Lue keskustelun säännöt.
Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Yks kaveri on sellanen että kun tulee kylään (tosi usein suoraan töistä) niin romahtaa vaan sohvalle makaamaan raksavaatteissaan ja ottaa puhelimen käteen. Tää sohva on meillä ensinnäkin ainut istumapaikka koko olohuoneessa eli mä ja mies siinä si seistään tai istutaan lattialla, plus kaveri saattaa parikin tuntia siinä vaan pelata puhelimellaan. Myös ennen hänen tuloaan pitää muistaa piilottaa kaikki herkut ym. tai hän ilman lupaa vetelee kaikki suuhunsa. Muuten tosi mukava kaveri ja ollaan tunnettu pitkään, mutta taitaa olla jo vähän "liian rento" meidän seurassa.
Toinen juttu oli, kun asuin vielä keskustan lähellä muutama vuosi sitten. Kaverilla oli meille vara-avain, mutta vaan hätätilanteitten varalta. Alkoi kuitenkin tekemään sitä että ennen baariin menoa alkoi aina kyselemään jos saisi kavereinensa tulla alottelemaan meille. Kiellot ei auttanut, meni ihan kuuroille korville, "me ollaan siellä vaan hetki" -tyylillä, joten kerran jätin kokonaan näihin alottelu pyynti viesteihin vastaamisen. Meni puoltuntia ja paukkas vara-avaimella sisään muutaman kaverinsa kanssa. Ihan kun se vastaamattomuus olis ollu lupa tulla. Oltiin miehen kanssa viettämässä ihan rauhallista koti-iltaa. Voin kertoa että lähti siltä kaverilta vara-avain pois sen käynnin jälkeen.
Niiiiin sitten on vielä yks tapaus, jonka kanssa en kyllä ole enää väleissä muista syistä. Aina meille tullessaan kieltäytyi istumaan mihinkään koska meillä on kissoja, ei halunnut yhtään kissankarvoja vaatteisiinsa. Meillä on kyllä siis ihan siistiä ja sohvankin teippirullailen lähes päivittäin, mutta tämä oli hänelle jotenkin tosi tärkeää ettei vaatteissa ole yhtään karvoja. Naurettavaa, koska tällä kyseisellä ihmisellä oli ennen kolme kissaa, jotka saivat paskoa ympäri kämpän lattioita ja sohva oli aina aivan karvan peitossa. Tiedä sitten häntä. En myöskään "saanut" puhua hänen seurassaan lapsestani, koska hän ei pidä lapsista. Eli aina kun aloin kertomaan jotain juttua lapsestani, niin hän lopetti kokonaan puhumisen, katseli muualle ja ignorasi puheeni kokonaa. Oli vähän kummallinen tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolituttu nainen tuli kahden lapsensa sekä lapsen kaverin kanssa (siis 3 lasta) käymään meillä kylässä miespuolisen ystäväni kanssa. Naisen ja lasten piti asua lomansa aika paikallisessa lomakeskuksessa.
Tarjosin heille tietenkin päivällistä kun sitä juuri olin tekemässä. Ilta tulla jolkotti, lapset väsähti, eikä tällä rouvalla tuntunut olevan minkäänlaista hoppua majapaikkaansa. Sitten hän kysyi, että voisivatko lapset jäädä meille yöksi jos hän vaikka ystäväni kanssa kävisi baarissa. Suostuin.
Seuraavaksi hän alkoi haikailemaan, ettei ole kyllä oikein mitään päälle pantavaa. Näkösällä oli kaksi vasta ostamaani mekkoa hintalappuineen. Lainasin mekon.
Niin he lähtivät baariin ja tällä rouvalla meni siellä kolme päivää! Vihdoin kun ilmaantui meille takaisin, niin hän ei ollut millänsälläkkään. Siihen aikaan poltin vielä tupakkaa, niin se pirulainen sauhutteli vielä 2 viimeistä tupakkaanikin kysymättä lupaa. Kauppaan 23 km.
Joo, en siinä lasten aikana viitsinyt järjestää kohtausta. Soitin ystävälleni, että tulepas hakemaan kaveris omiin nurkkiisi.
Mekkoa en sen jälkeen ole nähnyt, enkä kyllä rouvaakaan. Hämmästyttävä tieto oli jälkeenpäin rouvan ammatti. Se oli sosiaalityöntekijä lasten huostaanotossa. Sekin sitten kävi ilmi, ettei hän ollut edes varannut hotellihuonetta tai mökkiä eli rahattomana lomalla. Tämän vieraan lapsen vanhemmat eivät tainneet tietää minkälaisen ihmisen mukaan lapsensa antoivat.
