Haluaako kukaan minua enää?
Olen 19-vuotias nuori naisen alku ja minua pelottaa, että miehet eivät ota minua vakavissaan jos eroan nykyisestäni.
Olen ollut noin 1,5 vuotta yhdessä fiksun ja yliopistossa opiskelen samanikäisen jätkän kanssa, mutta nykyään minua kyllästyttää meidän suhde.
Muutimme uudelle paikkakunnalle opiskelujen perässä. Uusi paikkakunta on saanut minut miettimään, että haluaisin jotain uutta. En ole esimerkiksi ikinä ollut täysi-ikäisenä sinkku ja haluaisin kokea millaista on käydä treffeillä ja käydä ystävien kanssa baareissa ilman poikaystävää yms.
Poikaystäväni on ensimmäinen joka oikeasti välittää ja rakastaa minua ja edelliset ovat halunneet yleensä vain seksiä...
Ensimmäinen poikaystäväni ei kelvannut vanhemmilleni, koska olin vielä 15-vuotias ja jätkä 18. Vanhempani ovat olleet aina todella ylisuojelevaisia ja vieläkin, vaikka asun omillani he puuttuvat aivan kaikkeen. Asia oli tietysti pahempi, kun olin lukiossa, mutta nyt saan päättää laillisesti omasta elämästäni niin treffeillä käynti yms. olisi mahdollista. Tiedän kuitenkin, että tulisin todella mustasukkaiseksi nykyisestäni, koska tottakai ennen pitkää hänellä olisi uusi. Hän ei ole sellaista tyyppiä, joka harrastaa yhdenillan juttuja tai muuta vaan ottaa yhden hyvän ja on sitten, vaikka koko loppuelämän yhdessä jos nainen vaan sitä haluaa.
Poikaystäväni lähtee tammikuussa inttiin ja ajattelin odottaa ja miettiä sen jälkee, että haluanko jatkaa suhdettamme vai en. Yhtenä iltana viime viikolla kyllä jätinkin hänet, mutta hän sai minut kuitenkin suostuteltua siihen, että emme eroa. Jälkeenpäin näin, että hän oli kirjoittanut ystävälleen viestin jossa luki: "En usko että tämä oli oikeasti tässä." Eli hän ei ottanut edes tosissaan sitä, että jätin hänet!! Muutenkin tuntuu, että minua pidetään vaan itsestäänselvyytenä nykyään...
Olen ihmisenä menevä ja pirteä tapaus. Pidän tanssimisesta, laulamisesta, esiintymisestä ja muutenkin olen avoin. Poikaystäväni on täysin vastakohta. Ulkonäöltä olen 160 cm pitkä, muodokas ja blondi ja no söpöt kasvot :D Niin kaikki ainakin sanoo! Poikaystäväni on 180 cm, brunette ja komea kasvoinen.. Mutta tosiaan hän ei enää panosta ulkonäköönsä esim. lopetti salillakäynnin ja ei laita hiuksiaan. Myös lihonut 15 kiloa suhteemme aikana...
Suhteemme on muuttunut arkiseksi ja pidän häntä nykyään enemmän hyvänä ystävänä. Normipäivämme on yleensä sellainen, että näemme hänen luonaan kun koulut on loppuneet molemmilta ja sitten hän tekee ruokaa ja sillä aikaa selaan puhelinta, kun hän haluaa tehdä ruuan itse, sitten katsomme netflixiä ja saatamme harrastaa seksiä sitten lähden pois omaan kämppääni. Tylsää tuo on joka päivä...
Pelkään myös sinkkuna olemista sen takia, että jos haluaisin tulevaisuudessa vakituisen suhteen niin haluaisiko kaikki taas vaan seksiä? Nykyään on kaikki mahdolliset tinderit ja instagramit yms. Sieltä on helppoa löytää seuraa... Entä jos tulisin petetyksi nyky somemaailman takia tai entä jos joku vaan kuolaisi uutta miestäni ja olisin hirveän mustasukkainen? Itselläni on instagram ja on aivan hirveää jos varatut miehet kommentoi muitten seksikkäitä kuvia!! Nykyiseni ei tee semmoista, mutta en tiedä muista. :( Kysymys kuuluu, että mitä pitäisi tehdä? Ja anteeksi pitkästä ja sekavasta vuodatuksesta.
Kommentit (2)
Ai kirjoittamani teksti vai minun suhteeni? :D
Boring.