Treffailun pelisäännöistä
Olen ollut pitkän suhteen jälkeen noin vuoden sinkkuna ja alkanut nyt tapailla miehiä. En vain ole oikein kartalla siitä, miten tähän treffailuun nykyään oikein kuuluu suhtautua. Viime kerrasta on 15 vuotta aikaa ja kaikki tuntuu muuttuneen tällä välillä.
Ilmeisesti nykyisin on tapana tapailla useita ihmisiä samanaikaisesti. Tämä tuntui aluksi oudolta, mutta olen nyt tajunnut ettei mm. tinderin kanssa ole oikein mahdollista toimia muutenkaan, koska matcheista tietää ennen tapaamista hyvin vähän, ja ei ole kiva odotuttaa treffeille pyytäjiä loputtoman pitkiä aikoja, jotta ehtisi käymään käpi ihmiset yksi kerrallaan.
Mikä sitten on ok tällaisessa tilanteessa ja mikä ei? Olen mm. tavannut ekaa kertaa kivan miehen, jonka kanssa oli selvää kipinää ja tapaamisen lopuksi suutelimmekin. Kaverit varoittelevat, että en voi ollenkaan luottaa siihen, että toista tapaamista tulisi, vaikka siitä jo miehen kanssa puhuttiinkin, ja että ei missään nimessä kannata olla sopimatta muita tapaamisia toisten miesten kanssa.
Missä vaiheessa olette sitten itse jättäneet muut tapailut? Sitten kun on menty jonkun kanssa seksiin asti? Onko sekään nykymaailmassa tae mistään?
Kaikki aihetta sivuavat kommentit ovat tervetulleita ketjuun!
Kommentit (39)
Minä nettideittailin nelisen vuotta sitten. Kokemukseni mukaan ekoihin treffeihin kannattaa ladata mahd vähän odotuksia ja siksi silloin on täysin ok myös tavata muita samalla. Kuitenkin jo toisen tai viimeistään kolmannen tapaamisen kohdalla on yleensä itselläni vahvistunut olo että haluan katsoa tämän loppuun asti ja jättää siksi aikaa muut sivuun. Joskus joku on silloin ottanut yhteyttä mutta olen vain suoraan sanonut että nyt on tilanne päällä mutta ehkä voidaan katsoa myöhemmin. Raadollista ehkä, mutta hyvin siihen on suhtauduttu. Vaikea sanoa ovatko miehet toimineet eri tavalla. Mutta tavallaan sillä ei ehkä ole niin väliä: nimittäin jos molemmilla kolahtaa kunnolla, toinen sanoo aika nopeasti että veti ilmoituksensa pois deittisivustolta tai ei halua tapailla muita. :)
20v jälkeen olinkin sinkkumarkkinoilla reilu vuosi sitten. Nettideittitapaamiset oli aivan outoa puuhaa, mutta valitsin muutaman keitä tavata edes kerran. Kyllähän touhu on aika outoa verrattuna live-kohtaamisiin ilman nettiä ja kirjoitteluja. En vieläkään ole oikein homman kanssa sinut. Yhden miehen kanssa tavattiin useamman kerran, mutta mies roikkui edelleen deittisivuilla ja muutakin epämääräistä tuntui olevan. Jotkut miehet ilmeisesti haluavat vain hauskaa ajanvietettä kirjoittelun (tai seksin parissa) vaikka ovat varattuja. Ilmeisesti kovin tavallista on tapailla monia yhtaikaa . Itselleni aivan vieras ajatus, vanhakantainen kai. Jos tapaan mielenkiintoisen tyypin, ei ole mitään tarvetta tavata muita siinä ohessa ja toisaalta niin epätoivoinen en ole, että pakko olla useita vaihtoehtoja varalla. Yksinkin on ihan hyvä olla ja katsastella, mitä ympärillä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muka yleistä, että ihmiset sekstailee, ennen kuin seurustellaan??? Ei tulisi itselläni mieleenkään. Ajat ovat muuttuneet kevytkenkäisiksi...
Minä en haluaisi seksiä ennen seurustelua, mutta en tiedä onko sellaisen yrittäminen mitenkään mahdollista. En tykkää ideasta että minua testataan tai koeajetaan, koska seksi on minulle prosessi, jossa kaksi erilaista ihmistä kasvaa vähitellen yhteen. Kaikki kumppanini ovat olleet kyllä lopulta onnesta soikeina, mutta ei välttämättä heti ensimmäisellä kerralla.
Pitää varmaan vain vetää omaa linjaa, vaikka sillä tavalla saankin varmasti paljon useammat pakit kuin jos suostuisin seksiin helpommin.