Peduiini kirjoitti:
Puolituttu nainen tuli kahden lapsensa sekä lapsen kaverin kanssa (siis 3 lasta) käymään meillä kylässä miespuolisen ystäväni kanssa. Naisen ja lasten piti asua lomansa aika paikallisessa lomakeskuksessa.
Tarjosin heille tietenkin päivällistä kun sitä juuri olin tekemässä. Ilta tulla jolkotti, lapset väsähti, eikä tällä rouvalla tuntunut olevan minkäänlaista hoppua majapaikkaansa. Sitten hän kysyi, että voisivatko lapset jäädä meille yöksi jos hän vaikka ystäväni kanssa kävisi baarissa. Suostuin.
Seuraavaksi hän alkoi haikailemaan, ettei ole kyllä oikein mitään päälle pantavaa. Näkösällä oli kaksi vasta ostamaani mekkoa hintalappuineen. Lainasin mekon.Niin he lähtivät baariin ja tällä rouvalla meni siellä kolme päivää! Vihdoin kun ilmaantui meille takaisin, niin hän ei ollut millänsälläkkään. Siihen aikaan poltin vielä tupakkaa, niin se pirulainen sauhutteli vielä 2 viimeistä tupakkaanikin kysymättä lupaa. Kauppaan 23 km.
Joo, en siinä lasten aikana viitsinyt järjestää kohtausta. Soitin ystävälleni, että tulepas hakemaan kaveris omiin nurkkiisi.
Mekkoa en sen jälkeen ole nähnyt, enkä kyllä rouvaakaan. Hämmästyttävä tieto oli jälkeenpäin rouvan ammatti. Se oli sosiaalityöntekijä lasten huostaanotossa. Sekin sitten kävi ilmi, ettei hän ollut edes varannut hotellihuonetta tai mökkiä eli rahattomana lomalla. Tämän vieraan lapsen vanhemmat eivät tainneet tietää minkälaisen ihmisen mukaan lapsensa antoivat.
Meno aika white trash
Vierailija kirjoitti:
Yks kaveri on sellanen että kun tulee kylään (tosi usein suoraan töistä) niin romahtaa vaan sohvalle makaamaan raksavaatteissaan ja ottaa puhelimen käteen. Tää sohva on meillä ensinnäkin ainut istumapaikka koko olohuoneessa eli mä ja mies siinä si seistään tai istutaan lattialla, plus kaveri saattaa parikin tuntia siinä vaan pelata puhelimellaan. Myös ennen hänen tuloaan pitää muistaa piilottaa kaikki herkut ym. tai hän ilman lupaa vetelee kaikki suuhunsa. Muuten tosi mukava kaveri ja ollaan tunnettu pitkään, mutta taitaa olla jo vähän "liian rento" meidän seurassa.
Toinen juttu oli, kun asuin vielä keskustan lähellä muutama vuosi sitten. Kaverilla oli meille vara-avain, mutta vaan hätätilanteitten varalta. Alkoi kuitenkin tekemään sitä että ennen baariin menoa alkoi aina kyselemään jos saisi kavereinensa tulla alottelemaan meille. Kiellot ei auttanut, meni ihan kuuroille korville, "me ollaan siellä vaan hetki" -tyylillä, joten kerran jätin kokonaan näihin alottelu pyynti viesteihin vastaamisen. Meni puoltuntia ja paukkas vara-avaimella sisään muutaman kaverinsa kanssa. Ihan kun se vastaamattomuus olis ollu lupa tulla. Oltiin miehen kanssa viettämässä ihan rauhallista koti-iltaa. Voin kertoa että lähti siltä kaverilta vara-avain pois sen käynnin jälkeen.
Niiiiin sitten on vielä yks tapaus, jonka kanssa en kyllä ole enää väleissä muista syistä. Aina meille tullessaan kieltäytyi istumaan mihinkään koska meillä on kissoja, ei halunnut yhtään kissankarvoja vaatteisiinsa. Meillä on kyllä siis ihan siistiä ja sohvankin teippirullailen lähes päivittäin, mutta tämä oli hänelle jotenkin tosi tärkeää ettei vaatteissa ole yhtään karvoja. Naurettavaa, koska tällä kyseisellä ihmisellä oli ennen kolme kissaa, jotka saivat paskoa ympäri kämpän lattioita ja sohva oli aina aivan karvan peitossa. Tiedä sitten häntä. En myöskään "saanut" puhua hänen seurassaan lapsestani, koska hän ei pidä lapsista. Eli aina kun aloin kertomaan jotain juttua lapsestani, niin hän lopetti kokonaan puhumisen, katseli muualle ja ignorasi puheeni kokonaa. Oli vähän kummallinen tapaus.
