Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: 92% alatiesynnyttäneistä kokenut synnytyksen myönteisenä
26.11.2016 |
"MUUN MUASSA persoona, perhetausta, psyykkiset sairaudet, synnytyspelko sekä kokemukset terveydenhuollosta ja väkivallasta voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi synnytyskokemus muodostuu, sanoo synnytyspelkoa tutkinut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe.
Rouheen mukaan suurimmalla osalla synnyttäneistä äideistä kokemus on myönteinen. Kielteinen kokemus on 5–8 prosentilla äideistä.
”Kun äideiltä kysytään, minkä arvosanan he antaisivat omalle synnytykselleen asteikoilla 1–10, vastausten keskiarvo on joka vuosi yli 8. Kun joku iloitsee synnytyksestään, sanon monesti, että muista kertoa tästä kaikille, jotta myös positiivinen sanoma leviää.”
ROUHEEN mukaan äidin taustalla olevat asiat voivat vaikuttaa synnytyskokemukseen enemmän kuin se, mitä synnytyssalissa varsinaisesti tapahtuu.
”Joskus lääkärikin on saattanut kokea tiukkoja hetkiä, mutta äiti on silti tuntenut olevansa turvallisissa käsissä, ja hänen kokemuksensa synnytyksestä on hyvä. Valtaosalla niistä, jotka traumatisoituvat synnytyksessä, on taas taustallaan täysin normaali synnytys.”"
http://www.hs.fi/kotimaa/a1480131993570?jako=3cc3c0fd0fa434c1d2e0440fcf…
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Kai tajuatte, että tuonkin artikkelin takana on pelko, että soten vapaavalinnassa kaikki naiset ryntäävät sektioon uusiin perustettaviin yksityissairaaloihin ja sitten Suomi ei ole enää ykkönen alateiden määrässä, yhyy.
Kai tajuat että tuossa kerrottiin tutkimuksesta. Ymmärrät varmaan mitä tutkimus tarkoittaa?
Kysyn vielä mitä uusia perustettavia yksityissairaaloita tarkoitat? Onkohan sinulla hiukan väärä kuva sote uudistuksesta?
Kuulut varmasti tuohon estyneiden ym persoonien 8% joukkoon. Tässä lisänä vielä tiedon puute
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämän horveimmälle hetkelle pitäisi antaa hyvä arvosana, vaikka se suijuisikin ihan hyvin lääketietellisesti katsottuna? Sehän on ihmisen paskin ja rumin hetki.
No vaikka siksi, ettei koe sitä hirveänä, paskana tai rumana.
No onhan se sitä, kamalaa. Vai väitätkö muka, että olet mieluummin synnyttämässä, kuin cocktail-tilaisuudessa? Lastensaantia tässä ei nyt lasketa, vaan kumpaa teet mieluummin? Jos olet cokctai-ltilaisuudessa (tai muu oikeasti ylevä hetki elämässä, jokin menestys, joka myös tuntuu kivalle kun se tapahtuu) niin miten voit kehua synnytystä???
Mun mielestä cocktail -tilaisuuden ja synnytyksen vertaamisessa toisiinsa ei ole mitään järkeä, eikä mua kiinnosta keskustella tuollaisesta näkökulmasta. Sinä olet kokenut asiat jollain tavalla ja minä toisella. En yritä pakottaa sinua ajattelemaan asiasta samalla tavalla kuin sinä, älä sinäkään yritä survoa toisten kokemuksia omaan muottiisi.
Ihan tyhmää väittää että tykkää siitä epämiellyttävästä paskasta tai että sellainen on hieno kokemus. Se on huono asia, jota kukaan ei tekisi, mutta kun pakko on kun on raskaana. Se kertoo siitä miten myönteinen kokemus se on. Erittäin epämyönteinen. Silti voi olla ettei tunne kipua ja siitä selvittyään voimaantuukin, mutta itse synnyttäminen on pelkästään paska olotila.
