Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö, mikä on aika masentavaa? Asiaa työnhausta.
22.11.2016 |
Oli avoin työpaikka suoraan sanottuna hevonkuusessa, kaukana kaikesta, hankalien yhteyksien takana. Työmatkaa ei olisi pystynyt taittamaan julkisella liikenteellä mitenkään järkevästi ja omalla autolla matkaan olisi mennyt yli tunti suuntaansa, vaikka suurin osa matkasta olisi ollut ihan moottoritietä.
Palkka olisi ollut pieni, alkanut ykkösellä. Ilta- ja viikonlopputöitä olisi piisannut ilman lisäkorvauksia, myös töitä juhlapyhinä.
Työhön haluttiin henkilö, jolla on monipuolinen koulutustausta. Minulla oli, oikein täsmäsellainen. Haluttiin henkilö, jolla oli kokemusta A:sta, B:stä, C:stä, D:stä ja E:stä. Ja sitten F:n ja G:n osaamista arvostettiin. Minulla oli ne kaikki, myös muut kirjaimet. Työkokemusta juuri tältä nimenomaiselta alalta monta vuotta.
Kaiken kaikkiaan työ oli kaukana, palkka oli surkea, mutta sinne haluttiin tasan sellainen ihminen, joka minä olen. No arvatkaapa pääsinkö haastatteluun? Enpä tietenkään, koska minua parempia yli-ihmisiä sattui hakemaan sitä samaa kakkatyötä! Haastatteluun valittiin 3, joista se yksi onnekas pääsi töihin.
Siis ei vaan onnistu, ei millään. Olisin ollut tuostakin onneni kukkuloilla. TYÖSTÄ! No, menee se elämä ohi työhakemuksia rustatessakin näköjään.
Kommentit (5)
Kuulostaa siltä, että tuo työpaikka on valmiiksi räätälöity hyvälle kaverille.
Olen minäkin hakenut sellaisiin paikkoihin, missä ilmoituksessa ei ollut mitään ohjeita mihin hakemus tulee lähettää, eikä haku näkynyt yrityksen avoimissa paikoissakaan. Selvitin asianaomaisen vaihteen kautta, mutta hänestä tai koko hausta en ole kuullut mitään hakemuksen lähettämisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin voi käydä. Minäkin luulin pääseväni jatkohaastatteluun yhdestä surkeasta työpaikasta, (joka olisi ollut vuorotyötä, surkealla palkalla ja oma auto olisi ollut välttämätön kulkemiseen), koska minulla oli yli kymmenen vuoden kokemus alalta ja kaikki vaaditut muut osaamiset. Rekryfirman haastattelija totesi, että todennäköiseti olen jatkossa. En sitten ollut, mutta ei se mitään. Sain juuri tänään paremman työpaikan ja työajat ja palkka on paremmat, joten hyvä näin. En olisi tätä työtä nimittäin hakenut, ellen olisi niin sisuuntunut tuosta edellisestä tyrmäyksestä. Häntä pystyyn vaan, jossain odottaa juuri se oikea työpaikka sinua varten.
Mulla kävi kerran näin. Oli kaikki vaatimukset ja vähän enemmän. Haastattelija oli tuttu opiskeluajoilta ja hän oli ihan innoissaan. Lähdin pois haastattelussa ajatuksella hyvin meni. Arvaa kuka valittiin? Vastavalmistunut. Tutun mukaan se oli ison pomon päätös, kun minä ja se vastavalmistunut olimme varteenotettavimmat. Minä kai olin kalliimpi. Olisin silläkin palkalla kyllä suostunut, mutta kun pakko oli jotain toivoa. Toivoin liikaa ja jos olisin toivonut liian vähän, olisin vaikuttanut epätoivoiselta. Kerran meni paikka tukikelpoiselle. Mulla mokomalla oli just tukityö loppumassa, joten minusta ei voinut enää uusi paikka sitä saada.
No nyt mulla kyllä on töitä.
Tänään olin TE-toimistossa eräänlaisessa haastattelussa, kurssille joka johtaa ainakin 3-6kk työharjoitteluun ja todnäk töihinkin (ei ns huuhaakurssi vaan raakaa ammattihommaa johon kuuluu palkkatuettu harkoittelu). En päässyt, syy:
"Mitä me voidaan tarjota sulle kun koulutuksesi ja osaamisesi ylittää kurssin aihealueet. Eikä me voida ottaa sua tuonne kurssille turhautumaan ja odottamaan että työharjoittelu alkaa, vaikka harjoittelu johtaisikin työllistymiseen".
On se nyt yksi perkele kun DI ei voi alkaa arskaksi vaikka on jo yksi arskatutkinto samalta alalta ja haluaa perustutkinnon lisäksi syventävämmän arskatutkinnon ja toki työpaikan arskana.
Puhutaan että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole ns pussinperiä, mutta näemmä "paluu alkupisteeseen" ei vaan onnistu.
Laiskoilla työtä vieroksuvilla riittää aikaa kirjoitella selityksiä tänne.