Sukujoulu ja poikaystävä

Oletteko jutelleet aiemmin siitä, että haluaisit tavata miehen perhettä? Ja lähteä mukaan kavereiden juhliin? Jos olet ja muutosta ei tapahdu, tilanne kuulostaa kurjalta.

Mutta siitä huolimatta kostaminen ja kiristäminen on lapsellista ja typerää eikä vaikuta teidän suhteeseen rakentavasti. Jos haluat lisää pahaa mieltä välillenne, niin kannattaa tosiaan toimia noin. Jos taas haluat kehittää suhdetta, niin mieluummin pyydät poikaystävää mukaan ja ehdotat, että Tapaninpäivänä menette sitten kylään hänen perheensä luo.

Haluat siis laittaa pahan kiertämään? Mitä ajattelet, tekeekö se sinusta kamalan vai hyvän naisen?

Viettääkö mies itse aikaa perheensä luona? Ehkä siellä ei ole mukavaa viettää juhlapyhiä? Kerroitko tosiaan miehelle nuo syyt, miksi kielsit miehen jouluvierailun? Eikö siinä vaiheessa mitenkään selittänyt, miksi sinua ei ole perheelle esitelty? Ja miten mies sinua laiminlyö?

Ehkä te jo olette "kasvaneet erilleen" kun ensihuuma loppuu?

Olen aika monta kertaa ilmaissut tahtoni mennä mieheni mukaan miehen ystävien bileisiin. Usein miestä ei kutsuta, kun tiedetään, että oon miehen tykönä. Viimeeksi kävi niin että mies oli pakko saada paikalle, mutta kun kysyin että saanko minä tulla, niin kuulemma kiellettyä. Tämä miehen kaveri ei toki suoraan sanonut vaan mies kertoi sen. Jo on, aikuiset ihmiset! En viitsi sitten tunkea. Mies menee yksin tai sitten kykitään kotona eikä kutsua tule edes miehelle.

Sukulaisten tapaamisesta puolestaan, olen maininnut poikaystävälle jo vajaa kolme vuotta sitten. Mitään muutosta ei ole ilmassa. Mies ei siis ole aktiivinen sisarustensa eikä vanhempiensa kanssa, mutta isää näkee joskus. Isä vielä asuu lähellä. Sanonut monesti miehelle,mennään isäukollesi kylään, niin näen hänet. Hän hiljenee ja asia jää taas sillensä.

En vain koe tarpeelliseksi antaa itsestäni ja perheestäni kaikkea, kun koen sen niin yksipuoliseksi ja ahdistavaksi. Kyse ei ole mistään kostosta. Poikaystävä on parikin kertaa käynyt omassa anoppilassaan. Nyt saa vaan riittää. Haluan itsekin päästä sukuun mukaan.

ap

Ollaan kyllä mahdollisesti erkaannuttu toisistamme, mutta ajoittain menee ihan hyvin meillä.

ap

Ei kuulosta kovin toimivalta suhteelta, ja suhde on vieläpä noin varhaisessa vaiheessa. Kannattaa miettiä, mitä haluat ja antaako nykyinen suhde sinulle sen.

Jokin on pahasti vialla, jos et kahden vuoden seurustelun jälkeen ole kertaakaan tavannut miehesi vanhempia ja sisaruksia. Viasta kertoo myös se, ettei teitä kutsuta yhdessä miehesi ystävien juhliin.

Mielestäni sinun on kerta kaikkiaan nostettava tässä asiassa kissa pöydälle ja selvitettävä mistä on kysymys, sillä tällä mallilla suhteesi ei voi toimia pitkään.

Olen koittanut nostaa ns. kissan pöydälle monesti, mutta mies vain ohittaa koko asian tai tiuskaisee, jos alan jankkaamaan. Hänen mielestään nyt jo rajotan hänen elämää liikaa, koska osan ystävistä hän on joutunut jättämään pois ketkä on puhunut pahaa musta. Meitä ei selkeästi haluta nähdä pariskuntana, mutta sitä me ollaan ja kaikki sen tietää. Ihan kuin osa toivoisi meidän eroa. . Meillä siis menee hyvin, emmekä anna muiden puheiden häiritä parisuhdetta.

