Miehen sairauslomapäivän pituus on 80 % naisen sairauslomapäivän pituudesta
Ja miehen terveydenhuoltokustannukset ovat 80 % naisten terveydenhuoltokustannuksista.
Miksi näitä asioita ei nosteta esiin tasa-arvokeskusteluissa?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Nostetaanhan, juurihan itsekkin nostit. Tosin sun tarttis lyödä muutakin faktaa pöytään, että mielipiteesi olisi uskottava.
Koska olet muuten itse viimeksi käynyt terveystarkastuksessa?
https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/ta…;
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129081/Tyostapoistumisenj…;
Ei vedetä keskustelua henkilökohtaiselle tasolle, jookosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostetaanhan, juurihan itsekkin nostit. Tosin sun tarttis lyödä muutakin faktaa pöytään, että mielipiteesi olisi uskottava.
Koska olet muuten itse viimeksi käynyt terveystarkastuksessa?
https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/ta…;
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129081/Tyostapoistumisenj…;
Ei vedetä keskustelua henkilökohtaiselle tasolle, jookosta?
Eikös se terveystarkastus määräajoin ole ihan itsestä kiinni, ei ollenkaan tasa-arvokysymys, jollei käytä mahdollisuuttaan.
Et ole varmaankaan tullut ajatelleeksi sitä, että raskauden seuranta, synnytys ja sen jälkeinen seuranta nostaa aika merkittävästi naisten terveydenhuoltokulujen osuutta.
Naisten kuukautisista ja raskauksiasta johtuvat terveys- ja sairauskustannukset ovat suurempia kuin miesten vastaavista johtuvat. Selittänee ainakin osan kustannuksista.
Samaa tulin kirjoittamaan kuin nelonen. Lisäksi miehet menevät sairaana töihin ja tartuttavat toiset. Kiva kun meillekin yksi tyyppi tuli paskataudissa, vaikka hänellä ei ollut mitään akuuttia kiirettä edes, paremminkin pulaa töistä. Mutta halusi vain näyttää. Onneksi muhun ne ei helposti tartu. Itse olen kyllä sairastellut ikäisekseni todella vähän,esim. sairaalassa olen ollut yhden vuorokauden muuten kuin synnytysten takia ja omasta mielestäni sekni turha, mutta kaksi lasta synnyttäneenä olen käyttänyt terveydenhuollon palveluja.
Vierailija kirjoitti:
Ja miehen terveydenhuoltokustannukset ovat 80 % naisten terveydenhuoltokustannuksista.
Miksi näitä asioita ei nosteta esiin tasa-arvokeskusteluissa?
Täällä on ollut aika ajoin ketjuja, joissa aloittaja kertoo, että puoliso on sairas eikä häntä saa lääkäriin, vaikka hän itse valittaa vaivoistaan. Kysymys kuuluu, onko sairastaja mies vai nainen? Kaikki saa vastata.
Naisilla on paljon kuukautisia, mielenterveysongelmia ja luulosairauksia.
Yli kymmenen vuotta vanha selvitys... uudemmasta taas selvisi että yli 65-vuotiaat kerryttävät valtaosan (eli ei voi puhua sairauspoissaoloista, koska ovat jo eläkkeellä) terveydenhuollon menoista. Naisten isompi osuus selittyy pidemmällä elinajanodotteella.
Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja, koska lasten sairaslomat lasketaan heitä hoitavien vanhempien poissaoloihin ja, koska isät eivät hoida osuuttaan, äidit ovat yliedustettuina sairaiden lasten poissaolojen hoitajina. Raskaus- ja synnytyskulut nostavat myös naisten osuutta terveydenhoitokuluista noin ylipäänsä (kuukautiset eivät nosta, koska hoidettavantasoisia kuukautisongelmia on hyvin vähän. vuosittaista e-pillerien reseptin uusimiseen tarvittavaa sisätutkimusta kun ei edes saa yhteiskunnan laskuun terveyskeskuksesta. Eturauhasongelmat ovat yhteiskunnalle paljon kalliimpia, vaikkei niitäkään usein hoideta).
