmesta naisesta on joutunut miehensä pahoinpitelemäksi. Miehet eivät vain lyö vaan myös viiltävät ja polttavat.
ANTROPOLOGIAN professori Don Kulick Uppsalan yliopistosta on käynyt tutkimusmatkoilla Papua-Uudessa-Guineassa 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kenttäkohteena on ollut erityisesti pieni Gapunin kylä, jossa on tätä nykyä kaksisataa asukasta.
Kulick kertoi havainnoistaan sosiaalipsykologian päivillä Tampereella ja HS:n haastattelussa.
Kerran joukko naisia kertoi antropologille erään nuoren naisen tapauksesta. Kutsuttakoon tyttöä nimellä Paku.
Tuttu mies pyysi Pakua kuhertelemaan viidakon siimekseen. Puiden takana olikin piilossa joukko muita miehiä. He tulivat esiin merkistä, ja yksissä tuumin he raiskasivat tytön.
KAKSI asiaa hämmensi antropologia. Kun naiset kuvasivat, miten tyttö palasi nyyhkyttäen kylään, he naureskelivat.
Toinen hämmentävä seikka oli se, että raiskaajat olivat kaikki jollain tavalla sukua tapauksesta kertoneille naisille: veljiä, lankoja tai setiä. Se, joka houkutteli uhrin metsään, oli yhden aviomies.
”Tekoa ei otettu täysin vakavasti, järkyttävänä loukkauksena. Gapunissa raiskauksessa on eri arvolataus kuin vaikkapa Suomessa. Seksuaalinen väkivalta ei ole samanlainen trauma kuin länsimaissa”, Kulick arvioi.
”Mikään hänen käytöksessään ei viitannut siihen, että hän olisi täysin traumatisoitunut. Jos meidän kulttuurissamme joutuu joukkoraiskauksen kohteeksi, koko elämä tulee pyörimään tämän tapahtuman ympärillä.”
Kommentit (18)
Kristinusko on myös vahvistanut patriarkaalisia arvoja, joiden mukaan vaimon on toteltava miestään. Joillain alueilla perinteinen tapa maksaa morsiamesta tekee naisesta miehen omaisuutta.
Papua-Uusi-Guinea on myös epäonnistunut valtio. Sitä kalvavat työttömyys ja korruptio. Naisten vainoa on selitetty miesten oman aseman romahduksella. Alkoholi ja huumeet lisäävät siihen kierroksia.
Raskoleiksi kutsutaan nuoria miehiä, jotka ovat lyöttäytyneet väkivaltaisiksi jengeiksi.
Maalta muuttaneet miehet on Kulickin mukaan koulussa opetettu inhoamaan elämää sademetsässä. Heidän on annettu ymmärtää, että koulua käymällä menestyy kaupungissa.
”Heitä on harhautettu. Se nostaa vihaa. Tilanne on samanlainen kuin keskiaikaisessa Euroopassa: miesjoukkiot kulkevat ympäriinsä, raiskaavat ja ryöstävät, eikä kukaan ota heitä kiinni.”
GAPUNIN nuoret miehet kertoivast myös antropologille joukkoraiskauksista. Miehet voivat järjestää sellaisen, kun nainen on vaarantanut kylän maineen vierailla kylillä harrastamassa seksiä tai kun tämä on torjunut miehen kosiskelun tai levittänyt miehestä ikäviä juoruja.
Kulick ei usko, että raiskaajat itsekään ymmärtävät tekojaan. Myös sosiaalisiin muutoksiin viittaavat selitykset jäävät vajaiksi.
”Joukkoraiskaukset ovat julmia ja raakoja tekoja, joilla satutetaan ja rangaistaan naista. Se on puhdasta vallankäyttöä vallan vuoksi”, Kulick sanoo.
Hänestä seksuaalinen väkivalta Papua-Uudessa-Guineassa vertautuu juutalaisten kansanmurhaan holokaustiin. Sitä voi yrittää selittää, mutta aina on jotakin, joka vastustaa sen tekemistä ymmärrettäväksi.
Mikä ihme suomalaismiestä oikein vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme suomalaismiestä oikein vaivaa?
Sama kuin näitä tummempiakin miehiä. matala älykkyysosamäärä.
Jos väkivalta ei ollut traumatisoivaa ja vakavasti otettavaa, miksi tyttö itki palatessaan kotiinsa?
Hmm, ehkä ainoa hyvä juttu tuossa on se, ettei raiskauksen uhriksi joutuminen leimaa tai traumatisoi liikaa.
Hirveä paikka, Port Moresby taitaa olla maailman vaarallisimmaksi luokiteltu pääkaupunki.
47% suomalaisnaisista on kokenut seksuaalista häirintää ja/tai fyysistä/seksuaalista väkivaltaa.
Kuuluu kulttuuriin ja toinen kulttuuri ei voi olla toista parempi joten mikäs me olemme heidän kulttuuriaan ja perinteitään arvostelemaan?
Myöskin afrikassa on karmeita lukuja.
Olisko hassua jos jostain viidakosta löytyisi joskus heimo valkoisia?
Vierailija kirjoitti:
47% suomalaisnaisista on kokenut seksuaalista häirintää ja/tai fyysistä/seksuaalista väkivaltaa.
Nii-in. Ina Mikkolaltakin oli Slushissa kysytty, että tekeekö mallin hommia. Hävettää suomalaismiestenpuolesta (jos kysyjä sitten oli Suomesta).
Mikset muuten samalla mainitse kuinka suuri prosentti miehistä on kokenut seksuaalista häirintää? Eikö vaikuta vähän yksipuoliselta asian käsittelyltä?
