Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

10kk vauva ja päiväkodin aloitus

Vierailija
20.11.2016 |

Kokemuksia kyselisin, miten on mennyt teille joilla alle vuoden ikäinen on aloittanut päiväkodissa? (toki pph kokemuksiakin kuulen mielelläni, mutta oma on siis nimenomaan päiväkotiin menossa vuodenvaihteessa) Aloittiko heti täydet hoitopäivät? Tuntuiko että vauva "tajusi" asioiden muuttuneen? Jne. havaintojanne. Kiitän

Kommentit (70)

Vierailija
61/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette hanki tuon ikäiselle hoitajaa kotiin?

Olen niin kyllästynyt tällaiseen asenteeseen, ei hyvää päivää, lapsi ei mene rikki päivähoidossa!

Vauva ei ole esine eikä nukke.

Se rikkinäisyys on psyyken puolella ja vauriot tulevat näkyviin nuorena tai nuorena aikuisena.

Onnea valitsemallesi tielle.

No kerropa sitten miksi Suomessa on maailman mielisairaimmat nuoret, vaikka äitiysloma on pisimpiä sekä mahdollisuudet olla lapsen kanssa kotona sen jälkeenkin..?

Vierailija
62/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minut on laitettu vuonna 1996 perhepäivähoitajalle yhdeksän kuukauden iässä ja minusta tuli täysin normaali aikuinen.

Vanhempien mukaan alku sujui hyvin, toki eroahdistusitkuja tuli alussa. Omat muistoni alkavat kolmen vuoden ikäisenä ja muistan, että hoitoon oli aina kiva mennä. Yleensä vanhemmat tulivatkin hakemaan aivan liian aikaisin omasta mielestäni :) Perhepäivähoidossa on oman kokemukseni mukaan rauhallisempaa kuin päiväkodissa ja hoitajalle jää aikaa yksilöille. Meitä oli 6-8 lasta sen kuuden vuoden aikana ja kolmesta on jäänyt minulle elinikäisiä ystäviä. 

Itse en paheksu, jos vanhemman täytyy mennä töihin eikä voi jäädä lapsen kanssa kotiin. Varsinkin tässä taloustilanteessa töistä on hyvä pitää kiinni. Itse vieroksun ajatusta, että jäisin omien lasteni kanssa kolmeksi vuodeksi kotiin. Aivan pienen lapsen paikka on kyllä kotona, mutta jo lähes vuoden ikäinen lapsi selviää päivähoidossa kyllä. Päivähoidossa lapsi oppii sosiaalisuutta ja ihmissuhdetaitoja, joita kotona ei välttämättä ole tarjolla jos on vain esimerkiksi äidin kanssa kahdestaan kotona. Päivähoidossa muodostuu usein ensimmäiset ystävyyssuhteet ja omassa kaveripiirissäni on monia, joiden paras kaveri on se kehen tutustui jo päivähoidossa :) 

Omat kokemukseni perhepäivähoidosta ovat mahtavat, vieläkin muistellaan näiden kavereiden kanssa niitä aikoja :) 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on niin pakottava tarve että 10kk pitää laittaa päiväkotiin?

Hohhelis hoijakkaista. Mikä ihmeen pakottava tarve? Ihan kuule vaan vanhempainvapaa loppuu.

Meillä muilla on kodinhoidontuki kunnes lapsi täyttää 3 v.

Salli mun nauraa :D hmm, jäisinkö tosiaan parin tonnin tuloilta parin sadan tuloille... Enpä taida.

Ensinnäkään se pari sataa ei pidä paikkaansa.

Toiseksi arvostat vain rahaa etkä lapsen parasta!!

Nyt on löytynyt joku, jolla on oikeassa olemisen armolahja...

Vierailija
64/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Totuus, jota ette halua kuulla: Työskentelen päiväkodissa pienten ryhmässä. Liikaa lapsia, liian vähän hoitajia. Odottavat pitkiäkin aikoja että joku vaihtaa vaipat, syliä saati käsiä ei riitä kaikille. Henkilökunnan tavoite on saada lapset pysymään hengissä hoitopäivä. Vaaratilanteita on usein, koska aikuisia ei vain riitä joka asiaan. Työnantaja on kieltänyt puhumusta näistä, toivoisin että vanhemmat tajuaisivat puuttua ja pyytää parempaa. Kiristyksiä taas tulossa ja huonompaan suuntaan mennään. Ei siis ihme, että kotona lapsi on levoton. Päiväkodin päivä on pienen näkökulmasta turvaton, hektinen, meluisa.

Komps. Siinä ei ole itku kaukana kun ryhmässä voi olla yhtäaikaa paikalla jopa 16 alle kolmevuotiasta, aikuisia on se kolme (+ kouluttamatton avustaja/tettiläinen tms.), niistä 16 5 on alle vuoden tai juuri vuoden täyttäneitä, eli ihan vauvoja, jalattomia ja tarvii kahdet päikkärit päivässä, tuttipulloa milloin sattuu jne.