Synnytys on tosiaan erityinen hetki. Siinä keskitytään vain siihen syntymään. Tunnelma on erityinen. Kipua ja eritteitä toki. Mutta erityinen tunnelma. Juhlava.
Niin omissa kuin muidenkin synnytyksissä. Erityinen myös mukana oleville.
Se vaatii kyllä kykyä suhtautua itseensä luonnollisesti. Jos häpeää itseään, on kai vaikeaa olla niin paljaana
Vierailija kirjoitti:
En tule ikinä unohtamaan, että en nauti kivusta, verestä, hiestä, suolenkappaleista, alapää paljaana heilumisesta enkä ponnistelusta. Mitä helvetin vittu hienoa sellaisessa on? Cocktail-tilaisuuksista voi nauttia, ei perse ojossa pyörimisestä vittu sairaalassa.
5
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Kielenkäyttö ja ajatukset sillä tasolla
Olen synnyttänyt neljästi, ja kokenut kaikki synnytykset hyvinä kokemuksina.
Vierailija kirjoitti:
Olen synnyttänyt neljästi, ja kokenut kaikki synnytykset hyvinä kokemuksina.
Täällä kolme hyvää synnytystä myös. Muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei varmaan tunnu kivalta lukea juttuja venyneestä toosasta, kuten asia ilmaisraan täällä.
Juu, minäkin annoin arvosanan 8. Olin onnenhuumassa tuore vauva sylissä, kun tutkimus iskettiin nenän eteen. Ja synnyttkseni oli ihan normaali, vesien menosta siihen että
lapsi oli sylissä meni 8 tuntia. Kumpikin meistä hengissä ja vauva terve, pelkästään se jo riittää tuohon arvosanaan.
Mutta olihan se nyt oikeasti ihan kammottava kokemus. Se kipu ja avuttomuuden tunne, ja synnytystä seuranneet alapääongelmat ja vaikka mitä. Silloin heti synnyttäneenö tuntui, että voisinhan minä tämän uudestaankin tehdä, mutta tiedättekö mitä? Siinä puhuivat hormonit, ei järki. Myöhemmin ymmärsin, että minulle taisi jäädä synnytyksestä jonkinasteinen trauma. Keksusteluapua olen siihen saanut. Mutta yksi asia on varma: En enää ikinä halua synnyttää uudestaan, joten meidän lapsilukumme jää yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan tunnu kivalta lukea juttuja venyneestä toosasta, kuten asia ilmaisraan täällä.
Se "venynyt toosa" on synnyttämisen pienin paha.
Täysin samaa mieltä. Olen töissäni huomannut että esim. Parisuhteen tila vaikuttaa synnytyskokemukseen merkittävästi. Itse olisin mututuntumalla vetänyt sellaiset prosentit kuin 75/25, mutta ei siis todellakaan läheskään kaikilla ole niitä kauhukokemuksia. Ja kuten tuolla todettiin, jotkut ovat kokeneet vaikeissakin tilanteissa olonsa turvalliseksi, ja jotkut taas kokee ns tavallisen synnytyksen kamalana.
Itse kuulun myös molempiin prosentteihin, kolma alatiesynnytystä takana.