Jos aloittaja ei ymmärrä, miten paljon erilaisia terveydenhuollon käyntejä raskauteen ja synnytykseen liittyy, voin hieman listata niitä:
- 10-15 neuvolakäyntiä, osa lääkärikäyntejä
- pakolliset verikokeet, monilta otetaan muitakin kokeita (esim. maksa-arvot)
- sokerirasitus (ei kaikilla, mutta esim. täällä tehdään sokerirasitus automaattisesti kaikille yli 25-vuotiaille ensisynnyttäjille)
- vähintään kaksi ultraa (mulla tehtiin ekassa raskaudessa viisi, kun istukan paikkaa seurattiin)
- perhevalmennus
- mahdolliset päivystyskäynnit
- mahdollinen synnytystapa-arvio
- synnytys
- osastojakso synnytyksen jälkeen (toisilla myös ennen synnytystä)
- neuvolan kotikäynnit
- lääkärin tekemä jälkitarkastus
Vierailija kirjoitti:
Yli kymmenen vuotta vanha selvitys... uudemmasta taas selvisi että yli 65-vuotiaat kerryttävät valtaosan (eli ei voi puhua sairauspoissaoloista, koska ovat jo eläkkeellä) terveydenhuollon menoista. Naisten isompi osuus selittyy pidemmällä elinajanodotteella.
Elinaikaodotteisiinkin tosin olisi varmasti merkitystä sillä että miehet kiinnostuisivat enemmän omasta terveydestä. Kävisivät säännöllisesti terveystarkastuksissa ja hakisivat apua kun sitä tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja ei ymmärrä, miten paljon erilaisia terveydenhuollon käyntejä raskauteen ja synnytykseen liittyy, voin hieman listata niitä:
- 10-15 neuvolakäyntiä, osa lääkärikäyntejä
- pakolliset verikokeet, monilta otetaan muitakin kokeita (esim. maksa-arvot)
- sokerirasitus (ei kaikilla, mutta esim. täällä tehdään sokerirasitus automaattisesti kaikille yli 25-vuotiaille ensisynnyttäjille)
- vähintään kaksi ultraa (mulla tehtiin ekassa raskaudessa viisi, kun istukan paikkaa seurattiin)
- perhevalmennus
- mahdolliset päivystyskäynnit
- mahdollinen synnytystapa-arvio
- synnytys
- osastojakso synnytyksen jälkeen (toisilla myös ennen synnytystä)
- neuvolan kotikäynnit
- lääkärin tekemä jälkitarkastus
Lisätään tähän vielä keskenmenoista aiheutuneet lääkärikäynnit, itse jouduin ambulanssilla ensin tk:n kautta keskussairaalaan ja toisella kertaa jouduin osastolle seurantaan. Oli varmaan yhteiskunnalle kalliit reissut mutta säilyipä henki ekalla kertaa. Tokassa tehtiin tyhjennys valvonnassa kun oli raskaus sen verran pitkällä. Aloittajalle sori näistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja ei ymmärrä, miten paljon erilaisia terveydenhuollon käyntejä raskauteen ja synnytykseen liittyy, voin hieman listata niitä:
- 10-15 neuvolakäyntiä, osa lääkärikäyntejä
- pakolliset verikokeet, monilta otetaan muitakin kokeita (esim. maksa-arvot)
- sokerirasitus (ei kaikilla, mutta esim. täällä tehdään sokerirasitus automaattisesti kaikille yli 25-vuotiaille ensisynnyttäjille)
- vähintään kaksi ultraa (mulla tehtiin ekassa raskaudessa viisi, kun istukan paikkaa seurattiin)
- perhevalmennus
- mahdolliset päivystyskäynnit
- mahdollinen synnytystapa-arvio
- synnytys
- osastojakso synnytyksen jälkeen (toisilla myös ennen synnytystä)
- neuvolan kotikäynnit
- lääkärin tekemä jälkitarkastus
Viime vuonna syntyi lapsia yhtä paljon kuin pahimpina 1860 luvun nälkävuosina, silloin muuten koko Suomessa ei ollut edes kymmentä lääkäriä. Ihmisiäkin oli kolmannes siitä mitä nyt.
Ei oikein ristiriitaiset selitykset uppoa.
Näköjään naisilla on hirveä kiire keksiä erilaisia tekosyitä ja verukkeita, kun näitä viestejä lukee, mutta ikävä kertoa teille, että vaikka kuinka jankkaatte raskaus- ja lasten hoitoon liittyvistä poissaoloista, niin nämä eivät yksinään selitä naisten huomattavasti suurempia sairaspoissaoloja.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään naisilla on hirveä kiire keksiä erilaisia tekosyitä ja verukkeita, kun näitä viestejä lukee, mutta ikävä kertoa teille, että vaikka kuinka jankkaatte raskaus- ja lasten hoitoon liittyvistä poissaoloista, niin nämä eivät yksinään selitä naisten huomattavasti suurempia sairaspoissaoloja.
