Tylsä ja yksinäinen elämä
Tällä hetkellä mulla on elämässäni sellainen vaihe, että mitään menoja ja tapahtumia ei ole, ei töitä ja opiskelut tosi hiljaisessa vaiheessa, mitään harrastuksiakaan ei ole (mitään kodin ulkopuolella tehtävää). Mulla ei myöskään ole kavereita. Päivät menee nyt lähinnä sisällä lukiessa ja nettisurffaillessa. Joskus käyn lenkillä. Rehellisesti sanoen mulla on tylsää ja oikeasti alan myös masentua (sen lisäksi mitä mulla diagnosoitua masennusta jo on). Rahaa ei ole paljoa käytössä ja sosiaaliset tilanteet enemmän tai vähemmän vaikeita (päivästä, tilanteesta ja ihmisistä riippuen). Jotain kuitenkin kaipaan. Joskus katson varmaan pari sataa kertaa sähköpostin jos joku sukulainen olisi laittanut viestiä. En tiedä mitä tällä aloituksella haen. Keksikää jotain syitä miksi lähteä ulos ja mitä tekemään? Ikää 30.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset mene töihin? Työkavereista voi joku tulla hyväksikin kaveriksi ja saat rahaa. Jos opiskelet vielä, niin ota joku osa-aikatyö kaupassa, mäkkärissä, tms.
Koska töihin ei tuosta noin vaan mennä, varsinkaan minun taustallani. ap
Oletko yrittänyt? Vai perustuuko tämä olettamukseen?
Totta kai oletan, niin kuin sinäkin oletat. ;)
Siirrän hiipuvan keskustelun takaisin alkuperäiseen aiheeseen, koska hyvin lyhyt työhistoriani ja sitä pidempi siihen vaikuttava sairaushistoriani ei ole ketjun aihe eikä tämän viikon ja seuraavien viikkojen ongelmani. ap
Vierailija kirjoitti:
Mikset mene töihin? Työkavereista voi joku tulla hyväksikin kaveriksi ja saat rahaa. Jos opiskelet vielä, niin ota joku osa-aikatyö kaupassa, mäkkärissä, tms.
Sieltä taas kommentti suoraan 70-luvulta. :-)
Kommentoija kommentilla nro 12 palaa vielä hetkeksi takaisin ennen nukahtamista, uniaika pian. Toivottavasti en nyt loukannut sinua, olen joskus vähän suoraviivainen... Niin, uiminen ei siis hyvä ehdotus. Mikä sinua ilahduttaisi? Keksisitkö itse? Millaisesta tekemisestä tykkäät? Voisiko vielä ehdottaa... kalastus? Retkeily? Neulominen? Salaatti kuulostaa hyvältä, hyvä kun syöt salaattia, kunnon ruokaa. :)
Missä asut? Mulla sama elämäntilanne. Oon 31-vuotias nainen... Haluatko kävelylenkkikaverin?
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelut voi olla hiljaisessa vaiheessa? Eikö sulla ole vaikka lopputyötä, jota voit edistää? Tai työhakemuksia kirjoitettavana? Käy ilmaisilla luennoilla tai opiskele joku lyhyt itseäsi kiinnostava kokonaisuus ihan toiselta alalta. Ilmoittaudu facebookin kaveriryhmiin.
Vaikeahan sitä voi olla ymmärtää, ettei kaikkien elämä mene samalla tavalla. En ala elämääni tässä tämän enempää avaamaan yksityiskohtaisesti, ihan siltä varalta, että joku sukulainen tms tunnistaa.
Taidan muutenkin jatkaa tästä eteenpäin muihin juttuihin. Kun kaipaa jotain en tiedä edes mitä, mitä normaalit ihmiset töineen ja perheineen ja kavereineen eivät ymmärräkään niin tuo tenttaaminen ja oletus "et syö kunnon ruokaa miksi et käy töissä et edes yritä mikä sua vaivaa" ei ihan just nyt ole se mitä mä kaipaan tai tarvitsen. Kiitos ja kivaa iltaa kaikille. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset mene töihin? Työkavereista voi joku tulla hyväksikin kaveriksi ja saat rahaa. Jos opiskelet vielä, niin ota joku osa-aikatyö kaupassa, mäkkärissä, tms.
Koska töihin ei tuosta noin vaan mennä, varsinkaan minun taustallani. ap
Oletko yrittänyt? Vai perustuuko tämä olettamukseen?
Totta kai oletan, niin kuin sinäkin oletat. ;)
Siirrän hiipuvan keskustelun takaisin alkuperäiseen aiheeseen, koska hyvin lyhyt työhistoriani ja sitä pidempi siihen vaikuttava sairaushistoriani ei ole ketjun aihe eikä tämän viikon ja seuraavien viikkojen ongelmani. ap
Älä välitä näistä jankkaajista, nämä tietävät aina paremmin mitä ihmisen pitäisi tehdä. "Ota joku työ...", no voi pe....e! Jaksamista sinulle, kyllä se vielä kirkastuu, tavalla tai toisella.
Sama tilanne. Ehkä itseäni lohduttaa ajatus siitä, että tämä on (toivottavasti) väliaikainen olotila. Siis että melkein jokainen kokee yksinäisyyttä/tylsyyttä jossakin kohtaa elämässään.
Jos sulla on opiskelut loppusuoralla niin ehkä voit yrittää hakeutua jonnekin harjotteluun, jos kerran sulla ei ole hirveästi työkokemusta.