Ei se tarkoita että tarvitsee olla kevytkenkäinen tai harrastaa seksiä nopeasti. Mutta itse en ainakaan haluaisi sopia seurustelusta ja jälkeenpäin olla kusessa sen kanssa, kun toinen osoittautuukin huonoksi seksissä.
Itse harrastan seksiä kun tunteet ovat molemmin puoleiset, ja tapailtu on useita kertoja. Silloin kun tuntuu, että haluaa itse kovasti eikä ole mitään menetettävää. Kyllä sen huomaa kun on oikea ihminen edessä, eikä se vaadi mitään sopimuksia seurustelusta, että voidaan tehdä sitä ja tätä.
Kaksi juttua.
Onko yleistäkin, että jos on menty seksiin vasta kun muiden tapailu on jätetty pois, niin toinen tai molemmat "ovat kusessa" kun seksi ei toimikaan? Kuulostaa itselleni todella oudolta. Seurusteluhan ei ole sama kuin naimisiin meneminen - eikö sen suhteen voi sitten lopettaa, jos seksi ei alakaan toimia jollain aikavälillä? Kuten sanoin, seksi ei ole kaikissa suhteissani toiminut heti ekalla kerralla, koska osapuolilla voi olla tosi erilaisia odotuksia ja kokemuksia pohjalla. Tämä ei kerro mielestäni melkein mitään siitä, millaista seksi tulee olemaan myöhemmin. Huonoa se on ollut vain silloin, kun en ole ollut kumppaniin tarpeeksi ihastjut. Luojan kiitos olen itse kärsivällinen ja myös tavannut kärsivällisiä miehiä: olisin nimittäin kulkenut tähän mennessä suurimman seksuaalisen onneni ohi, jos en olisi antanut sille seksille vähän aikaa kehittyä. :) Tuntuu aika kurjaltakin ajatella, että porukka arvioi ilmeisesti toisiaan kerrasta poikki -tyylisesti nykyään.
Toinen juttu: ei kai ole kovin harvinaista sellainen, että tunteet ovat vaikuttaneet molemminpuolisilta kun seksiin on menty, mutta myöhemmin paljastuukin, että tunteita oli oikeasti vain toisella osapuolella ja toinen lähinnä pelasi niillä toisen tunteilla.
24 oli ap. Kylläpä se nyt unohtuu mainita.
Itse ajattelen ettei ihastumiselle anna tilaa, jos tapailee useita samanaikaisesti. Erityisesti jos vielä harrastaa seksiä useamman kanssa, ei ole mikään ihme ettei kukaan heistä tunnu erikoiselta, kun ajatukset siirtyy nopeasti seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen ettei ihastumiselle anna tilaa, jos tapailee useita samanaikaisesti. Erityisesti jos vielä harrastaa seksiä useamman kanssa, ei ole mikään ihme ettei kukaan heistä tunnu erikoiselta, kun ajatukset siirtyy nopeasti seuraavaan.
Minäkään en voi olla ajattelematta, että lisääntynyt tyytymättömyys ihmissuhteisiin ja seksiin liittyisi jotenkin tähän ihmisten tapaan toimia. Asioille ei anneta aikaa edetä luonnollisesti. Kontaktit jäävät etäisiksi silloinkin, kun seksiäkin on ollut, ja yhä useampi valittelee kuinka mikään ei tunnu miltään.
Ap
Juuri tuo, mitä sain aiemmin lukea eli seksiin mennään, vaikkei tunteet ole molemmin puolisia. Ja yleensä se on nainen, jolla on tunteita ja mies on pelkän seksin takia naisen kanssa. Tällaista olen kuullut hyvin eri ikäisten naisten kertomana (20-60v) ja kieltämättä etoo. Miehet osaavat esittää ihastunutta ja puhuvat kauniita ja nainen uskoo nuo todeksi, kun on tunteilla mukana.
Alan yhä paremmin ymmärtää naisia, jotka päättävät elää yksin, kun miesten käytös on noin ikävää. Olen itsekin nykyään sinkku ja ihan vähällä en lähde edes treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuo, mitä sain aiemmin lukea eli seksiin mennään, vaikkei tunteet ole molemmin puolisia. Ja yleensä se on nainen, jolla on tunteita ja mies on pelkän seksin takia naisen kanssa. Tällaista olen kuullut hyvin eri ikäisten naisten kertomana (20-60v) ja kieltämättä etoo. Miehet osaavat esittää ihastunutta ja puhuvat kauniita ja nainen uskoo nuo todeksi, kun on tunteilla mukana.
