Taas meitä kusetettiin: Aikainen päivähoito lapsille hyväksi? Tutkija: Asia ei ole niin yk­sin­ker­tai­nen

Ei meitä kusetettu. Tälläkin palstalla aika moni esitti argumentteja sen puolesta, että tuon tutkimuksen johtopäätökset olivat enemmän kuin maksettuja. Uutisointi tehtiin myös nostamalla sivulause otsikoihin tutkimatta, mistä oikeasti oli kyse.

Hmm, mielenkiintoista.

Näin maallikkona tuli itselleni tuosta tutkimustuloksesta ensin mieleen, että tietysti vaikuttaa se että koulutettujen ja menestyneiden vanhempien on varmasti pakko laittaa lapset hoitoon, mutta arvioin että tietysti se nyt on otettu huomioon tutkimuksessa.

Tuosta linkin jutusta taas saa kuvan, että sitä ei ole edes huomioitu koko tutkimuksessa.

Itse en koe, että tärkein asia lapseni elämässä menestymisessä on koulutusaste, mutta ymmärrän että moni on varmasti ottanut tuonkin tutkimuksen selvyytenä ja antanut sen vaikuttaa päätöksiinsä.

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mielenkiintoista.

Näin maallikkona tuli itselleni tuosta tutkimustuloksesta ensin mieleen, että tietysti vaikuttaa se että koulutettujen ja menestyneiden vanhempien on varmasti pakko laittaa lapset hoitoon, mutta arvioin että tietysti se nyt on otettu huomioon tutkimuksessa.

Tuosta linkin jutusta taas saa kuvan, että sitä ei ole edes huomioitu koko tutkimuksessa.

Itse en koe, että tärkein asia lapseni elämässä menestymisessä on koulutusaste, mutta ymmärrän että moni on varmasti ottanut tuonkin tutkimuksen selvyytenä ja antanut sen vaikuttaa päätöksiinsä.

Kyllä huomioitiin. 

Kun luin tuosta tutkimuksesta kirjoitettua juttua, ajattelin heti, että voi kyllä pitää paikkansa. Kun lapsi viedään pienenä ison lauman osaksi, hänestä tulee laumasielu. Hän tekee niinkuin yleisesti pidetään hyvänä tehdä. Vaikka sitten opiskelee 30 vuotta.

Sanomattakin selvää. Asia on niin, että se tasoittaa niitä eroja ja ongelmia, jotka tulevat siitä, kun lapsella on huonot perheolot. Silloin päiväkodista on etu sellaisille lapsille. Muille aivan se ja sama.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

On tutkimuksia ja tutkimuksia. Valtaosa uskoo mieluummin tutkimuksiin jotka pönkittävät omaa jo valmista asennetta asiaan.

Tutkimuksessa pitäisi ottaa paremmin huomioon perheiden tausta ja edellytykset hoitaa lapsiaan. tosi moni köyhä perhe on 'hoitanut' lastaan kotona kolmevuotiaaksi koska siitä on maksettu. Heillä ei kuitenkaan ole ollut edellytyksiä tukea lapsensa koulunkäyntiä. Kotihoidossa siis painottuvat työelämästä syrjäytyneet perheet ja sen taustalla on usein päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja muitakin elämänhallinnan ongelmia. Vastaavasti alle kaksi vuotiaana hoitoon on päätynyt enemmän koulutettujen ja työelämässä pärjäävien äitien lapset. Heillä on parempi elämänhallinta.

Ymmärrän että moni koulutettu kotirouva loukkaantuu kun hänet on yhdistetty tuohon syrjääntyneiden perheiden ryhmään.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ongelma: Suomessa ei ole tutkittu pitkään kotona hoidettuja lapsia! Sen sijaan on tehty tutkimuksia, joissa on havaittu päiväkodin olevan lapsille psyykkisesti hyvin rasittava paikka, että päiväkodissa lapsille syntyy jopa kuulovaurioita ja että päiväkodissa suurissa ryhmissä lapsilla on enemmän sairastelukierteitä kuin pienissä ryhmissä hoidetuilla.

Ruotsalaisissa tutkimuksissa päiväkodissa on yhtä yhtä hoitajaa kohti kaksi lasta, ei siis mitenkään vertailukelpoista materiaalia.