Teillähän on merkillistä. Sohvalla ei saa istua ja jossain kumminkin pitää istua. Vaikiaa varmaan olla teillä kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks kaveri on sellanen että kun tulee kylään (tosi usein suoraan töistä) niin romahtaa vaan sohvalle makaamaan raksavaatteissaan ja ottaa puhelimen käteen. Tää sohva on meillä ensinnäkin ainut istumapaikka koko olohuoneessa eli mä ja mies siinä si seistään tai istutaan lattialla, plus kaveri saattaa parikin tuntia siinä vaan pelata puhelimellaan. Myös ennen hänen tuloaan pitää muistaa piilottaa kaikki herkut ym. tai hän ilman lupaa vetelee kaikki suuhunsa. Muuten tosi mukava kaveri ja ollaan tunnettu pitkään, mutta taitaa olla jo vähän "liian rento" meidän seurassa.
Toinen juttu oli, kun asuin vielä keskustan lähellä muutama vuosi sitten. Kaverilla oli meille vara-avain, mutta vaan hätätilanteitten varalta. Alkoi kuitenkin tekemään sitä että ennen baariin menoa alkoi aina kyselemään jos saisi kavereinensa tulla alottelemaan meille. Kiellot ei auttanut, meni ihan kuuroille korville, "me ollaan siellä vaan hetki" -tyylillä, joten kerran jätin kokonaan näihin alottelu pyynti viesteihin vastaamisen. Meni puoltuntia ja paukkas vara-avaimella sisään muutaman kaverinsa kanssa. Ihan kun se vastaamattomuus olis ollu lupa tulla. Oltiin miehen kanssa viettämässä ihan rauhallista koti-iltaa. Voin kertoa että lähti siltä kaverilta vara-avain pois sen käynnin jälkeen.
Niiiiin sitten on vielä yks tapaus, jonka kanssa en kyllä ole enää väleissä muista syistä. Aina meille tullessaan kieltäytyi istumaan mihinkään koska meillä on kissoja, ei halunnut yhtään kissankarvoja vaatteisiinsa. Meillä on kyllä siis ihan siistiä ja sohvankin teippirullailen lähes päivittäin, mutta tämä oli hänelle jotenkin tosi tärkeää ettei vaatteissa ole yhtään karvoja. Naurettavaa, koska tällä kyseisellä ihmisellä oli ennen kolme kissaa, jotka saivat paskoa ympäri kämpän lattioita ja sohva oli aina aivan karvan peitossa. Tiedä sitten häntä. En myöskään "saanut" puhua hänen seurassaan lapsestani, koska hän ei pidä lapsista. Eli aina kun aloin kertomaan jotain juttua lapsestani, niin hän lopetti kokonaan puhumisen, katseli muualle ja ignorasi puheeni kokonaa. Oli vähän kummallinen tapaus.Teillähän on merkillistä. Sohvalla ei saa istua ja jossain kumminkin pitää istua. Vaikiaa varmaan olla teillä kylässä.
Pointtina oli varmaan että ensimmäinen vieras ei siinä istu vaan makaa vieden koko sohvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks kaveri on sellanen että kun tulee kylään (tosi usein suoraan töistä) niin romahtaa vaan sohvalle makaamaan raksavaatteissaan ja ottaa puhelimen käteen. Tää sohva on meillä ensinnäkin ainut istumapaikka koko olohuoneessa eli mä ja mies siinä si seistään tai istutaan lattialla, plus kaveri saattaa parikin tuntia siinä vaan pelata puhelimellaan. Myös ennen hänen tuloaan pitää muistaa piilottaa kaikki herkut ym. tai hän ilman lupaa vetelee kaikki suuhunsa. Muuten tosi mukava kaveri ja ollaan tunnettu pitkään, mutta taitaa olla jo vähän "liian rento" meidän seurassa.
