Työttömät asuu turhan hienosti

Itse asun kerrostalossa kaksio jossa asuu mies ja 1v lapsi, eikä tämä nyt mikään monen tonni hulppea ole. Rakennettu joskus 70- luvulla ja vessa vain uusittu ei mitään muuta, vuokra 586e jonka maksan omasta pussista. Kyllä kuule jotkut ei asu niin hienosti kun ei ole varaa miljoonan asuntoon..

Luksustahan tämä asuminen on. Tilaa kokonaisessa omassa yksiössä riittää. Suihkusta tulee RAJATTOMASTI lämmintä vettä, suihkussa voi olla niin kauan kuin haluaa. Tuntuu ihan uskomattomalta, miten hyvä tuuri mulle on käynyt sekä syntymäajan että syntymäpaikan suhteen. Ehkä jopa liian hyvä, kun mistään toimeen tulemiseen liittyvästä ei tarvitse taistella eikä minkään eteen nähdä vaivaa. Kun vertaan nykyistä elämää lapsuuteeni, olen hemmetin kiitollinen.

Vastapainoksi olen sitten tosi ruma. Niin ruma, että se on suurin este töihin menemiselle ja varsinkaan opiskelulle. Helppo olla pihi, kun ei kehtaa missään käydä. Kavereita ei ole, joten ei ole paineita käydä kahviloissa ym. tuhlaamassa rahaa. Paljon ei edes jaksakaan käydä missään, kun olen aina väsynyt. En osaa kuvitella, millaista on olla normaalin virkeä. Ennen ajattelin ja ihmettelin, että muut ihmiset vain ovat minua henkisesti vahvempia ja he taistelevat itsensä töihin, vaikka he kärsisivät siitä kuinka, mutta koska he ovat niin suuria sankareita, niin he pystyvät siihen, mutta olen ruvennut miettimään, että ehkä he ovat vain minua "onnekkaampia" ilman omaa ansiotaan, ehkä heidän kehonsa ja mielensä toimii paremmin kuin minulla.

Tiedän ja osaan kuvitella mitä on täydellinen ihanteellinen elämä, josta voi olla ylpeä (työhön jaksava ja veroja maksava ihminen), mutta en tiedä miten voisin sen itse saavuttaa. Mikä esim. olisi seuraava askel tällä hetkellä sitä elämää kohti? Se joka sellaista elämää jo elää, todennäköisesti ei osaa sanoa, mikä minulla tällä hetkellä toimisi, koska on itse kulkenut sinne eri polkuja kuin minä voin kulkea. Jos sanoo vaikka, että mene työkkäriin, niin ei se toimi. Voin teoriassa kävellä sinne, mutta en sen takia taianomaisesti pysty menemään töihin, vaikka minulle tarjottaisiin sieltä jotain. Jos olisin todella epäluotettava, voisin suostua töihin, mutta jossain vaiheessa en jaksaisi nousta sängystä ja jättäisin menemättä. En oikein halua sitoutua mihinkään, jos pidän todennäköisenä, että noin siinä käy.

Aloitan kohta kuntouttavassa työtoiminnassa, taas. Auttaakohan se edes mitään... Energiat siinä vaan menee. En ole huomannut, että olisin muuttunut aiemmassa kuntouttavassa mitenkään paremmaksi mahdollisen työtulevaisuuteni kannalta. Päinvastoin itsetunto on vain kärsinyt siellä ihmisten joukossa. Kun inhoaa itseään (ulkopuoltaan) niin paljon, niin on vaikea omaksua muuta asennetta elämään kuin luovuttaminen ja erakoituminen. Haaveilee suurista, mutta ei saa mitään aikaiseksi. Olen jumissa.

P.S. Ei ole mun vika, että työttömät asuu liian hienosti, saa liikaa tukia ja että meitä muutenkin lellitään. Minä en ole sitä päättänyt, mutta jos tällaista elämää minun on mahdollista elää, tietysti elän sitä. Tyhmähän mä muuten olisin. Kun koulun jälkeen en tiennyt, että tällaista luksusta voi oikeasti olla, niin olin ahdistunut ja ajattelin, että pitääkö sitä vankilaan hankkiutua, kun siellä saa katon pään päälle ja syödäkseen. Joskus haaveilen, että olisi joku valmis yhteisasumispaikka (jossa kuitenkin omaa rauhaa), jossa kaikki tehtäisiin puolestani eikä tarvitsisi itse stressata mistään.

