Miksi naisen pitäisi olla miehelleen "maailman kaunein/ihanin"?
Normaalisti naiset varmasti ymmärtävät, että eivät ole maailman kauneimpia naisia, edes kauneimman miljardin joukossa. Mutta sitten kun mies saadaan nalkkiin, niin on kova tarve olla miehelleen sitä ja tätä. Nainen on tavis nainen, mutta silti vaatimus on mies pitää naista _seksikkäänä_.
Realismi loppuu yhtäkkiä eikä miehen rakkauskaan riitä, pitäisi olla teatteria ja valehdeltuja ylisanoja. Miksi näin?
Miksi naisen itsetunto ei kestä realismia?
Kommentit (28)
Me olimme epätasainen pari sikäli, että mieheni oli todella hyvännäköinen ja minä harmaavarpunen (mitä en tajunnut ennenkuin muut sen sanoivat).Mieheni arvosteli aina ulkonäköäni ja ylisti mm. kaunista ystävätärtäni ja Anne Pohtamoa, mutta pidin sitä aivan normaalina.En edes kysynyt, miksi hän koskaan ihastui minuun aikoinaan, koska olen myös tyhmä (rakkautta ei hän koskaan ollut tuntenut).Itse asiassa yksikään mies ei ole koskaan sanonut mitään positiivista ulkonäöstäni tai muistakaan ominaisuuksistani.Enkä ole koskaan kuullut yhdenkään miehen suusta "Rakastan sinua." Vaikka olen ollut naimisissa.Tälläistä oli elämä:))
Vierailija kirjoitti:
Me olimme epätasainen pari sikäli, että mieheni oli todella hyvännäköinen ja minä harmaavarpunen (mitä en tajunnut ennenkuin muut sen sanoivat).Mieheni arvosteli aina ulkonäköäni ja ylisti mm. kaunista ystävätärtäni ja Anne Pohtamoa, mutta pidin sitä aivan normaalina.En edes kysynyt, miksi hän koskaan ihastui minuun aikoinaan, koska olen myös tyhmä (rakkautta ei hän koskaan ollut tuntenut).Itse asiassa yksikään mies ei ole koskaan sanonut mitään positiivista ulkonäöstäni tai muistakaan ominaisuuksistani.Enkä ole koskaan kuullut yhdenkään miehen suusta "Rakastan sinua." Vaikka olen ollut naimisissa.Tälläistä oli elämä:))
Älä ole niin synkkä sinussakin on varmasti hyviä puolia ja taatusti löydät itsellesi miehen joka arvostaa sinua
Vierailija kirjoitti:
Me olimme epätasainen pari sikäli, että mieheni oli todella hyvännäköinen ja minä harmaavarpunen (mitä en tajunnut ennenkuin muut sen sanoivat).Mieheni arvosteli aina ulkonäköäni ja ylisti mm. kaunista ystävätärtäni ja Anne Pohtamoa, mutta pidin sitä aivan normaalina.En edes kysynyt, miksi hän koskaan ihastui minuun aikoinaan, koska olen myös tyhmä (rakkautta ei hän koskaan ollut tuntenut).Itse asiassa yksikään mies ei ole koskaan sanonut mitään positiivista ulkonäöstäni tai muistakaan ominaisuuksistani.Enkä ole koskaan kuullut yhdenkään miehen suusta "Rakastan sinua." Vaikka olen ollut naimisissa.Tälläistä oli elämä:))
Vaikka olenkin naimisissa, niin minulla on tapana flirttailla naisille, joista jotenkin huokuu päälle, että he eivät pidä itsään kauniin tai muuten hyvinä. On aivan hämmästyttävää kuinka iso vaikutus tällä saattaa parhaimmillaan olla. Siis naisen olemuksella on todella suuri vaikutus siihen miltä hän ulkoisesti "näyttää". Tälläkin hetkellä on muutamia naisia (lähinnä lähikauppojen ja kioskien kassoja) joiden ulkoisessa olemuksessa olen havainnut kun olen alkanut heille flirttailemaan. Toivottavasti tästä pienestä flirtistä on ollut heille iloa ja apua. M29
Joo just "pelimies" taas voimiensa tunnossa!
Itsehän en voisi jakaa elämääni ihmisen kanssa jolle en ole ykkönen.
Tässä iässä ei enää ole niin naiivi, että uskoisi kaiken maailman lässytykset ja sössötyksen mitä mies vaan keksi ulos suoltaa.
Yksin on paljon ihanampaa elää kuin toisen "kuhan vain jokuna"
Niin... Miksi miehen pitäisi olla vaimolleen rakkaampi ja tärkeämpi kuin perheen koira ja gerbiilit? Kait se riittää, jos on rakas ja tärkeä?
Tuohan olisi järkyttävää syrjintää rumia naisia kohtaan.
Ehdottomasti komppi tälle! Keskustelu ja avoimmuus tässäkin asiassa lisää luottamusta toiseen ja sitä kautta parantaa suhdetta. Me puhumme mieheni kanssa myös vieraisiin kohdistuvista fantasioistamme ja fantasioiden ihmiset ovat täysin erilaisia kuin me. Minulla on fantasia vanhemmasta miehestä ja miehelläni tumma ihoisesta naisesta tai ns bbw:stä. n29