Toinen juttu oli, kun asuin vielä keskustan lähellä muutama vuosi sitten. Kaverilla oli meille vara-avain, mutta vaan hätätilanteitten varalta. Alkoi kuitenkin tekemään sitä että ennen baariin menoa alkoi aina kyselemään jos saisi kavereinensa tulla alottelemaan meille. Kiellot ei auttanut, meni ihan kuuroille korville, "me ollaan siellä vaan hetki" -tyylillä, joten kerran jätin kokonaan näihin alottelu pyynti viesteihin vastaamisen. Meni puoltuntia ja paukkas vara-avaimella sisään muutaman kaverinsa kanssa. Ihan kun se vastaamattomuus olis ollu lupa tulla. Oltiin miehen kanssa viettämässä ihan rauhallista koti-iltaa. Voin kertoa että lähti siltä kaverilta vara-avain pois sen käynnin jälkeen.
Niiiiin sitten on vielä yks tapaus, jonka kanssa en kyllä ole enää väleissä muista syistä. Aina meille tullessaan kieltäytyi istumaan mihinkään koska meillä on kissoja, ei halunnut yhtään kissankarvoja vaatteisiinsa. Meillä on kyllä siis ihan siistiä ja sohvankin teippirullailen lähes päivittäin, mutta tämä oli hänelle jotenkin tosi tärkeää ettei vaatteissa ole yhtään karvoja. Naurettavaa, koska tällä kyseisellä ihmisellä oli ennen kolme kissaa, jotka saivat paskoa ympäri kämpän lattioita ja sohva oli aina aivan karvan peitossa. Tiedä sitten häntä. En myöskään "saanut" puhua hänen seurassaan lapsestani, koska hän ei pidä lapsista. Eli aina kun aloin kertomaan jotain juttua lapsestani, niin hän lopetti kokonaan puhumisen, katseli muualle ja ignorasi puheeni kokonaa. Oli vähän kummallinen tapaus.Teillähän on merkillistä. Sohvalla ei saa istua ja jossain kumminkin pitää istua. Vaikiaa varmaan olla teillä kylässä.
Päinvastoin, meillä on helppo olla kylässä. :) Saa ottaa rennosti, teen mielelläni ruoankin enkä hätyyttele ketään kotiin. Mutta ihan yhtälailla mitä vaadin meidän perheen aikuisilta kun lapseltakin on että muut pitää ottaa huomioon ja olla kohtelias, mielestäni ei ole kohteliasta maata täydellä pituudella likaset raksavaatteet päällä ainoolla istumapaikalla joka huoneesta löytyy ja pistää isäntäväki lattialle istumaan, kun voitais kaikki istua siinä sohvalla mukavasti. Ja kolmannen vieraan suhteen oli lähinnä tää kaksinaismoralismi. Omassa kämpässä oli lattiat täynnä kissanpaskaa (siitä karvasta puhumattakaan) mutta muitten kotona nyrpisteltiin nenää istumapaikoille ja seistiin koko vierailun ajan tumput suorina.
Meille kävi kerran niin, että lastenhoitaja tuli hoitamaan lapsiani juuri kun meillä oli leipominen kesken. Minulla oli meno. Lapset eivät olisi halunneet, että lastenhoitaja tuli kesken leipomisen. Niin lastenhoitaja suuttui lapsilleni. Aika omituista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttava oli kylässä lapsensa kanssa. Heidän lähdettyään lapseni ei koskaan löytänyt omaa ipadiaan. Jompi kumpi otti siis sen, äiti taikka lapsi.
Kysyin asiasta ja kiivaasti torjui edes nähneen laitetta, eikä hänen lapsensakaan muka ollut nähnyt vaikka pelasivat yhdessä sillä pelejä...
Asia jäi selvittämättä ja jouduin ostamaan uuden...
Mulla kävi sukulaisten kanssa vähän samalla tavoin, joskin jouduin tahtomattani kohteeksi. Olin yläasteikäinen, ihan tavallinen ja kiltti nuori. Sukulaisperheen lapsi oli piilottanut jonkun lelunsa johonkin, ja tämä enon vaimo oli saanut päähänsä minun varastaneen sen. Siitä sitten soittelivat perään monta kertaa ja vanhempanikin minua alkoivat haukkua varkaaksi. Ei ollut mikään hirveän hyvä fiilis silloin. Vasta omissa häissäni yli kymmenen vuotta myöhemmin isoäitini kertoi tuosta enon muijasta, että se on tunnetusti nk. 'kuumakalle' joka kimpoilee asiasta kuin asiasta. Anteeksihan eivät epäilystään asian selviämisenkään jälkeen pyytäneet. Sittemmin on tullut serkkujen rippijuhliin, ylppäreihin, ja häihinkin kutsuja on tullut. Aluksi vastailin kohteliaana jotain tekosyitä miksi ei pääse, mutta sitten kun mummilta olin kuullut asian todellisen laidan niin rohkaistuin ja palautin kirjeet. Sen jälkeen ei ole kuulunut enää senkään vertaa, ja hyvä niin.