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu kulttuuriin ja toinen kulttuuri ei voi olla toista parempi joten mikäs me olemme heidän kulttuuriaan ja perinteitään arvostelemaan?
Mikäli ymmärryksesi olisi normaalitasolla huomaisi että valkoiset ovat ensin pilanneet heidän kulttuurinsa viemällä sinne omat ihanteet ja arvonsa, jättäneet homman kesken ja häipyneet kun tulikin ongelmia.
Nyt te ääliöt täällä tuomitsette näitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu kulttuuriin ja toinen kulttuuri ei voi olla toista parempi joten mikäs me olemme heidän kulttuuriaan ja perinteitään arvostelemaan?
Mikäli ymmärryksesi olisi normaalitasolla huomaisi että valkoiset ovat ensin pilanneet heidän kulttuurinsa viemällä sinne omat ihanteet ja arvonsa, jättäneet homman kesken ja häipyneet kun tulikin ongelmia.
Nyt te ääliöt täällä tuomitsette näitä ihmisiä.
Mitä enemmän valkoisia maassa, sen sivistyneempää touhua.
Ne toiset naiset naureskelivat raiskatulle tytölle, kun tämä oli naiivisti lähtenyt yhden miehen kanssa 'viidakkoon kuhertelemaan'. Vanhemmat naiset tietävät, mitä naisen elämä niillä huudeilla oikeasti on.
Toisen tietämättömyys, tai paremmin 'suomujen putoaminen silmiltä' tapahtuman jälkeen, sai aikaan pilkallista hymyilyä. "Tuoko luuli, että miehet ovat romanttisia ja ihania!"
Aviouskollisuus on myös vain naisille, puolisomiesten uskottomuus on normi.
Vierailija kirjoitti:
Jos väkivalta ei ollut traumatisoivaa ja vakavasti otettavaa, miksi tyttö itki palatessaan kotiinsa?
Koska joku sanoi pahasti siinä toiminnan tuoksinassa.
Vierailija kirjoitti:
Ne toiset naiset naureskelivat raiskatulle tytölle, kun tämä oli naiivisti lähtenyt yhden miehen kanssa 'viidakkoon kuhertelemaan'. Vanhemmat naiset tietävät, mitä naisen elämä niillä huudeilla oikeasti on.
Toisen tietämättömyys, tai paremmin 'suomujen putoaminen silmiltä' tapahtuman jälkeen, sai aikaan pilkallista hymyilyä. "Tuoko luuli, että miehet ovat romanttisia ja ihania!"
Aviouskollisuus on myös vain naisille, puolisomiesten uskottomuus on normi.
Kunhan ei tulisi sama homma tänne, missä tyyliin heitteille jätetyt tai huonoista perheistä olevat tytöt joutuisi kärsimään.
VUONNA 1975 itsenäistynyt Papua-Uusi-Guinea on ollut julma maa jo kauan. Ennen kuin Australia pystytti sinne siirtomaahallinnon 1920-luvulla, kyläkunnat elivät jatkuvassa sotatilassa keskenään.
Ihmiset saivat jatkuvasti pelätä väijytystä ja tapetuksi tulemista. Lapsia ja naisia ryöstettiin.
”Kaikki initiaatioriitit sisälsivät lyömistä, viiltämistä, lävistämistä ja polttamista”, Kulick kuvaa.
Australian hallinnon on sanottu rauhoittaneen maata, mutta väkivallan perintö on jatkunut pinnan alla.
Esimerkiksi usko noituuteen on säilynyt. Siihen liittyy ajatus, että kun joku sairastuu tai kuolee, se ei ole sattumaa vaan jonkun aikaansaannos.
”Jokainen kuolema on murha. Tämä ajatus pitää yllä väkivallan kulttuuria.”
LAPSET kasvavat pienestä pitäen elämänmuotoon. Uhkailu, lyömimen ja esineillä heittely kuuluvat kasvatusmenetelmiin. Lapset oppivat käyttämään väkivaltaa saadakseen mitä haluavat.
”Väkivalta humisee taustalla kuin generaattori”, Kulick kuvaa.
Kulickin mielestä väkivallassa on myös jotain selittämätöntä.
Hän ottaa vertauskohdaksi vanhan rituaalin, joka oli käytössä ennen siirtomaa-aikaa.
Rituaalissa saateltiin nuoria poikia miehiksi. Viidakossa oli menoille oma paikkansa. Menoihin kuului, että nuorukaisten siskon tai äidin täytyi tulla paikalle ja harrastaa seksiä kaikkien mukana olevien miesten kanssa koko yö.
Naisen teko taittoi uskomuksen mukaan jumaluudelta keihään. Jumaluutta ruumiillistivat miehet, jotka saattoivat satuttaa poikaa. Äiti tai sisko lepytti miehet ja esti sen, ettei poika tai veli kuollut rituaalissa.
”Seksuaalista väkivaltaa sääteli monimutkainen kosmologia. Se ei tee käytännöstä hyväksyttävää, mutta sillä oli merkitys. Kärsimyksellä oli sosiaalinen arvo: se suojeli uhrien poikia ja veljiä vahingoittumiselta”, Kulick kertoo.
NYKYINEN väkivalta on toisenlaista. Sille on eri selityksiä.
Toiset esittävät, että kristinusko hävitti perinteisen elämänmuodon tarjoamatta mitään tilalle. Lähetyssaarnaajat vakuuttivat paikalliset ihmiset siitä, että kun he hylkäävät perinteensä ja ottavat tilalle uskon Jeesukseen, he saavat kaikkea mitä valkoihoisilla on: rahaa, autoja ja tavaraa. Lupaus ei pitänyt.