Mitä mieltä minusta ja mitä pitäisi tehdä

Vierailija kirjoitti:

Olen osatyökyvytyömyyseläkkeellä tällä hetkellä ja juuri hain ensi vuodeksi samaa. Teen 50/50 työaikaa. Olen mielenterveysongelmien takia saanut osatyökyvytyömyys eläkkeen. Tuli tuota toista ketjua lukiessa mieleen että miten sinne työelämään taistellaan takaisin. Muisti huonontunut, väsyn myös helposti ja kotityöt jää tekemättä jne . Voisin tähän aikaan vuodesta nukkua koko päivän.

Vaikea neuvoa, kun en tiedä, mitä olet tehnyt parantuaksesi ja saadaksesi työkykysi takaisin. Sulla on pakko olla joku hoitokontakti, muuten et saisi eläkepapereitakaan, mutta miten olet tehnyt töitä hoidossa? Oletko pohtinut ratkaisuja terapiassa ja ottanut vastuuta, vaikka se tuntuu vaikealta - vähä vähältä, yksi ratkaisu kerrallaan, niin jaksat kyllä. Oletko käyttänyt määrätyt lääkkeet annostuksen mukaan?

Yritä pitää vuorokausirytmi kunnossa, eli että menet illalla nukkumaan ja nouset aamulla, vaikka väsyttäisi päivisin ja valvottaisi öisin. Tätä voi auttaa myös oikeanlaisella liikuntarytmillä (eli kaikki raskaampi liikunta aamukahdeksan ja iltakuuden välillä, illalla enää jotain pientä kävelylenkkiä tms,) ja ruokarytmillä (taas sen kuuden jälkeen vain kevyitä aterioita, eikä koskaan päivän pääruokaa - ja alkoholia ei tietenkään ollenkaan).

Muutenkin, missä kunnossa olet fyysisesti? Masennus ja huono fyysinen kunto aiheuttavat toisiaan ja väsymys ja muistinogelmat kuuluvat tähän kierteeseen. Vaikka sulla olisi joku sellainen mt-ongelma, joka ei parane, hyvä fyysinen kunto auttaa sua tulemaan toimeen sen kanssa ja hallitsemaan sitä. Kaikkihan eivät parane, mutta useimpia ongelmia voi hallita ja niiden kanssa voi elää. Pyri siihen, että harrastat vähän liikuntaa joka päivä, vaikka se olisi kevyttäkin, esim kilometrin tai parin kävelylenkki tms. Ulkoliikunta on jostain syystä mielelle parempaa kuin sisäliikunta, eli kevyt kävely voi olla parempikin kuin raskas sali. Jopa tässä säässä. Katsot vain, että sulla on vedenpitävät vaatteet ja reippaasti heijastimia. Kokeile myös jotain taiji-tyylistä fyysisen meditaation lajia, jossa mieltä rauhoitetaan ruumiin liikkeen avulla. Ei ne mitään hokkuspokkusmenetelmiä ole, eikä auta heti eikä pitkänkäään ajan päästä vie kaikkia ongelmia pois, mutta voi osaltaan auttaa niiden hallitsemisessa. Ja se taas ehkä antaa sulle sen kaikkein tärkeimmän: tietoisuuden siitä, että ei sun tarvitse olla terve eikä kaiken tarvitse olla hyvin voidaksesi elää ihan hyvää elämää.

Aseta pieniä päivittäisiä tavoitteita  - tänään pyyhin pöydän, illalla käyn kävelyllä, huomenna laitan tomaattikeittoa ja käy kävelyllä - ja mieti huolella joka päivä sitä, että kas vain, taas saavutin sen, ja vaikkei se paljon ollut, se on hyvä. Nauti jokaisesta saavutuksesta, vaikka joutuisin väkisin puristamaan tyytyväisyyden itsestäsi ja jopa vähän huijaamaan itseäsi.

Sun tilannehan on parempi kuin monilla, koska sulla ontuo 50/50 osa-aika työ. Se jättää sulle aikaa parannella itseäsi ja kuitenkin sulla pysyy yhteys työelämään ja ihmisiin  - ja myös on olemassa jotain, mihin voit palata, eli sun ei tarvi käyttää  aikaa ja energiaa työpaikan löytämiseen, vaan voit keskittyä kuntoutumiseen. Sulla on nyt se vuosi aikaa. Kyllä se siitä.

Ja mä sanon tämän ihmisenä, joka on ollut sun tilanteessasi (tai mulla ei ollut tuota puolipäiväistä, mutta oli kuitenkin työpaikka odottamassa). Mulla on siis ollut pahan pitkäaikaisen stressin aiheuttama pakko-oireinen häiriö, siitä seurannut yleistynyt ahdistushäiriö ja lopuksi burn out tyyppinen romahdus, se ei vaan johtunut pelkästään töistä, vaan muistakin ongelmista, joten ei ole pelkästään burn out.