Alan yhä paremmin ymmärtää naisia, jotka päättävät elää yksin, kun miesten käytös on noin ikävää. Olen itsekin nykyään sinkku ja ihan vähällä en lähde edes treffeille.
Valitsemanne miehet, osaa näytellä. Siksi valitsette heidät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuo, mitä sain aiemmin lukea eli seksiin mennään, vaikkei tunteet ole molemmin puolisia. Ja yleensä se on nainen, jolla on tunteita ja mies on pelkän seksin takia naisen kanssa. Tällaista olen kuullut hyvin eri ikäisten naisten kertomana (20-60v) ja kieltämättä etoo. Miehet osaavat esittää ihastunutta ja puhuvat kauniita ja nainen uskoo nuo todeksi, kun on tunteilla mukana.
Alan yhä paremmin ymmärtää naisia, jotka päättävät elää yksin, kun miesten käytös on noin ikävää. Olen itsekin nykyään sinkku ja ihan vähällä en lähde edes treffeille.
Valitsemanne miehet, osaa näytellä. Siksi valitsette heidät.
Sellainen mieskö pitäisi valita, jolla ei näytä ollenkaan olevan tunteita tai kiinnostusta itseä kohtaan?
Onkohan joku nainen luullut minun esittäneen kiinnostunutta, kun muutamien treffien (ja seksin) jälkeen en olekaan halunnut jatkaa? Ilmeisesti naisille on psykologisesti vaikea myöntää, että mies voisi olla aluksi kiinnostunut, mutta että he eivät olletkaan tarpeeksi viehättäviä ja mielenkiintoisia pitääkseen kiinnostusta yllä. Mieluummin uskotellaan itselle, että mies vain vedätti alusta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuo, mitä sain aiemmin lukea eli seksiin mennään, vaikkei tunteet ole molemmin puolisia. Ja yleensä se on nainen, jolla on tunteita ja mies on pelkän seksin takia naisen kanssa. Tällaista olen kuullut hyvin eri ikäisten naisten kertomana (20-60v) ja kieltämättä etoo. Miehet osaavat esittää ihastunutta ja puhuvat kauniita ja nainen uskoo nuo todeksi, kun on tunteilla mukana.
Alan yhä paremmin ymmärtää naisia, jotka päättävät elää yksin, kun miesten käytös on noin ikävää. Olen itsekin nykyään sinkku ja ihan vähällä en lähde edes treffeille.
Valitsemanne miehet, osaa näytellä. Siksi valitsette heidät.
Sellainen mieskö pitäisi valita, jolla ei näytä ollenkaan olevan tunteita tai kiinnostusta itseä kohtaan?
Ikävä totuus jossa on kaksi puolta. Lopultahan syy on niiden ihmisten jotka kohtelevat potentiaalisia kumppaneita roskana tai vähemmän ihmisinä kuin muita kohtaamiaan. Ilman epärehellisiä ihmisiä rehellisillä menisi yleensäkin paremmin, ja toisaalta omaa sinisilmäisyyttään ei voi kokonaan vastuuttaa maailmalle ilman että käy huonosti. Hankalaa. Minusta rehelliset ihmiset saisivat kuitenkin löytää toisiaan kohtaan jotain sympatiaa ja katsoa joskus asiaa rehelliset vastaan epärehelliset eikä aina miehet vastaan naiset, tai ne idiootit joiden syytä kaikki on vastaan minä ja ne joilla on samanlaiset vehkeet. Tilannetta usein manipuloivat haluamaansa suuntaan ne joita ei kiinnosta olla reiluja ja jotka korjaavat potin kaikkien muiden kustannuksella. Heistä on riesaa maailmalle ilmankin että kaikki muut syyttävät toisiaan...
hanska kirjoitti:
Onkohan joku nainen luullut minun esittäneen kiinnostunutta, kun muutamien treffien (ja seksin) jälkeen en olekaan halunnut jatkaa? Ilmeisesti naisille on psykologisesti vaikea myöntää, että mies voisi olla aluksi kiinnostunut, mutta että he eivät olletkaan tarpeeksi viehättäviä ja mielenkiintoisia pitääkseen kiinnostusta yllä. Mieluummin uskotellaan itselle, että mies vain vedätti alusta alkaen.