Isommat ryhmässä lähtentelee sitten jo kolmea vuotta, uhmaa, kaikki tehdään päinvastoin kuin sanotaan. Ja aika moni isommista oikein mielellään tönii ja kaltoinkohtelee niitä vauvoja, koska ne ei osaa yhtään puolustautua ja on hauskaa kun ne saa itkemään.

Tätä ei varmasti kukaan halunnut kuulla joka on lasta laittamassa päiväkotiin, mutta näin se vain ikävä kyllä on. Äänestäkää lisää kokoomusta, keskustaa ja persuja vaan, me koitamme hoitaa hommamme lastensäilytyspaikoissa.

Vierailija
65/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä ihmettelemässä että aika vähän vastauksissa niitä kokemuksia (yksi). Alapeukutusta ja lyttäämistä vaan.

Niinpä, tämä on tyypillistä av:ta. Kun kysyt jotain niin muutama vastaa asiallisesti. Muutama kommentoi kirjoitusvirheitä. Loput kertoo, kuinka he tietävät, mikä on oikein ja mikä väärin.

Vierailija
66/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän tyttö oli noin 11 kk kun aloitti pph:n. Alussa taisi itkeä sen 2-3 kk kun vietiin hoitoon. Ensimmäinen kuukaus oli 5 päivänä viikossa hoidossa, tämän jälkeen on ollut 3 päivää/viikko kun sain vuorotyön rullaamaan (eka kuukaus olin 8-16 töissä perehdytyksessä).

Kun oli ollut hoidossa noin 6 kk olisi halunnut hoitoon viikonloppuisinkin (haki repun ja sanoi "hoitoon").

Alku oli aika kauheaa. Helpotti kuitenkin kun näki lapsen leikkivän hiekkalaatikolla ihan iloisena häntä hakiessa.

Nyt tyttö on 2 v. ja hoitoon mennään iloisena ja hoitoon haluttaisiin vapaapäivinäkin.

Minusta tuo tuntuisi vanhempana todella pahalta.

Jaa 😀 Mielummin minusta niin että hoidossa on kivaa ja turvallista olla lapsella ja hän tykkää siellä käydä omien sanojen mukaan leikkimässä. En ota sitä loukkauksena. Kyllä se on lapsesta varmaan kivaa leikkiä 3 tutun hoitokaverin kanssa ja aina sama hoitaja, ja lapselle niin rakas hoitajan koirakin on siellä.

Vapaapäivinä käydään kyllä puistoissa jne. Lapsella ei ole sisaruksia joista olisi kotona leikkiseuraa.

Niin. Se hoitaja edustaa äitiä. Et hoksaa sitä itse.

Hoitaja edustaa äitiä? Pää pois pyllystä! Silloin kun vanhempi tietää että suhde lapsen kunnossa, ei tarvitse pelätä että joku äidin/isän paikan vie. Itseasiassa normaali vanhempi ei edes tuollaista ajattelisi. Lapsi viihtyy hoidossa ja siellä kivaa, se on hyvä asia, ja vaikka haluaa sinne viikonloppuisin ei se tarkoita että olis äitiään halukas vaihtamaan😂😂😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mamma laittaa vauvan hoitoon (kuten nykyään päättäjät haluavat ja kuten joissain maissa kaikki äidit tekevät ja lapsista tulee yhtä normaaleja kuin kotihoidetuistakin) hän on paska ja kylmä äiti.

Kun mamma jää kotiin vauvan kanssa vuodeksi tai pariksi, on hän kurja miehensä ja yhteiskunnan loinen ja työnantajan vihan kohde ja voi heittää hyvästit uralleen.

kerro 3 maata, joissa kaikki äidit laittavat vauvansa (alle 1v lapsen) hoitoon:

en kerro, mutta monet tuntuu kuvittelevan että on näitä mystisiä nimeltä mainitsemattomia "muita maita", joissa näin toimitaan. Ei ole! Esim. Jenkkilää usein käytetään esimerkkinä, että siellä ei ole äitiyslomia lainkaan. Ei olekaan,  mutta siellä on todella paljon naisia, jotka jää noin 10 vuodeksi kokonaan kotiin... Sitten on joku rikas I. Trump joka "jalosti"ajaa nyt naisille oikeutta 2kk:n palkalliseen äitiyslomaan sloganilla we are women who work... hehe, vähän toista olla Ivanka ja käydä töissä, kun 3 kotinannyä hoitaa sillä aikaa lapsia ja tilillä makaa miljardit vs. joku burgerbaarin Jenny, jonka palkka on 7dollaria tunnissa ja hoitopaikan tuntiveloitus 15dollaria, mutta kaikki me ollaan tässä samassa veneessä, women who work.

Sama Etelä-Euroopassa, äitiyslomat on siellä huonommat, mutta kotiäitejä ja osa-aikatyössä käyviä naisia paljon enemmän kuin meillä.

