Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tekeekö auto onnelliseksi?
01.12.2016 |
Minä kysyn tätä ihan vilpittömästi. Minulla ei nyt ole autoa, kortti on. Kaikilla muilla töissä on käytännössä auto, oma tai puolison. Tuleeko auton onni itse autosta, vai siitä mitä sen avulla voi välttää? Eli bussipysäkeillä seisoskelun ja sellaisen. Kyllähän esineet voi tehdä onnelliseksi: tabletit, stereot jne.
Mutta miten auto voi tehdä onnelliseksi, kun ei sillä voi ajaa kovin ihmeellisesti kuin radalla.
Puhun nyt kehäkolmosen ulkopuolisesta maailmasta, jossa ei ole 5 minuutin välein kulkevaa julkista liikennettä. Ihan hyvin pärjään ilman autoa, ja joskus kun tarvitsen niin vuokraan sellaisen.
Mutta onnellisuus on aika kova juttu.
Menettäisitkö ilman autoa jotain niin oleellista, että olet valmis maksamaan siitä ihan hirveästi. Minusta siis autot maksavat todella paljon pelkkinä kuluina. Olenko vain tyhmä vastavirtaan kulkija, joka ei tajua jotain itsestäänselvää asiaa?
Yhden ystäväni pieni lapsikin kysyi "Missä sinun autosi on?" On niin itsestäänselvää että se auto on.
Minulla olisi siihen varaa, käytettyyn. En vaan jaksa ostaa.
Kommentit (31)
No mä en pääse töihin ilman autoa, mutta ei toi paska mua onnelliseksi tee, sen verran siitä on ollut harmia. Mutta jos saisin ostettua unelmieni auton, niin totta hemmetissä se tekisi mut onnelliseksi. Olisin suorastaan ekstaasissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle auto tuo onnea, koska se helpottaa elämääni. Kyllästyin jatkuvaan odotteluun ja stressaamiseen että ehdinkö julkisiin. Olen myös joku friikkimagneetti että kaikki juopot, nistit, sekopäät ja muut tuli aina minun viereen istumaan. Nykyyän menen minne haluan ja milloin haluan.
Kyllä, auto tekee minut onnelliseksi. Se tuo vapauden tunnetta ja omistamisen riemua. Toki pärjäisin ilmankin, mutta niin pärjäisin ilman näin suurta ja kallista asuntoa, uutta kännykkää tai tietokonettakin. Tai venettä.
Mutta jos sen pitäminen aiheuttaisi minulle taloudellisia vaikeuksia, voisin vallan mainiosti elää ilmankin. Mökillekin pääsisi junalla ja taksilla tai vuokra-autolla.
Kyllä minä ainakin olen onnellisempi, kun on auto, kuin jos sitä ei olisi. Ja varsinkin nyt, kun auto on uudehko, varmatoiminen, mukava ajaa ja talvella nelivedon ansiosta ei juuri renkaat sudi, niin kyll, hyvä auto on syy olla onnellinen!
Ilman autoa eläisimme lapseni kanssa rajoitetumpaa elämää. Bussilla kulkeminen rajoittaisi kerhoissa, ystävien luona, seurakunnan tapahtumissa ja eri luonnonympäristöissä, leikkipuistoissa ja kulttuuritapahtumissa käymistä. Asun pienen kaupungin keskustassa, kävelyetäisyydellä on kyllä peruspalvelut, uimahalli, uimaranra, harrastusmahdollisuuksia jne. Silti auto laajentaa elinpiiriä. Pääsee mökille. Jne.
Jos asuisin yksin Heksingin ydinkeskustassa, en varmasti tarvitsisi autoa.
Autottomuus teki onnellisemmaksi. Ennen oli auto ja oli varmaan suurin ahdistuksen kohde elämässäni. Kaikki siinä ahdisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pääsisi vierailemaan itselleni tärkeiden ihmisten luona. Kun itse asuu lännessä ja omaiset idässä, niin halki suomen ei pääse oiken mitenkään järkevästi. Junassa on epämiellyttävää matkustaa 8 tuntia ja vaihtaa junaa kolme kertaa, kun saman matkan menee autolla omaan tahtiin alle viiteen tuntiin rajoitusten mukaan ajaen. Jos ei olisi näitä matkoja ajettavana, en tarvitsisi autoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mulla ei olisi autoa en voisi käydä töissä siellä missä nyt käyn.Se on minulle työjuhta joka helpottaa elämääni kovasti.
Ei kyllä tee. Se tekee minut ärtyneeksi. Inhoan ajamista pk-seudun väylillä. Joudun ajamaan työmatkat hankalien työaikojen takia.
Kun ostin auton, lihoin lyhyen ajan sisällä 2kg. Ne eivät ole lähteneet, vaikka harrastan kuntoliikuntaa. Pysyin hoikkana aiemmin siksi, että kuljin julkisen liikenteen pysäkeille ja pysäkeiltä.
Elin vuosia autottoman lapsiperheen elämää. Yhteiset junamatkat mummolaan jne olivat hauskoja ja rentoja. Nykyään mennään autolla, jossa pitää istua paikoillaan. Mökkireissuja varten vuokrattiin auto ja satunnaiset öiset lääkärikäynnit hoidettiin taksilla.
Mietin aika ajoin auton myymistä.... On hauskempaa matkustaa julkisilla muiden ihmisten seurassa. Työmatkoihin menisi tupla-aika ja siksi auto edelleen on taksilla. Muu perhe ei autoa tarvitse. Bussit ja jalat kulkevat. Ollaan liikunnallisia ihmisiä.
Auto syö myös paljon rahaa ja saastuttaa. Kerran vuodessa pitää korjauttaa joku lommo (joku kanssa-autoilija ajaa perään tai kylkeen tai mäsäyttää autonsa oven meidän auton kylkeen parkkihallissa). Autosta hajoaa välillä jotain. Pitää huollattaa, katsastaa, pesettää ja tankata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilahdun joku aamu ihan älyttömästi kun menen autotalliin ja näen autoni. Siinä on kaikki itse valittua omien tarpeiden mukaan. Antaa vapauden tulla ja mennä milloin tahansa. Olen valmis maksamaan omasta vapaudestani ja silmänilostani melko paljonkin.
Ihan samat ajatukset täällä. Lisäksi näin talvipakkasilla lämmin autotalli, jonne kulku on suoraan asunnosta, on erityistä luksusta :)
Alue: Aihe vapaa
Onni on oma auto täällä periferiassa jossa viettäisi muuten ikuisuuden bussipysäkillä. Bensarahat saa tienattua takaisin, bussia ootellessa menetettyä aikaa ei.