Ikävähän se on myöntää, mutta onhan tämäkin totta. Voivat ne naisetkin huomata muutaman treffin jälkeen ettei siitä mitään tule vaikka halusivat antaa hommalle mahdollisuuden. Mutta ihan luontaista kummallekin sukupuolelle varmasti ettei halua ajatella asiaa ensisijaisesti niin, että en ollut tarpeeksi hyvä, kaunis, mielenkiintoinen, hyvä sängyssä ja mitä kaikkea että toinen olisi halunnut jatkaa kanssani kuten asiaa ilmasit. Me huonoitsetuntoiset jotka ajattelemma aina joka tapauksessa noin tietävät kyllä, että näin ajattelemalla menettää vain kykynsä pystyä treffailemaan enää ikinä ketään, koska itsetunto on maan rakoon poljettu eikä usko että kukaan muukaan ihminen maailmassa voisi pitää haluttavana ja kiinnostavana :) Katsos kun muistakaa, miehillehän kelpaa kuka tahansa ja nainen saa aina miehen, tämänkin palstan sanojen mukaan, joten kuinka hirvittävä onkaan nainen joka ei kelpaa! Siksi on turvallisempaa ajatella että toinen oli "väärillä" tarkoitusperillä liikkeellä alun perinkin, kuin ottaa mitään riskiä tuon kaltaisten ajatusten ajattelemisesta.
Nykyajan Tinder-deittailu johtaa varsinkin noin 30-vuotialla naisilla mieshaaremin muodostamiseen. Valitaan 5-8 miestä, joista jokaiselle roolitetaan oma tehtävä.
Esimerkiksi 2-3 kundia panoseuraksi, ja siihen kylkeen apulapsenvahtia, seuranpitäjää, remontti-Reiskaa, baari-illan laskujen maksajaa, ilmaista personal traineria ja vaikka ilmaista terapeuttia.
Miehen vastuulla on sitten tiedostaa, koska hänelle on varattuna mieshaaremipaikka ja häipyä nopeasti. Siksi nainen ei koskaan kerrokaan olevansa muodostamassa mieshaaremia. Parhaat kohtaamani tapaukset ovat a) gradua tekevä hyväkäs, joka haluais käyttää minua ilmaisena tietolähteenä ammattini vuoksi ja b) lesbo, joka halusi vain maksattaa illan kulut minulla.
Mieshaaremi on naisten vastine tilanteelle, jos mies uskottelee haluavansa parisuhdetta, mutta kärttääkin vain panoa. Yhteiskunta tosin tuomitsee vain panon perässä olevat miehet eikä mieshaaremia rakentavia naisia.
hanska kirjoitti:
Onkohan joku nainen luullut minun esittäneen kiinnostunutta, kun muutamien treffien (ja seksin) jälkeen en olekaan halunnut jatkaa? Ilmeisesti naisille on psykologisesti vaikea myöntää, että mies voisi olla aluksi kiinnostunut, mutta että he eivät olletkaan tarpeeksi viehättäviä ja mielenkiintoisia pitääkseen kiinnostusta yllä. Mieluummin uskotellaan itselle, että mies vain vedätti alusta alkaen.
Mielenkiintoinen aihe.
Minulla tämä menee niin, että menen seksiin vasta sitten, kun tiedän ihan 100% varmasti olevani erittäin kiinnostunut. Siis niin kiinnostunut ettei se kiinnostus voi missään tapauksessa hiipua parin seksikerran jälkeen, olipa se seksi alussa minkälaista vain. Jos miehen kiinnostus sitten hiipuukin, niin tuleehan se tulkittua niin että hän on esittänyt olevansa kiinnostuneempi kuin olikaan. Jos hän näet olisi ollut yhtä kiinnostunut kuin minä seksiin mennessäni, se kiinnostus ei hiipuisi noin helposti.
Ymmärrän toki, että jotkut ihmiset menevät seksiin kokeilumielellä, vaikka kiinnostuksen taso ei olisikaan tähtitieteellinen. En tuomitse tätä sinänsä. Minulla on tapana kertoa uuden ihmisen tavatessani, että en itse ole tuota ihmistyyppiä, enkä halua olla osallisena tuollaisissa kokeiluissa.
Yhtä lukuunottamatta kaikki kohtaamani miehet ovat ymmärtäneet toiveeni ja kunnioittaneet sitä. Tämä yksi sen sijaan meni kanssani seksiin asti vaikka tiesi toiveeni, ja vaikka tilanne oli hänelle itselleen enemmän juuri tuollaista kokeilua. Se sattui todella paljon - ei eniten siksi että tulin hylätyksi, vaan siksi että koin tulleeni petetyksi, huijatuksi ja hyväksikäytetyksi. Toivetta, jonka ilmaisin selkeästi, ei kunnioitettu, koska mies halusi seksiä ja minä olin häneen syvästi ihastunut enkä voinut siksi vastustaa häntä. Mies ei tarkoituksellisesti suunnitellut hyväksikäyttävänsä minua, mutta ei kuitenkaan myöskään nähnyt vaivaa ymmärtääkseen ja huomioidakseen minun toivettani.
