Ei kritiikkiä mutta itse olisin Saarana
Laittanut Titanic aikakauden mekon mutta ohien ohuen silkkisen pystyynpäin viilletysti leikatun ei tuollaista tasa frillahommaa ja vain parit pitkät helmet ja hiukset ladymäisesti kiinni jollain hiuskoristeella . Yläosa puvusta oli ok mutta se helma.
Ja jos on kiharat niin puku voi olla aika sileähkö tai yksinkertainen pitsinen. Ei kaikkea kerralla... se puku söi esitystä ja vei huomiota laulusta, kun sen olisi pitänyt tukea esitystä. Väri oli kivan neutraali kyllä.
Hieno eaitys se oli mutta joskun vähemmän on enemmän... ja luo eleganssia jota kappale olisi vaatinut. Saara on kyllä ihana tyttö muuten, mutta korkeatasoinen stailaaja on yhtä tärkeä esityksissä kuin laulu melkein! Se on esitys- siis kokonaisuus.
Kommentit (5)
Tuommoisessa esityksessä on vara näytellä eleettömästi esim huomaamatta irrottamalla pitkät solmitut hiukset vapaiksi:)! Ei dramaattisesti vaan niinkuin tuuleen lentoon...
Naisen on tuollaisen biisin " taustaksi" hyvä näyttää haavoittuvalta. Väri oli sitä ja pitsikin mutta lihottava puku pateettisen laulun kanssa on epäonnistunut. Ajattelin samaa kuin Simon heti. Tuo laulu on kauniin naisen laulu ja nainen on kauneimmillaan silloin kun näyttäisi olevansa puvusta suoraan nähtynä melkein alasti, mutta häveliäästi peitettynä.
Joo stylisteille antaisin tämmöset ohjeet en moiti Saaraa joka luottaa heihin!
Olisin stailannut niin, että hiukset olisivat vain laineilla eikä noin säkkärällä ja ehkä puolinutturalla. Mekko olisi saanut olla jokin melko siro, kuten jo nyt melkein oli, koska se sopii alun savukoneen kohtaan. Väriltä olisi saanut olla vaikka punainen.
Lavasteista olisin jättänyt ne viulut kokonaan pois ja taustaksi joku muu kuin tuo sama, joka on aina ollut.
Olisin tykännyt tällaisestä pelkistetystä vähän 90-l henkisestä iltapuvusta myös.
http://i.ngimg.com/resources/nastygal/images/products/processed/67722.0…
Epäilen ettei Aalto saanut itse päättää asuaan vaan hänelle ilmoitettiin miten hänet puetaan.