Voidaan me vaihtaa asuntoja, jos haluat tulla vuokralle tähän pieneen yksiöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö että pienituloisetkin voivat saada asumistukea, ei ole vain työttömien "oikeus".

Lisäksi sinä maksat itsellesi, kun lyhennät lainaa. Miksi et sinäkin vaan pistä kämppää myyntiin ja muuta vuokralle nostelemaan suuren suuria tukia?

Huom! Myös omistusasuntoon saa asumistukea, lainanlyhennystä ei tietty huomioida asumismenoksi.

Kun ei kukaan osta niin millä myyt. Velkaa vain jäisi.

Jollet ole asuntoa millään lailla vuosien varrella "päivittänyt" niin ei ole ihme jos sen arvo on 0€.

Tontti on varmaan X€ ja jos tontin hinta ei kata sun loppuvelkaasi niin tyhmyydestä sakotetaan.

Nyt kannattaisi äkkiä myydä pois, se talo ei siitä odottamalla arvoaan nosta päin vastoin ja tontin nyt ostaa aina joku sekopää, jos ei muuksi niin metsäpalstaksi, kunhan et siitä 80 000€ pyydä.

Etenkin iäkkäiden ihmisten pitäisi tajuta tuollaisista mökinrähjistä hankkiutua eroon.

Olen pitkäaikaistyötön, kohta 12v omaehtoista työttömyyttä mittarissa. Minulla on oma, todella hyvällä sijainnilla (100m kouluun, kirjastoon, kauppaan, järven rannalla ja silti rauhallista, metsää näkyy ikkunoista) 120-neliöinen rivarineliö, se on juuri remontoitu vaaleaksi, valoisaksi, moderniksi ja uudenveroiseksi kaikilta osin. Ensi kesänä laitan taas pihaa kuntoon ja ostan kesämökin jos viimein sopiva löytyy. Vituttaako? :D Minulla on ihan uusi autokin!

Katsos kun istun sattumoisin miljoonaomaisuuden päällä, olen todella varakkaan suvun viimeinen vesa. Kanssani asuu mies (opettaa yliopistossa) ja lapset 3kpl. Voin toki lähteä täältä korpimökkiin jos se sinut iloiseksi tekee :D En kyllä ymmärrä miksi. Oikeastiko luulet kaikkien työttömien olevan samanlaisia?

Siis ,miten ap kirjoitti ensin, että vesi pitää kantaa kaivosta, ja kohta myöhemmin, että sisälle tulee vain kylmää vettä hanasta? Ei taida ensinkään olla totta koko juttu, kunpahan vain on taas joku katkera työssäkäyvä, joka haluaa ulista.

Voi mä asuisin mielelläni tuollaisessa puulämmitteisessä talossa, ja mulla olisi aikaakin kantaa niitä vesiä kun olen työtön jo toista vuotta. Vaihdetaanko? Vaihdossa saisit 25 neliön betonikuution, jossa on suht lämmintä ja vettä tulee hanasta.

Oma valinta :) Itsekin maksoin asuntolainaa 8 vuotta, sitten erosin ja muutin vuokralle. Nyt asun remontoidussa, kivassa kolmiossa keskustan tuntumassa ja maksan itse vuokraa alle 200 euroa. Loput asumistukea. Tosin sossusta en saa ja teen osa-aikatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö että pienituloisetkin voivat saada asumistukea, ei ole vain työttömien "oikeus".

Lisäksi sinä maksat itsellesi, kun lyhennät lainaa. Miksi et sinäkin vaan pistä kämppää myyntiin ja muuta vuokralle nostelemaan suuren suuria tukia?

Huom! Myös omistusasuntoon saa asumistukea, lainanlyhennystä ei tietty huomioida asumismenoksi.

Kun ei kukaan osta niin millä myyt. Velkaa vain jäisi.

Miksi itse olet kyseisen talon ostanut? Ostopäätöstä tehdessä kannattaa ottaa huomioon myös se, että saako asunnon tai talon tarpeen vaatiessa myydyksi. Ei se ole työttömien vika, että sinä olet alkujaankin tehnyt epäedullisen päätöksen.

Valintakysymyshän tuo on. Ei ole tyttömien vika, että ap on tehnyt paskan valinnan ja nyt katuu sitä.