Lue keskustelun säännöt.
Kaipaan elämää niin paljon, että tulen hulluksi
05.12.2016 |
Istun vain kotona ja hoidan lapsia, jotka ei juuri enää hoitoa tarvi, ja pesen pyykkiä. Elämästäni puuttuu kaikki aikuisten jutut ja kaikki irtiotto arjesta. Tätä ollut jo 15v ja en jaksa enää.
Mutta kun ei ole yhtään ystävää. Ei ole ketään kenen kanssa viettää aikaa.
Ei ole töitä ja parisuhde on kuollut jo 10v sitten.
Mä en ole ostanut uusia vaatteita vuosiin, kampaajalla en ole käynyt kohta kahteen vuoteen. Kukaan ei ole hoitanut ja koskettanut mua aikoihin ja kaipaan niiiin paljon läheisyyttä ja rakkautta.
Miten mä saan tähän elämääni jotain ns. menoa ja meininkiä? Mulla on mennyt jo ne nuoruusvuodet kotona "yksin" istuessa. Ihan kauhea ajatus, että seuraavat 15v menee kans ja sittenhän mä olenkin jo niin vanha, että turha haaveilla edes paremmasta parisuhteesta.
Kommentit (31)
Salille. Kauneushoitoihin. Vaatekauppaan. Tinderiin. Tässä järjestyksessä.
Koska olet viimeksi saanut munaa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öö, sulla on mies? Mitäpä jos antaisit sille pillua tänään...
Vierailija kirjoitti:
Salille. Kauneushoitoihin. Vaatekauppaan. Tinderiin. Tässä järjestyksessä.
Koska olet viimeksi saanut munaa?!
Yli vuosi sitten. Sitä ennen oli 3v tauko.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salille. Kauneushoitoihin. Vaatekauppaan. Tinderiin. Tässä järjestyksessä.
Koska olet viimeksi saanut munaa?!
Yli vuosi sitten. Sitä ennen oli 3v tauko.
ap.
Just - ja lapset isoja? Mitä teet tuollaisessa "suhteessa"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salille. Kauneushoitoihin. Vaatekauppaan. Tinderiin. Tässä järjestyksessä.
Koska olet viimeksi saanut munaa?!
Yli vuosi sitten. Sitä ennen oli 3v tauko.
ap.
Just - ja lapset isoja? Mitä teet tuollaisessa "suhteessa"?
En tiedä. En todellakaan tiedä. Kai pelkään sitä yksinäisyyttä ja sitä, että jos alan jälkeenpäin katumaan eroa.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuollut parisuhde - eroa, jos suhdetta ei ole mahdollista parantaa. Seksin puutteesta alakulosi johtuu.
En uskalla erota, koska sitten olisin vielä yksinäisempi. Mutta kyllä tämä kuollut parisuhde vain pahentaa tätä alakuloa...
ap.
Ei niin mitään järkeä tuollaisessa yksinäisyyden pelossa huonossa, energiaa syövässä parisuhteessa roikkumisessa. Itse ajattelisin tuossa tilanteessa, että parisuhde täytyy yrittää joko pelastaa, jos jotain on tehtävissä vielä (esim. terapia), tai sitten lähteä elämään omaa elämää.
Ei se yksinäisyys ole oikeasti mitenkään kauheaa. Se on paljon parempaa kuin huonossa parisuhteessa oleminen. Itse tulin jätetyksi lähes vuosikymmen sitten, ja ekat puoli vuotta tuntui kauhealta olla ihan yksin, mutta sen jälkeen kun rohkaistuin alkamaan tehdä asioita itsekseni, yhtäkkiä huomasinkin viihtyväni yksin jopa niin hyvin, etten ole enää halunnut uutta parisuhdetta ollenkaan.
Minullakaan ei ole ystäviä, mutta olen ratkaissut tylsyysongelman näin: - ostin jäsenyyden 29€ kk maksavalle kuntosalille ja keskityn itseeni. Ystävyyssuhteita ei ole salilla syntynyt, joskus vaihdan muutaman sanan jonkun kanssa. Saan kait tyydytystä kun kroppa näyttää kauniilta.
Minkä ikäisiä lapsesi ovat? Itselläni on 5 ja 7v, kuljemme paljon kolmestaan ja meillä on omat jutut. Ei sekään korvaa ystäviä mutta yleensä meillä on hauskaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nämä terhokerhot ym. paljoa vipinää elämään anna. Jos ajatuksena on, että tarvii elämään menoa ja meininkiä ennen kuin on itse siellä terhokerhossa.
Ensimmäinen ja tärkein askel sinulle eteenpäin, olisi oppia hiukan suvaitsevaisuutta ja unohtaa ihmisten lokerointi esim. iän, kansallisuuden, uskonnon tai ulkonäon mukaan.
Tuo on nimenomaan eräs niistä ongelmista, jotka ratkaisin olemalla hankkimatta lapsia. Jos lapsia on jo hankittu, työelämään palaaminen tuntuu auttavan, koska se siirtää naisen äidin roolista täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi paitsi hänen itsensä, myös muiden silmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei Ap, minkä ikäinen olet ja mistä päin? :) Musta saisit halutessasi ystävän, jonka kanssa tehdä kaikkea hauskaa.
Kaipaan ihmissuhteita JA tekemistä, mutta enemmän niitä ihmissuhteita. Niitä kun olisi, niin sitten olisi varmasti sitä tekemistäkin eri tavalla.
Ihan vain kiteytettynä kaipaan sitä elämää. Kun tuntuu, että jään kaikesta paitsi.
Jotenkin pitäisi osata se elämä hankkia, mutta en ole osannut vaikka kuinka olen yrittänyt ja enää en tiedä mitä tehdä.
Vai johtuuko tämä olo vain tästä huonosta parisuhteesta... Kun ei ole läheisyyttä eikä oikein minkäänlaista suhdetta vaikka suhteessa onkin... Jos kaipaankin vain rakkautta..?
ap.