Kotihoitoa ei uskalleta tutkia, koska silloin voitaisiin havaita, että täyspäisen ja motivoituneen äidin lapset hyötyvät kotihoidosta ja saavat siitä erinomaiset eväät elämään. Yliopistossa näitä lapsia näkee nykyisinkin aika lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

Ihan samoin se aggresiivisuus lisääntyy, jos on alle 2 vuoden ikäerolla sisarus. 

Suomessahan on tehty valtava empiirinen ihmiskoe; meillä on Euroopan eniten pieniä lapsia kotihoidossa, ollut jo vuosikymmeniä. Logiikkasi mukaan meillä pitäisi olla Euroopan parhaiten voivat lapset ja nuoret. Missä mennään vikaan, kun 20% nuorista miehistä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella ja uhmakkuus- sekä käytöshäiriöt vain lisääntyvät?

Vierailija kirjoitti:

On tutkimuksia ja tutkimuksia. Valtaosa uskoo mieluummin tutkimuksiin jotka pönkittävät omaa jo valmista asennetta asiaan.

Tutkimuksessa pitäisi ottaa paremmin huomioon perheiden tausta ja edellytykset hoitaa lapsiaan. tosi moni köyhä perhe on 'hoitanut' lastaan kotona kolmevuotiaaksi koska siitä on maksettu. Heillä ei kuitenkaan ole ollut edellytyksiä tukea lapsensa koulunkäyntiä. Kotihoidossa siis painottuvat työelämästä syrjäytyneet perheet ja sen taustalla on usein päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja muitakin elämänhallinnan ongelmia. Vastaavasti alle kaksi vuotiaana hoitoon on päätynyt enemmän koulutettujen ja työelämässä pärjäävien äitien lapset. Heillä on parempi elämänhallinta.

Ymmärrän että moni koulutettu kotirouva loukkaantuu kun hänet on yhdistetty tuohon syrjääntyneiden perheiden ryhmään.

Lisäksi unohdat mainita, että iso osa kotona pitkään hoidetuista asuu ihan tavallisissa maalaisperheissä. Päiväkotiin ei pääse vanhempien työajaksi, joten helpompi antaa lapsen nukkua aamulla ja käyttää päivällä kerhossa kuin kiirehtiä navetasta klo 7 pois, että saa lapsen päivähoitoon. Ei ole mielenterveys ja elämänhallintaongelmia, ongelmana on se, että päiväkoti ei tarjoa hoitoa klo 15-19, jolloin sille olisi eniten tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

Ihan samoin se aggresiivisuus lisääntyy, jos on alle 2 vuoden ikäerolla sisarus. 

Suomessahan on tehty valtava empiirinen ihmiskoe; meillä on Euroopan eniten pieniä lapsia kotihoidossa, ollut jo vuosikymmeniä. Logiikkasi mukaan meillä pitäisi olla Euroopan parhaiten voivat lapset ja nuoret. Missä mennään vikaan, kun 20% nuorista miehistä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella ja uhmakkuus- sekä käytöshäiriöt vain lisääntyvät?

Niin. Tutkiaksesi tätä, sinulla pitäisi olla verrokkiryhmä, jossa ne pojat on pantu kaksivuotiaina päivähoitoon. Ja sitten verrattava johtuuko ongelmat kotihoidosta vai onko osuus jopa isompi päivähoidetuilla.

Tutkimuksessa pitäisi ehdottomasti huomioida myös päivähoidon laatutekijät. Nythän tutkimus kuvittelee että kaikki päivähoito on hyvää ja päivähoito vuonna 1991 on samanlaista kuin 2016.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

Ihan samoin se aggresiivisuus lisääntyy, jos on alle 2 vuoden ikäerolla sisarus. 

Suomessahan on tehty valtava empiirinen ihmiskoe; meillä on Euroopan eniten pieniä lapsia kotihoidossa, ollut jo vuosikymmeniä. Logiikkasi mukaan meillä pitäisi olla Euroopan parhaiten voivat lapset ja nuoret. Missä mennään vikaan, kun 20% nuorista miehistä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella ja uhmakkuus- sekä käytöshäiriöt vain lisääntyvät?