T: kätilö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä oli kamalaa. Oon ihan sinut itseni kanssa ja kaikki synnytykseen osallistuneet oli oikein ihania ja auttavaisia minua kohtaan ja kaikki meni niinkuin kuuluukin, mutta antaisin arvosanaksi ihan sen ykkösen, koska en kauheasti nauttinut niistä kivuista tai siitä alleen paskomisesta (mikä on myös ihan luonnollista) enkä kokenut mitään voimaantumisen hetkeä ennen tai jälkeen synnytyksen. Vauva oli ihana ja tuntui ja näytti heti omalta. Sen voimalla kivut unohtui ja seuraavat kuukaudet olo yhtä hymyä. Rakas pieni pallero on, mutta sisarusta ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Juu, minäkin annoin arvosanan 8. Olin onnenhuumassa tuore vauva sylissä, kun tutkimus iskettiin nenän eteen. Ja synnyttkseni oli ihan normaali, vesien menosta siihen että
lapsi oli sylissä meni 8 tuntia. Kumpikin meistä hengissä ja vauva terve, pelkästään se jo riittää tuohon arvosanaan.Mutta olihan se nyt oikeasti ihan kammottava kokemus. Se kipu ja avuttomuuden tunne, ja synnytystä seuranneet alapääongelmat ja vaikka mitä. Silloin heti synnyttäneenö tuntui, että voisinhan minä tämän uudestaankin tehdä, mutta tiedättekö mitä? Siinä puhuivat hormonit, ei järki. Myöhemmin ymmärsin, että minulle taisi jäädä synnytyksestä jonkinasteinen trauma. Keksusteluapua olen siihen saanut. Mutta yksi asia on varma: En enää ikinä halua synnyttää uudestaan, joten meidän lapsilukumme jää yhteen.
Näinkö tutkimukset tehdään. Odotetaan tilannetta että saadaan paras vastaus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaksi hyvää kokemusta :)
Eka ehkä just 8 (miinusta välilihan leikkauksesta, jota en olis halunnut, mutta tehtiin silti. Syynä oli, että valmistauduttiin imukupin käyttöön eikä siinä mulle ehditty tilannetta tarkemmin selittää. Eli oli hyvä syy, että "kyselemättä" nipsaistiin. Hyvä puudutus oli päällä eli se ei sattunu yhtään.)
Toinen täys 10, vaikka ei ehditty laittaa mitään puudutusta :D ei olis kyllä sit olis tarvinutkaan, kun se "nyt ei enää kestä"-vaihe, missä puudutusta olis tarvinut, kesti ehkä 30sekuntia ja meni ohi...
Olen synnyttänyt 4 kertaa, joka kerta yhtä kamalaa ja siitä on positiivisuus kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä tuoda esille hyvin menneitä synnytyksiä ja myönteisiä kokemuksia. Suurin osa näyttää niitä olevan.
Itse kuulun tuohon 8%. Synnytys sattui, koska puudutteet eivät toimineet ponnistusvaiheessa. Sain myös syvän repeämän, joka katkaisi myös sulkijalihaksen. Ei mitenkään positiivinen kokemus. Annoin kuitenkin arvosanaksi 6. Pelkään seuraavaa mahdollista synnytystä jo nyt.
Epäilyni tämän tutkimuksen ja sen uutisoinnin kanssa on, että se aiheuttaa vain entistä enemmän negatiivisten kokemusten ja pelon vähättelyä. Aina vedotaan näihin "aina on tehty" ja "kyllä Afrikan savanneillakin", kun nainen on huolissaan omasta ja lapsensa terveydestä ja turvallisuudesta. Tunnutaan olevan sitä mieltä, että kipua kuuluu synnytyksessä kärsiä, ja varsinkin naisen synnytysvauriot kuuluvat asiaan. "Kaikillahan niitäkin on, kärsikää porukalla, apua ette saa!"
Toivon kaikille hyviä synnytyksiä ja positiivisia kokemuksia. Toivon vielä itsekin sellaisen kokevani.
Mäkin annoin arvosanan 5, vaikka koko synnytys meni ihan päin peppua. Oikeesti arvosanan olis pitänyt olla kai 0 tai 1, mutta annoin 5, koska olin hormonihuuruissani niin onnellinen vauvasta ja iloinen siitä, että vauva on terve. Myös synnytyksen jälkeinen hoito oli loistavaa, mutta itse synnytyskokemus olis oikeemmin ollut 0 tai 1...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa tälläkin palstalla olevan totta, että he, joilla on täysin normaali suhtautuminen itseensä ja kehoonsa sekä hyvä, tavallinen synnytyskokemus, eivät siitä pahemmin huutele. Äänessä ovat he, jotka eivät ole synnytystä edes kokeneet ja he, joilla on takanaan sektio (eli synnytyspelko) sekä he, joilla synnytys on sitten mennyt jollain tapaa oman kokemuksen mukaan huonosti (eli kuuluu tuohon 8%). Valtaosalla aikuisista naisista on ihan hyviä synnytyskokemuksia ja he synnyttävät useamman lapsen alateitse.
