Lue keskustelun säännöt.
Onko oikeutettua suuttua? Ystävä kertonut huonoista uutisistani eksälle
05.12.2016 |
Entiselle, jolla ei todellakaan ole hyviä ajatuksia minua kohtaan, eli on tyytyväinen epäonnestani.
Asia on vielä henkilökohtainen ja todellinen ongelma, ei mikään sellainen että auto hajosi ja nyt on rahaongelmaa.
En ymmärrä, miksi hän ylipäätään kertoo asioistani hänelle.
Kommentit (28)
Ystäväni äiti kertoi omalle äidilleni tyttärensä yksityisasioita, vannotin äitiäni ettei hän kerro omua asioitani eteenpäin.
Eikö omassa elämässä tapahdu mitään, kun pitää muiden asioista jauhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä siitä välität?
Onko sinusta ihan ok, jos sinulle arkaluontoisia asioita kerrotaan ihmisille, joiden et halua niistä tietävän?
Lähtökohtaisesti sellaisia asioita ei kerrota kellekään vaan pidetään omana tietona. Juorut on vähän niinkuin somekin, kerran sinne laitettua et saa ikinä pois.
Aika hurjaa, jos ikinä ei kerro mitään henkilökohtaista kenellekään. Jos vaikka saa töistä potkut, saa keskenmenon tai sairastuu vakavasti, niin suu supussa vaan. Mikäli ystävä, äiti ja sisarus näkee itkuiset silmät ja kysyy, mikä hätänä, niin urheasti vain niiskuttaa, että ei mikään.
Mitä kauheaa jossain keskenmenossa tai potkuissa on? En ymmärrä, miksi sellaista pitää salailla. Kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä, ei niissä ole mitään noloa.
Vastoinkäymiset noloja? Et nyt oikein käsitä, vastoinkäymiset ovat surullisia asioita, jotka haluan käydä lähimpien ihmisten kanssa läpi. En pressitilaisuutena koko kylän kanssa.
Olitko ap kertonut ystävällesi, ettei hän saa kertoa ko. asiaa eteenpäin? Tiesikö hän varmasti, että se oli luottamuksellista?
Meinaan kuten tästä ketjustakin käy minusta hyvin ilmi, kaikilla meillä on vähän eri tulkinnat siitä, mikä on intiimiä ja luottamuksellista ja mikä ei. Joku kertoo omasta elämästäänkin ihan kaiken, mitä toinen vaan jaksaa kuunnella, toinen taas pitää kaikkea yksityisasiana.
Onko ystäväsi vain halunnut olla ottamatta puolta erossanne ja pitää välit ok:na myös eksääsi? Minusta sellainen asenne on vain kypsä, että haluaa pysytellä erossa siitä riitelystä - kukaan meistä kun ei voi sivusta käsin tietää, mitä kahden aikuisen parisuhteessa tapahtuu ja siksi puolen valitsematta jättäminen on viisasta (siis silloin, kun toinen ei syyllisty mihinkään vakavaan kuten väkivaltaan).
Näitä miettisin, ennen kuin suuttuisin ystävälle.
Vähintäänkin kai nyt osaat selittää ystävälle, miksi suutuit hänelle. Että et ollut tarkoittanut hänelle kertomiasi asioita eteenpäin kerrottaviksi, etkä halua, että hän jatkossa kertoo mitään sinun asioitasi eksälle, koska et eksän kanssa ole väleissä ja hän vain iloitsee vastoinkäymisistäsi.
Jos ystävä ei valitse puolia, sen voi silti tehdä niin että ei kerro toisen asioita toiselle.
Uskon vilpittömästi, ettei ystävä (tai "ystävä"?) ole tajunnut, että entinen on ihan niin häiriintynyt, koska harva ihminen on. Poikki menemisestä on aika kauan, eikä siihen liittynyt pettämistä tai muuta draamaa, josta voisi päätellä, että entisen mielestä ansaitsen kaiken epäonnen ikuisesti. Olin sanonut että asia ei ole salaisuus, mutta se oli kuitenkin ihan selvästi surullinen ja henkilökohtainen ja olin tarkoittanut lähinnä, että totta kai voi puhua siitä miehelleen tai jollekin. Tiesi kuitenkin, että entinen ei ole mua kohtaan neutraali, joten en nyt ajatellut että pitäisi tarkentaa "saat siitä kertoa, mutta ei Pekalle", koska sen pitäisi mielestäni olla ihan itsestään selvää lojaaliutta. Ystävällä on kyllä tapana puhua toisten asioista aika laveasti, joten vaikka ei olisikaan tehnyt sitä tahallaan, niin ei hänelle oikein mitään varmaan kannattaisi kertoa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ihmisistä juoruilee. Ette vain tiedä omien ystävienne tekevän teistäkin niin. Salaisuudet ja juorut ovat vaihtokauppaa. Jos ette halua olla niiden kohteina, ei kannata kertoa kenellekään mitään henkilökohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä siitä välität?
Onko sinusta ihan ok, jos sinulle arkaluontoisia asioita kerrotaan ihmisille, joiden et halua niistä tietävän?
Lähtökohtaisesti sellaisia asioita ei kerrota kellekään vaan pidetään omana tietona. Juorut on vähän niinkuin somekin, kerran sinne laitettua et saa ikinä pois.
Aika hurjaa, jos ikinä ei kerro mitään henkilökohtaista kenellekään. Jos vaikka saa töistä potkut, saa keskenmenon tai sairastuu vakavasti, niin suu supussa vaan. Mikäli ystävä, äiti ja sisarus näkee itkuiset silmät ja kysyy, mikä hätänä, niin urheasti vain niiskuttaa, että ei mikään.
Voi olla kertomatta tai voi kertoa vain aiheen ja pitää yksityiskohdat itsellään. Jos äidillä on tapana juoruta eteenpäin, niin ei se äitiys edellytä enää täysi-ikäistä kertomaan asioistaan.
Eikä alaikäistäkään.
Sekä oma äiti että anoppi ovat sellaisia, että heille ei voi kertoa mitään ilman että koko kylä sen sitten tietää - ja he myös kertovat minulle kaikkien tuntemattomienkin sappikivileikkaukset jne. Äitini kanssa olen monta kertaa esim purrut huultani etten vaan anna lisää kerrottavaa kun hän on jostain vanhasta koulukavereistani kauhistellen kertonut jotain juttua, josta minä sattumoisin olen Ko henkilön ystävänä enemmän tietoinen mutta en voi pettää ystävän luottamusta ja juoruilla 'kaikkien juorukellojen kuningattarelle'...
Olen samaa mieltä kanssas siitä, että esim. potuissa tai eskenmenossa ei ole mitään noloa. Ihmiset häpeävät turhaan esim. työttömäksi joutumista tai muita sellaisia asioita, joihi ei itse olevoinut vaikuttaa.
En kuitenkaan näe mitään syytä "ystävän" kertoa eteepäin toisen vastoinkäymisistä sellasille ihmisille, jotka iloitsevat muiden ongelmista. Et kai sinäkään sellaista halua vaikka et miään haluakaan salailla?