Ja sitten aina tuo argumentti "minäkin vein lapseni 3kk iässä tarhaan ja normaaleja niistä tuli"  Haluaisin kuulla, että normaaleja millä mittareilla? Kun aikuisväestöstämme isolla osalla on mielenterv. ongelmia, terapian tarvetta, syödään psyykenlääkkeitä, alkoholismia, avio-ongelmia yms.  Niin tuliko niistä lapsista todella onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä? 

 

Suomessa äidit ovat pitkään kotona ja nimenomaan täällä mielenterveysongelmat ovat todella yleisiä ja avioerotilastot huippulukemissa.

Asuin Tanskassa 10 vuotta eikä siellä ole koti-isiä. Jos äiti on siellä yli vuoden kotona, se on todella epätavallista, nolouden ja kuittailun aihe. Moni siellä asuva suomalaisäiti tietää tämän kun on jäänyt pariksi vuodeksi kotiin. Mielestäni lapset ovat siellä sosiaalisia ja ihan normaaleja.

Ei äidit ole Suomessa pitkään kotona. Sen sijaan Tanskassa ja Ruotsissa osa-aikatyö on todella tavallista, joten lasten hoitopäivät on jotain ihan muuta kuin suomalaislasten 9 h/pv.

Eivät kaikki pienenäkään hoitoon menneet ole siellä 9h/päivä. Meidän lapsi aloitti pk:ssa 1-vuotiaana ja ei vielä 4-vuotiaanakaan ole pk.ssa 9h/päivä. Miten vanhemmat eivät muka pysty porrastamaan omia työaikojaan? Meillä hän on ollut 4-7h/päivä siellä ja yleensä yhden päivän viikossa poissa.

Jotkut vanhemmat eivät halua porrastaa, vaikka pystyisivätkin. Kulkevat mieluummin samalla kyydillä töihin eri puolille kaupunkia kuin porrastaisivat työaikojaan ja toinen kulkisi pyörällä tai bussilla. Vanhemman mukavuudenhalu menee lapsen edelle. Eräässä tuttavaperheessäni jopa käyvät hakemassa ensin toisen vanhemman töistä mukaansa, ennen kuin hakevat yhdessä lapsensa päiväkodista, vaikka päiväkoti sijaitsee heidän työpaikkojensa välillä. Usein tuntuu, että jos päivähoidosta maksettaisiin käytettyjen tuntien mukaan, onnistuisi yhä useammalta limittää työaikoja ja lyhentää lapsen hoitopäivää.

Vierailija
68/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ikinä laittaisi lastani noin pienenä päivähoitoon. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän tyttö oli noin 11 kk kun aloitti pph:n. Alussa taisi itkeä sen 2-3 kk kun vietiin hoitoon. Ensimmäinen kuukaus oli 5 päivänä viikossa hoidossa, tämän jälkeen on ollut 3 päivää/viikko kun sain vuorotyön rullaamaan (eka kuukaus olin 8-16 töissä perehdytyksessä).

Kun oli ollut hoidossa noin 6 kk olisi halunnut hoitoon viikonloppuisinkin (haki repun ja sanoi "hoitoon").

Alku oli aika kauheaa. Helpotti kuitenkin kun näki lapsen leikkivän hiekkalaatikolla ihan iloisena häntä hakiessa.

Nyt tyttö on 2 v. ja hoitoon mennään iloisena ja hoitoon haluttaisiin vapaapäivinäkin.

Minusta tuo tuntuisi vanhempana todella pahalta.

Jaa 😀 Mielummin minusta niin että hoidossa on kivaa ja turvallista olla lapsella ja hän tykkää siellä käydä omien sanojen mukaan leikkimässä. En ota sitä loukkauksena. Kyllä se on lapsesta varmaan kivaa leikkiä 3 tutun hoitokaverin kanssa ja aina sama hoitaja, ja lapselle niin rakas hoitajan koirakin on siellä.

Vapaapäivinä käydään kyllä puistoissa jne. Lapsella ei ole sisaruksia joista olisi kotona leikkiseuraa.

Niin. Se hoitaja edustaa äitiä. Et hoksaa sitä itse.

Voi hyvää päivää 😀 Jos lapsi tykkää leikkiä hoidossa muiden lasten kanssa niin sehän tarkoittaa, että hoitaja on kuin äiti lapselle. Varmasti hoitaja on tärkeä näkeehän lapsi sitä kolmena päivänä viikossa säännöllisesti.

Vierailija
70/70 |
20.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin vein lapseni päivähoitoon vaikka olin työtön ja lapseni oli ainoa. Oli siinäkin patalaiska mutsi ja oikein luuseri isolla ällällä. Lapseni oli jo tosin n 3,5 vee. Välillä pidettiin ommoo lommoo. Oli tosiaan puolipvää. Ihan siksi vein jotta oppii olemaan muitten lasten kanssa jne. Toki kotona ollessani kävimme reissun päällä, luin paljon kirjoja, kävimme tilaisuuksissa joissa oli lapsia jne. Oli kivaa aikaa, voin kun ne voisin elää uudelleen. Olen ehtinyt olemaan työelämässä ja oon edelleen. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän viisi