Onko meillä todella Euroopassa eniten pieniä lapsia kotihoidossa? Tästä kun ei saa mistään tilastollista faktaa. Se on totta, että lapsista saadaan kotihoidontukea, mutta ei se tarkoita, että lapsi olisi kotihoidossa. Muualla Euroopassa ei edes ole hoitopaikkoja alle 3v lapsille noin vain tarjolla, joten iso osa ei-kotihoidetuista lapsista on päivässä 3-4 tuntia kerhomaisessa toiminnassa mukana ja se lasketaan päivähoidoksi. Samalla kriteerillä jokainen muskarissa käyvä 2v on päivähoidossa.

Hankala tehdä yhteismitallisia tilastoja asiasta, jota ei tilastoida.

Ne 20% on just niitä päiväkotilapsia, joilla on vähälahjaiset vanhemmat. Tunkiosta on vaikea ponnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

Ihan samoin se aggresiivisuus lisääntyy, jos on alle 2 vuoden ikäerolla sisarus. 

Suomessahan on tehty valtava empiirinen ihmiskoe; meillä on Euroopan eniten pieniä lapsia kotihoidossa, ollut jo vuosikymmeniä. Logiikkasi mukaan meillä pitäisi olla Euroopan parhaiten voivat lapset ja nuoret. Missä mennään vikaan, kun 20% nuorista miehistä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella ja uhmakkuus- sekä käytöshäiriöt vain lisääntyvät?

Niin. Tutkiaksesi tätä, sinulla pitäisi olla verrokkiryhmä, jossa ne pojat on pantu kaksivuotiaina päivähoitoon. Ja sitten verrattava johtuuko ongelmat kotihoidosta vai onko osuus jopa isompi päivähoidetuilla.

Tutkimuksessa pitäisi ehdottomasti huomioida myös päivähoidon laatutekijät. Nythän tutkimus kuvittelee että kaikki päivähoito on hyvää ja päivähoito vuonna 1991 on samanlaista kuin 2016.

Ihan järjellä voi todeta, että kun meillä on kolmasosa lapsista kotihoidossa ja muualla Euroopassa ei ole, ja meillä silti ei millään mittarilla ole hyvinvoivimmat lapset, niin sillä kotihoidolla ei mitään merkittävää vaikutusta voi olla. Mikään tutkimuskaan ei ole pitkän kotihoidon etuja kyennyt todentamaan, yleensä päinvastoin. Jokatapauksessa erot ovat marginaalisen pieniä siinä, meneekö hoitoon 1-3 vuotiaana. Perheen tulotason, äidin uran ja eläkkeen kanssa erot eivät ole ihan niin pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

Ihan samoin se aggresiivisuus lisääntyy, jos on alle 2 vuoden ikäerolla sisarus. 

Suomessahan on tehty valtava empiirinen ihmiskoe; meillä on Euroopan eniten pieniä lapsia kotihoidossa, ollut jo vuosikymmeniä. Logiikkasi mukaan meillä pitäisi olla Euroopan parhaiten voivat lapset ja nuoret. Missä mennään vikaan, kun 20% nuorista miehistä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella ja uhmakkuus- sekä käytöshäiriöt vain lisääntyvät?

Onko meillä todella Euroopassa eniten pieniä lapsia kotihoidossa? Tästä kun ei saa mistään tilastollista faktaa. Se on totta, että lapsista saadaan kotihoidontukea, mutta ei se tarkoita, että lapsi olisi kotihoidossa. Muualla Euroopassa ei edes ole hoitopaikkoja alle 3v lapsille noin vain tarjolla, joten iso osa ei-kotihoidetuista lapsista on päivässä 3-4 tuntia kerhomaisessa toiminnassa mukana ja se lasketaan päivähoidoksi. Samalla kriteerillä jokainen muskarissa käyvä 2v on päivähoidossa.

Hankala tehdä yhteismitallisia tilastoja asiasta, jota ei tilastoida.

Kyllä on, kaikkiin Pohjoismaihin verrattuna, Saksaan ja belgiaan ym. verrattuna. Vain Espanjasta ym. emme tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

Ihan samoin se aggresiivisuus lisääntyy, jos on alle 2 vuoden ikäerolla sisarus. 