Minulla on takana pari onnellista ja kaikin tavoin hyvää parisuhdetta joissa olen tullut rakastetuksi aidosti ja rakastanut myös itse. Itsetuntoni on terve ja vahva. Siitä huolimatta tuo tilanne satutti minua pahasti, eikä minulla ole mitään ongelmaa myöntää tätä. Ehkä juuri siksi se tuntuukin niin pahalta, kun tiedän omasta kokemuksesta mitä kunnioitus on, ja uskon että ansaitsen ilnan muuta tulla kunnioitetuksi. Luotin siihen, että tämä mies kunnioittaa minua ihan samoin kuin aiemmatkin mieskontaktini, mutta hän käytti luottamustani ja ihastustani hyväksi. Ei ok.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan Tinder-deittailu johtaa varsinkin noin 30-vuotialla naisilla mieshaaremin muodostamiseen. Valitaan 5-8 miestä, joista jokaiselle roolitetaan oma tehtävä.
Esimerkiksi 2-3 kundia panoseuraksi, ja siihen kylkeen apulapsenvahtia, seuranpitäjää, remontti-Reiskaa, baari-illan laskujen maksajaa, ilmaista personal traineria ja vaikka ilmaista terapeuttia.
Miehen vastuulla on sitten tiedostaa, koska hänelle on varattuna mieshaaremipaikka ja häipyä nopeasti. Siksi nainen ei koskaan kerrokaan olevansa muodostamassa mieshaaremia. Parhaat kohtaamani tapaukset ovat a) gradua tekevä hyväkäs, joka haluais käyttää minua ilmaisena tietolähteenä ammattini vuoksi ja b) lesbo, joka halusi vain maksattaa illan kulut minulla.
Mieshaaremi on naisten vastine tilanteelle, jos mies uskottelee haluavansa parisuhdetta, mutta kärttääkin vain panoa. Yhteiskunta tosin tuomitsee vain panon perässä olevat miehet eikä mieshaaremia rakentavia naisia.
Kyllä minä ainakin tuomitsen moisen vedättämisen ihan samalla tavalla kuin naisilta seksiä huijaavan miehenkin. Ei ole ok koota tuollaista haaremia kertomatta siitä miehille, jotka ovat osallisina siinä. Jos taas kaikille osapuolille järjestely sopii, niin sittenhän ongelmaa ei ole, mutta olennaista on tämän asian kommunikoiminen osapuolille siten, että nämä voivat itse valita ovatko mukana vai eivät.
Tämän ketjun aiheena onkin juuri sen pohtiminen, miten siellä Tinderissä ja sen kautta sovituilla treffeillä kannattaa käyttäytyä, jotta sekä itse että treffikumppanit tulevat kohdelluksi mahdollisimman reilusti.
Olisiko sinulla ehdotuksia aiheeseen liittyen?
Ap
Deittaillessa täytyy ottaa vastuu itsestään ja omista tunteistaan, ja jos esimerkiksi oma seksuaalisuus on hyvin hauras, ei deittailu ole välttämättä paras vaihtoehto.
hanska kirjoitti:
Deittaillessa täytyy ottaa vastuu itsestään ja omista tunteistaan, ja jos esimerkiksi oma seksuaalisuus on hyvin hauras, ei deittailu ole välttämättä paras vaihtoehto.
Tulkitsenko nyt oikein, että mielestäsi tunne-elämältään herkän henkilön tulee elää sinkkuna koko elämänsä? (Itselleni seksin harrastaminen on vakava asia, koska nautin seksistä erittäin paljon ja lisäksi olen tunne-elämältäni herkkä - tämä yhdistelmä tekee siitä ihanaa mutta samalla asian, jolla en voi leikkiä.)
Meitä ihmisiä on erilaisia, ja jokaisella meistä on oikeus etsiä itselleen sopivaa seuraa. Kun uuteen ihmiseen tutustutaan, on syytä kertoa avoimesti siitä jos omat toiveet tai tarpeet poikkeavat selvästi "normaalista". Tasapainoinen ja empaattinen treffikumppani suhtautuu tähän vakavasti ja huomioi toisen toiveet. Toisille treffeillehän ei ole pakko mennä kenenkään sellaisen kanssa, jonka lähtökohdat poikkeavat omista liian paljon. Tai edes ensimmäisille treffeille - monihan keskustelee jo ennen tapaamista niistä asioista, jotka voivat muodostua kynnyskysymyksiksi, kuten siitä onko lapsia vai ei ja halutaanko niitä lisää.
"Edellisessä elämässä" 23-vuotiaana ja toisen kerran 38-vuotiaana.