Miksi kostat serkuillesi teon, jota he eivät ole edes tehneet?
Että kostetaan toisten kautta, jos henkilölle itselleen ei onnistu sitä tekemään.
Syytömiä ne serkut on äitinsä toilauksiin.
Tuo sedän vaimo ja tarinan kertoja on molemmat yhtä mitättömiä ihmisiä.
Minulla oli opiskeluaikana ystävä, jonka luona mm. oli vara-avain kämppääni (ja minulla oli hänen).
Tämä ystäväni olikin sitten aina poissaollessani asunut siellä minun kämpässä, kysymättä minulta. Kuulin asiasta ihan muualta ja kun kysyin, hän oli ihan kuin se olisi täysin normaalia. Mun kämpässä oli kuulemma rauhallisempaa... Ei tulisi itselleni mieleenkään mennä kenenkään kotiin ilman lupaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräällä vitosluokan kaverillani oli tapana penkoa huonettani ja varastaa seuraavalla kyläilyreissulla viimeksi annetut syntymäpäivälahjat/matkatuliaiset takaisin. Samainen kaveri myös halusi aina kurakelillä leikkiä ulkona niin, että vaatteet olivat illan päätteeksi likomärät, eikä niillä voinut toki laittaa lasta pyöräilemään kotiin. Lainasi sitten muina miehinä minun vaatekaapistani mieleisensä päällepantavat (yleensä juuri ne kalleimmat merkkivaatteet, ko. kaverin perhe suht pienituloinen eikä voinut kotona haaveilla sellaisista) ja jätti omat vaatteensa alusvaatteita myöten meille pesuun. Ei ollut tavatonta, että käytti lainavaatteita monta päivää koulussakin ennen kuin palautti. Oli vain kuulemma "ostanut samanlaiset." Muuten oli kyllä kiva kaveri, joten kesti pitkään ennen kuin uskalsin pistää välit poikki.
Aikoinaan veljeni tuli vaimoineen viikonlopuksi kylään. Läksin aikaisin maanantai aamuna työmatkalle ja he läksivät iltapäivällä jatkamaan matkaansa. Ennen lähtöään he penkoivat omine lupineen pakastimemme läpi ja pakkasivat sieltä mukaansa kalleimmat paistilihat. Raskauden loppuvaiheilla oleva vaimoni sanoi että ettehän te noin voi tehdä. He vastasivat vain röyhkeästi "voithan sinä käydä lisää kaupasta".
Enpä ole enää kutsunut kutsunut veljeäni perheineen kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tytön silloinen poikaystävä tuli eka kertaa käymään, olimmme odottaneet jo pitkään ,piyi hakea asemalta. En katsonut mitä pani jääkaappiin, mutta söi meidän ruokia mitkä olimme laittaneet hänen tulemaksi. Aamulla ,kun heräsi missä mun pallojuusto on, sanoin ,eikös se ole siellä jääkaapisssa. Oletin ,että toi meille kaikille syötäväs. Nyt on vitsin aihe aina , kun otammme jääkaapista jotain. " Missä mun pallojuusto on"
Ai niin muistuu mieleeni naapurin kertomus, miehen vanhemmilla oli vieraana saksalaisia, ovat itsekin puolis. Anoppi oli kertonut miniällle pitivät heitä viikon täyshoidosssa, olivat lähteneet aikaisin aamulla ja tyhjentäneet jääkaapin metvurstit sun muut. Siinä kiitos!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä3614 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ongelmia tuottavat vanhemmat, joiden mielestä koko talo on heidän taaperonsa seikkailupuisto. Meillä lapsiperheet kestitään keittiössä (tilaa on yli 30 neliötä, ei mikään pieni koppi) eikä muihin huoneisiin ole menemistä. Silti vanhempien mielestä "Tatu ja Tepa voi mennä lastenhuoneeseen, siellä on varmaan kivoja leluja". No ei voi mennä, koska kukaan ei kuitenkaan mene vahtimaan, mitä siellä tehdään. Vaikka kiellän, niin vanhemmat päästävät lapsensa kuljeskelemaan, jos en ole tajunnut laittaa jotain estettä oven eteen. Ja sitä huudon määrää, kun ennätän nappaamaan lapsen syliini ennen kuin hän ennättä suklaatahmaisin käsin eteistä kauemmas.