Eikös se nimenomaan ole keskustelua että yritetään nähdä asiasta kaikki mahdolliset puolet? Sä taas olet täällä vain syyllistämässä ja aiheuttamassa pahaa verta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja ei ymmärrä, miten paljon erilaisia terveydenhuollon käyntejä raskauteen ja synnytykseen liittyy, voin hieman listata niitä:
- 10-15 neuvolakäyntiä, osa lääkärikäyntejä
- pakolliset verikokeet, monilta otetaan muitakin kokeita (esim. maksa-arvot)
- sokerirasitus (ei kaikilla, mutta esim. täällä tehdään sokerirasitus automaattisesti kaikille yli 25-vuotiaille ensisynnyttäjille)
- vähintään kaksi ultraa (mulla tehtiin ekassa raskaudessa viisi, kun istukan paikkaa seurattiin)
- perhevalmennus
- mahdolliset päivystyskäynnit
- mahdollinen synnytystapa-arvio
- synnytys
- osastojakso synnytyksen jälkeen (toisilla myös ennen synnytystä)
- neuvolan kotikäynnit
- lääkärin tekemä jälkitarkastus
Viime vuonna syntyi lapsia yhtä paljon kuin pahimpina 1860 luvun nälkävuosina, silloin muuten koko Suomessa ei ollut edes kymmentä lääkäriä. Ihmisiäkin oli kolmannes siitä mitä nyt.
Ei oikein ristiriitaiset selitykset uppoa.
Mikä tuossa on ristiriitaista? Ja miten 1860-luvun nälkävuodet liittyvät nykypäivän terveydenhuollon käyttöasteen tilastointiin?
Vierailija kirjoitti:
Näköjään naisilla on hirveä kiire keksiä erilaisia tekosyitä ja verukkeita, kun näitä viestejä lukee, mutta ikävä kertoa teille, että vaikka kuinka jankkaatte raskaus- ja lasten hoitoon liittyvistä poissaoloista, niin nämä eivät yksinään selitä naisten huomattavasti suurempia sairaspoissaoloja.
Mun kohdalla kyllä selittää, kun mietin oman ja miehen sairaslomia. t: ohis
Vierailija kirjoitti:
Näköjään naisilla on hirveä kiire keksiä erilaisia tekosyitä ja verukkeita, kun näitä viestejä lukee, mutta ikävä kertoa teille, että vaikka kuinka jankkaatte raskaus- ja lasten hoitoon liittyvistä poissaoloista, niin nämä eivät yksinään selitä naisten huomattavasti suurempia sairaspoissaoloja.
20 % = huomattavasti suurempi? Minusta tuo on yllättävän vähän kun ajattelee että siihen tosiaan sisältyy ne kaikki raskauteen liittyvä seuranta ja hoito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja ei ymmärrä, miten paljon erilaisia terveydenhuollon käyntejä raskauteen ja synnytykseen liittyy, voin hieman listata niitä:
- 10-15 neuvolakäyntiä, osa lääkärikäyntejä
- pakolliset verikokeet, monilta otetaan muitakin kokeita (esim. maksa-arvot)
- sokerirasitus (ei kaikilla, mutta esim. täällä tehdään sokerirasitus automaattisesti kaikille yli 25-vuotiaille ensisynnyttäjille)
- vähintään kaksi ultraa (mulla tehtiin ekassa raskaudessa viisi, kun istukan paikkaa seurattiin)
- perhevalmennus
- mahdolliset päivystyskäynnit
- mahdollinen synnytystapa-arvio
- synnytys
- osastojakso synnytyksen jälkeen (toisilla myös ennen synnytystä)
- neuvolan kotikäynnit
- lääkärin tekemä jälkitarkastus
Viime vuonna syntyi lapsia yhtä paljon kuin pahimpina 1860 luvun nälkävuosina, silloin muuten koko Suomessa ei ollut edes kymmentä lääkäriä. Ihmisiäkin oli kolmannes siitä mitä nyt.
Ei oikein ristiriitaiset selitykset uppoa.
Kummallinen kommentti. Siihen aikaan ei raskauden tai synnytyksen vuoksi edes nähty lääkäriä. Synnystyskomplikaatioihin sai kuolla ihan rauhassa.
Nostetaanhan, juurihan itsekkin nostit. Tosin sun tarttis lyödä muutakin faktaa pöytään, että mielipiteesi olisi uskottava.
Koska olet muuten itse viimeksi käynyt terveystarkastuksessa?