Itse ehkä jättäisin ton tisuttelun yhteen juomaan viikossa. Niin säästyneillä rahoilla menisin vaikka jonnekin klubille keikalle ja ostaisin sieltä juoman. Jos haluat löytää parisuhteen (sain käsityksen, että olet sinkku) niin kenties deittailu voisi tuoda piristystä ja josakin kohtaa löydät sen parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten opiskelut voi olla hiljaisessa vaiheessa? Eikö sulla ole vaikka lopputyötä, jota voit edistää? Tai työhakemuksia kirjoitettavana? Käy ilmaisilla luennoilla tai opiskele joku lyhyt itseäsi kiinnostava kokonaisuus ihan toiselta alalta. Ilmoittaudu facebookin kaveriryhmiin.
Vaikeahan sitä voi olla ymmärtää, ettei kaikkien elämä mene samalla tavalla. En ala elämääni tässä tämän enempää avaamaan yksityiskohtaisesti, ihan siltä varalta, että joku sukulainen tms tunnistaa.
Taidan muutenkin jatkaa tästä eteenpäin muihin juttuihin. Kun kaipaa jotain en tiedä edes mitä, mitä normaalit ihmiset töineen ja perheineen ja kavereineen eivät ymmärräkään niin tuo tenttaaminen ja oletus "et syö kunnon ruokaa miksi et käy töissä et edes yritä mikä sua vaivaa" ei ihan just nyt ole se mitä mä kaipaan tai tarvitsen. Kiitos ja kivaa iltaa kaikille. ap
Jaa. No on se tietysti vaikea ymmärtää, jos et voi vastata ihan järkeviin kysymyksiin. Opiskelut kun nyt yleensä menee sen kaavan mukaan, että opiskellaan kurssit ja sitten tehdään lopputyö. En ole kuullut sellaisesta, että jossain vaiheessa ei tehtäisi mitään. Mutta koska näköjään olet hyvin herkkä loukkaantumaan tyhjästä, niin antaapa olla. Minä en tosiaan tiedä, mitä sinä voisit kaivata tai tarvita.
Liity johonkin harrastusryhmään. Saat tekemistä, kavereita/ihmiskontakteja ja hyvän mielen.
Mun on vaikea samaistua tähän koska puuhaa ja tekemistä aina niin paljon etten ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisin. Nykyään kun netti pullollaan virikkeitä, paljon asioita voi tehdä ihan ilmaiseksi.
Mulla on vähän samaa ongelmaa. Mitään vapaaehtoistyötä tai fb-kaveriryhmää en viitsi edes harkita koska niissä pääpaino on juuri semmoisella rennolla sosiaalisuudella ja ja itse olen kaikkea muuta kuin rento supliikki-ihminen. Jäisin taas syrjään ja se ahdistaisi entisestään.
Mun ongelma on ehkä liika hiljaisuus, en vaan keksi ihmisten kanssa juteltavaa. Kyllä mä näin netissä voin kirjoittaa mitä vaan mutta ongelma on ihmisten kanssa kun ei saa mitään järkevää suustaan ja oma ulkonäköni hävettää.
Eipä tässä siis mitään kikkakolmosia ole tarjolla, ap:lle haluaisin kuitenkin toivottaa tsemppiä. Älä pahastu ilmeistä kommenteista mitä olet saanut, niitä tulee aina.
Vapaaehtoistyön ei tarvitse tapahtua ihmisten kanssa, myös eläinten parissa tarvitaan apua. Voit laittaa s-postia paikalliselle yhdistykselle ja kysyä heidän avun tarvettaan.
Lähdetkö ap mun kanssa lauantaina lappeenrantaan baariin? Olithan nainen?
T.M40v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde kirjastoon, katso paikkakuntasi ilmaiset tapahtumat.
Kirjasto on oikeestaan ainoa paikka (kaupan lisäksi) jossa olen käynyt, hakemassa luettavaa. Se ei ole kummoinen lenkki, kun asun puolen kilometrin etäisyydellä.
Tapahtumat on vähän ongelmallinen juttu. Joskus nuorempana kävin välillä jossain taidetapahtumissa, kun ajattelin että musta voisi tulla ihminen joka viihtyisi niissä (siis tapahtumissa, taide kiinnostaa muutenkin) mutta alan uskoa ettei musta vaan tule sellaista. Tuntuu että muut saa paljon sisältöä juuri tapahtumista, mutta ne on jotenkin vaivaannuttavia ja alan nopeasti haluta pois. ap
Onko sun paikkakunnalla MLL ? Tykkäätkö lapsista? Mene niiden lastenhoitokurssille ja ilmoittaudu Hoitajapalveluun? Siitä voi saada jopa rahaakin :) tai sitten SPR - katsopa netistä, niillä on vaikka mitä läksykerhoa ja mummojen leikitysryhmää. Lähiseurakunnasta löytyy ehkä erilaisia kerhoja (ei ole mikään pakko olla mikään uskova että käy siellä vaikkapa neulontakerhossa). Onko teillä 4H / partio? Partiolaisilla on aina pulaa aikuisista! Rohkeasti mukaan!
Siis "think outside of the box" - joka paikkaan voi mennä muutaman kerran ja jos se ei vaan tunnut mielekkäältä niin pääsee sieltä poiskin!
Kokenut olen tuon vaiheen useamman kerran elämässä.
Liikunta ja vitamiinit ehkäisee pahinta masennusta, esinnäkin. Sitten voisit miettiä mistä olet kiinnostunut ja liittyä johonkin harrastusryhmään. Halvalla pääsee kursseille esim. kansalaisopistossa ja valikoima on laaja. Suosittelen lämpimästi myös vapaaehtoistyötä pitäen vaikka seuraa yksinäisille vanhuksille tai auttaen pakolaiskeskusten lapsia. Siitä tulee hyvä mieli, on seuraa ja auttaa samalla muita.
Nämä on auttanu minua ainakin. Tsemppiä!