Suomessahan on tehty valtava empiirinen ihmiskoe; meillä on Euroopan eniten pieniä lapsia kotihoidossa, ollut jo vuosikymmeniä. Logiikkasi mukaan meillä pitäisi olla Euroopan parhaiten voivat lapset ja nuoret. Missä mennään vikaan, kun 20% nuorista miehistä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella ja uhmakkuus- sekä käytöshäiriöt vain lisääntyvät?

Onko meillä todella Euroopassa eniten pieniä lapsia kotihoidossa? Tästä kun ei saa mistään tilastollista faktaa. Se on totta, että lapsista saadaan kotihoidontukea, mutta ei se tarkoita, että lapsi olisi kotihoidossa. Muualla Euroopassa ei edes ole hoitopaikkoja alle 3v lapsille noin vain tarjolla, joten iso osa ei-kotihoidetuista lapsista on päivässä 3-4 tuntia kerhomaisessa toiminnassa mukana ja se lasketaan päivähoidoksi. Samalla kriteerillä jokainen muskarissa käyvä 2v on päivähoidossa.

Hankala tehdä yhteismitallisia tilastoja asiasta, jota ei tilastoida.

Kyllä on, kaikkiin Pohjoismaihin verrattuna, Saksaan ja belgiaan ym. verrattuna. Vain Espanjasta ym. emme tiedä.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yli 90% alle 3vuotiaista päivähoidon piirissä. Belgiassa, Sveitsissä ym. lapset viedään hyvin aikaisin hoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa kiistetty aikaisemman tutkimuksen päätelmiä, vaan todettiin vain sen tiedottamisesta. Onhan Ruotsiussa tehty jo 20 vuoden ajan tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa, että lapsi hyötyy useimmiten varhaiskasvatuksesta jo pienenä. Sama on todettu suomalaisissakin tutkimuksissa - missään ei ole toteennäytetty, että pitkä kotihoito kehittäisi lasta tai kyetty todentamaan, että aikainen hoitoon laitto aiheuttaisi mitään kielteistä. Jokatapauksessa erot ovat hyvin pieniä näiden kahden vaihtoehdon välillä. Lasten äideillä ne näkyvät kuitenkin eläkkeissä ja urassa.

Ruotsissa tehtiin se yksi paljon siteerattu varhaiskasvatusta puoltava tutkimus, mutta siinähän ryhmäkoko oli erittäin pieni.

Jenkeissä, missä osataan nuo isot tilasto-otokset, sen sinaan on havaittu, että lapsen alle nelivuotiaana ryhmässä viettämä aika on verrannollinen aggressiiviseen käytökseen kouluiässä.

Yhtään tutkimusta en ole nähnyt, joka näyttäisi alle kolmevuotiaan hyötyvän lapsiryhmästä. Tuon ikäisille laadukas päivähoito on sitä, että hoitaja hoitaa samaan tapaan kuin oma vanhempi hoitaisi.

Ihan samoin se aggresiivisuus lisääntyy, jos on alle 2 vuoden ikäerolla sisarus. 

Suomessahan on tehty valtava empiirinen ihmiskoe; meillä on Euroopan eniten pieniä lapsia kotihoidossa, ollut jo vuosikymmeniä. Logiikkasi mukaan meillä pitäisi olla Euroopan parhaiten voivat lapset ja nuoret. Missä mennään vikaan, kun 20% nuorista miehistä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella ja uhmakkuus- sekä käytöshäiriöt vain lisääntyvät?

Työvoiman ulkopuolelle jäädään koska töitä ei ole.

Tuohan oli ihan ilmiselvä juttu. "Tutkimus" julkaistiin sopivasti samaan aikaan, kun hallitus haluaa äitien palaavan aiemmin työelämään.

Meillä muuten oli joskus laadukas varhaiskasvatus. Nykyään päiväkodit ovat lähinnä lasten säilytyspaikkoja vanhempien työssolon ajaksi.Syyllisiä siihen eivät ole päiväkotien työntekijät, hekin ovat uhreja. Ryhmäkokoja on kasvatettu ja sijaisia ei saa palkata. Säästöt ja laadukas varhaiskasvatus ovat mahdoton yhtälö.

Kotona ei kaikki ok, ts on ongelmia kuten alkoholi, mielenterveys niin paras paikka lapselle olisi sijaisperhe mutta elllei se niin sitten päivähoito.