Lue keskustelun säännöt.
Polvistuminen kosiessa vai naimisiin mentäessä
21.11.2016 |
Perinteisesti kosimiseen liittyy polvistuminen. Olen kuitenkin lyhyen ajan sisällä kuullut kahden eri ihmisen (=miesten jotka eivät kosiessa polvistuneet) suusta väittämän että ei kihloihin mentäessä tarvitse polvistua vaan vasta kun mennään naimisiin. Olen vähän kysymysmerkkinä, kun missä vaiheessa naimisiin mentäessä muka polvistutaan? Tarkoittiko tämä nyt sitä että näille ihmisille kihlat on oma juttunsa ja naimisiin meneminen omansa eikä kihlaus suinkaan ole lupaus avioliitosta kuten sen tulisi olla? Valaiskaa nyt hämmentynyttä. :D
Kommentit (4)
Kosiessa mennään polvilleen, ja jos kohde sanoo kyllä niin sen jälkeen ollaan kihloissa. Eli kyllä se kihlaukseen liittyy. Konsultoimasi tyypit ovat pihalla asiasta, varmaan ovat antaneet sormuksen tyttöystävälle kun se tuli niin iloiseksi vaikka eivät ymmärrä miksi se sormus annetaan. Jos nuo miehet eivät ole ihan penaalin terävimpiä kyniä niin heille on voinut jäädä mieleen se miten jotkut teinit lahjoittelivat muka sormuksia toisilleen eivätkä sitten ole ihan tajunneet eroa oikeaan kihlaukseen. Toki kukaan ei kiellä olemasta kihloissa vaikka ikuisesti koska sitä ei ole määritelty milloin häiden pitää olla, mutta kyllä tuo on vähintäänkin "sinä olet se jonka kanssa haluan naimisiin"-ilmoitus toiselle. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri ettei avioliiton solmimistapahtumaan tai häiden ajankohdan sopimiseen liity polvistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkkohäissä morsiuspari polvistuu alttarikaiteen ääreen, kun pappi siunaa heidät.
Kosiessa mies polvistuu toisen polven varaan, jos siis haluaa kosia perinteiseen tapaan. Tosin monet kosivat nykyään vähemmän muodollisesti. Kihloihin voi muuten mennä ilman kosintaakin. Silloin kosinta tapahtuu joskus myöhemmin. Tätä nuoriso ei muuten millään tahdo käsittää. Pitäisikin kysyä noilta kaikilta nuorilta, jopa peruskoulun yläluokkalaisilta, jotka kihlautuvat muutaman kuukauden seurustelun perusteella, onko nuori sulho kosinut morsiota. Kihlasormushan tuntuu myöhäisteineillä olevan vain kuin naudan korvamerkki: tämä on mun tyttis ja tämä mun poikkis. Ja jonkun ajan kuluttua korvamerkittynä onkin jo uusi tyyppi, kun on kyllästytty entiseen. Siinähän nuorelta mieheltä kuluu pöksyn polvet puhki, jos joka kihlaukselle kosii.
^