Yläpeukun arvoinen teksti. Tosin sektion takana on usein lääketieteellinen syy, joka voi toisinaan ihan oikeutetusti aiheuttaa myös sen huonon synnytyskokemuksen.
Olen ollut töissä äitiysneuvolassa kohta 15v. Mun kokemuksella hyvää synnytyskokemusta yhdistää eniten se, että kommunikaatio synnyttäjän ja henkilökunnan välillä on toiminut ja synnyttäjä on kokenut saavansa hyvää hoitoa ja riittävästi tietoa silloinkin, kun tulee jotain lääketieteellistä mutkaa matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Millainen tyyppi alapeukuttaa aloitusta?
Yritätkö syyllistää?Varmaan ihan hyvä tyyppi. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa tälläkin palstalla olevan totta, että he, joilla on täysin normaali suhtautuminen itseensä ja kehoonsa sekä hyvä, tavallinen synnytyskokemus, eivät siitä pahemmin huutele. Äänessä ovat he, jotka eivät ole synnytystä edes kokeneet ja he, joilla on takanaan sektio (eli synnytyspelko) sekä he, joilla synnytys on sitten mennyt jollain tapaa oman kokemuksen mukaan huonosti (eli kuuluu tuohon 8%). Valtaosalla aikuisista naisista on ihan hyviä synnytyskokemuksia ja he synnyttävät useamman lapsen alateitse.
Yläpeukun arvoinen teksti. Tosin sektion takana on usein lääketieteellinen syy, joka voi toisinaan ihan oikeutetusti aiheuttaa myös sen huonon synnytyskokemuksen.
Olen ollut töissä äitiysneuvolassa kohta 15v. Mun kokemuksella hyvää synnytyskokemusta yhdistää eniten se, että kommunikaatio synnyttäjän ja henkilökunnan välillä on toiminut ja synnyttäjä on kokenut saavansa hyvää hoitoa ja riittävästi tietoa silloinkin, kun tulee jotain lääketieteellistä mutkaa matkaan.
Tämä on varmasti totta. Itselläni jäi todella kurja fiilis ekasta synnytyksestä juuri tämmöisten seikkojen takia. Toinen syntyikin pelkosektiolla.
Multa ei mitään arvosanoja ole koskaan kysytty mutta jos olis heti synnytyksen jälkeen lätkäisty lappu eteen niin kai oisin ihan ok arvosanan antanu, olinhan kuitenkin elossa ja lääketieteellisesti kaikki ok.
En kuitenkaan millään muotoa kokenut synnytyksiä positiivisina, mielestäni ne ovat olleet elämäni järkyttävin ja hirvein kokemus. En saanut puudutuksia, välilihakin leikattiin ilman kivunlievitystä. Silkkaa teurastusta, verta, kakkaa (vaikka luonnollista, silti häpesin sitä ja sitä hirveää hajua), tuskan huutoa, avuttomuutta. Lisäksi hävetti se että kaikki yksityisyys oli viety, toosaa esittelet kaikille vielä monta päivää synnytyksen jälkeenkin, opiskelijat tulee puristaa tissejä tuleeko sieltä nyt maitoa vai ei.
Kai tajuatte, että tuonkin artikkelin takana on pelko, että soten vapaavalinnassa kaikki naiset ryntäävät sektioon uusiin perustettaviin yksityissairaaloihin ja sitten Suomi ei ole enää ykkönen alateiden määrässä, yhyy.