Toinen yhtä ärsyttävä asia on olettaa, että meidän teinit palavat halusta leikkiä heidän lapsensa kanssa. Ehei, meillä teinit istuvat aikuisten kanssa kahvipöydässä kohteliaisuuden edellyttämän ajan, mutta eivät todellakaan ole mitään lastenhoitajia.
Kannattasko vetää se perkeleen seiväs pois sieltä perseestä tai olla kuttumatta ketään ikinä kylään.
Jaahas, Tatun ja Tepan äiti linjoilla .
Vierailija kirjoitti:
Ai niin muistuu mieleeni naapurin kertomus, miehen vanhemmilla oli vieraana saksalaisia, ovat itsekin puolis. Anoppi oli kertonut miniällle pitivät heitä viikon täyshoidosssa, olivat lähteneet aikaisin aamulla ja tyhjentäneet jääkaapin metvurstit sun muut. Siinä kiitos!!
Saksalaiset tuppaa olemaan kyllä melko rohmuja. Kaiken vievät mitä suinkin irti saavat.
Sukulaiseni alkoi haukkua minua omassa kodissani aivan aiheetta eikä edes tajunnut, että jos on sitä mieltä, olisi voinut samantien lähteä. Jäi vielä yöksi ja söi hyvällä ruokahalulla aamiaisen.
Tämä ei tapahtunut kotona mutta muutoin vähän samantapainen juttu. Olimme kansakoulussa n. 5-6 :lla luokilla. Olin jostakin syystä niin tyhmä, että vein äitini vanhan kultasormuksen tyttökaverilleni ja annoin sen hänelle. Sormuksessa oli kirjoituskirjaimilla kirjoitus 'muisto', siis painettuna sormuksen päälle, jossa on normaalisti kivi. Kun äiti kysyi kotona missä on sormus sanoin että annoin sen tuolle Tuulalle. Sovin äidin kanssa että pyydän arvokkaan sormuksen takaisin, mutta tuo Tuula sanoi, että hänen äitinsä on hävittänyt sen pestessään pyykkiä rannassa. Miksi tuo äiti olisi pannut pyykille kultasormuksen jonka näki olevan aito ja arvokas ja jossa oli nimikin kaiverrettuna. Se ei varmasti ollut totta, mutta miksi ihmeessä heillä oli pokkaa pitää tuo aikuisten aito kultasormus, jossa oli vielä oman äitini nimi kaiverrettuna sisäpuolelle. Eli sormus jäi sinne. Oma äitini ei koskaan minua siitä kovistellut mutta siitä jäi mieleeni miten lapset voivat olla todella lapsellisia koettaessaan miellyttää kavereitaan ja siitä saattaa tulla todellakin harmia ihan taloudellisestikin. Tuo oli äitini vanha arvokas muistosormus. Se on minua harmittanut kaikki nämä vuodet. Olen nyt 64 -vuotias. Äitini on jo kuollut. Anteeksi vähän aiheen ohi. Tavallaan kuitenkin tyttökaverini varasti tuon äitini sormuksen.
Ainut mikä tuli mieleen on kommentti: "eipä oo teillä tuo remontti oikein edistynyt".
So what, mitä se kenellekään kuuluu mihin tahtiin me remontoidaan tai remontoidaanko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin muistuu mieleeni naapurin kertomus, miehen vanhemmilla oli vieraana saksalaisia, ovat itsekin puolis. Anoppi oli kertonut miniällle pitivät heitä viikon täyshoidosssa, olivat lähteneet aikaisin aamulla ja tyhjentäneet jääkaapin metvurstit sun muut. Siinä kiitos!!
Saksalaiset tuppaa olemaan kyllä melko rohmuja. Kaiken vievät mitä suinkin irti saavat.
Rasisti!
Anoppini piereskelee meillä avoimesti ja käy vessassa (molemmilla tarpeilla) ovi apposen auki. Yritä siinä sitten opettaa lapsille käytöstapoja.