Miehelle kuitenkin nää ikivanhat ystävät on niin tärkeitä, että hän ei tee asialle mitään. Mies on ns. nössökkä ja itse olen enemmän se sosiaalinen ja räväkämpi puoli. Sopiva pari tosin, koska vastakohdat täydentää toisiaan. En kuitenkaan halua jyrätä lapsuudenystävien ylitse, koska sitten mies kärsisi ja oisin itekin onneton jos mies olisi.

Mun mielestä onkin outoa, että en vieläkään ole tavannut sukulaisia. Ehkä otan asian vielä tänä iltana puheeksi.

aapee

Kuulostat ihan KAMALALTA ihmiseltä. Alotus oli ok, mutta nyt ku oot ilmaissut enemmän. Joo, miehesi kaveri ei tykkää susta. Mies varmaan silti tykkää. Miehelläsi ei olw läheisiä suhteita sisaruksiinsa, äitiinsä tai isäänsä. Miksi pakottaisit hänet näkemään heitä jos hön ei halua? Ehkä miehelläsi ei ole muuta paikkaa jouluksi kuin teille. Kykkii yksin kotona tai menee kaverillewn ryyppäämään? Jos oikeasti tykkäät/rakastat miestäsi niin päästät hänet jouluksi teille. Aika paskamaista jättää toinen yksin jouluna.

Minkä takia ystävät ei susta tykkää, jos eivät tunnekaan. Omituosta käytöstä mieheltä. Tietyllä tapaa edesauttaa kyseistä toimintaa. Vaikka kuinka lapsellista, luultavasti tekisin samoin kuin sinä. Jotkut (miehet) eivät opi muuten nukuin kovemman kautta ja puheet eivät auta.

Oon miehen kaverit tavannut ja tu llut hyvin toimeen. Ilmeisesti en ole heille niin tärkeä kuin itse olen heitä pitänyt. Olen siis tosissani yrittänyt tutustua. Vanhempiin tas en ole saanut edes mahdollisuutta

Jos minulla olisi tuollainen ongelma, jäisin jouluksi yksin kotiin, enkä tapaisi ketään.

Jotain et nyt kerro.

Oletko ihan normi suomalaisen näköinen? Siis onko sinulla myös eksoottisempaa geeniä?

Miten pukeudut? Koetko että 'näytätte samanlaisilta' - siis onko mies pukumies ja sulla lävistyksiä ja tatskoja tai jotain sellaista?

Vedättämään mies sua ihan 100-0 ja on keksinyt kaikki sukulaiset ym (joo, kuulostaa huonolta jenkkileffalta)

Onko teillä paljonkin ikäeroa?

Ei ole tatuoita eikä miehelläkään. Ollaan kumpikin kantasuomalaisia. Meillä on muutama vuosi ikäeroa, mutta ei mitenkään merkittävästi.

Joko mysteeri on ratkennut ja on selvinnyt miehen olevan naimisissa?

Ohiksena: aika vaikea oli ymmärtää, kun otsikossa puhuit poikaystävästä ja sitten annoit ymmärtää, että sinulla on mies. Aloin ihmetellä, miten salarakas (poikaystävä) liittyy naimisissa olevan naisen jouluun.

Julmaa. Kaikilla ei ole onnellisia ja läheisiä suhteita lapsuudenperheeseensä, siellä voi olla taustalla esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia, persoonallisuushäiriöitä, perheväkivaltaa, rikollisuutta, vaikeita elämänhallinnanongelmia jne... Mies saattaa (turhaan) hävetä taustaansa, eikä siksi ole esitellyt sinua suvulleen. Ja sinä torppaat nyt häneltä mahdollisuuden onnelliseen perhejouluun.

Eihän tuo ap selostus voi totta olla.

2 vuotta seurusteltu, eikä muka miehen vanhempia ole tavannu. Ja miehen ystävät muka kieltävät ap:ta tulemasta mukaa yhteisiin bileisiin.

Suhde on henkisesti sairas, samoin siinä olevat ihmiset,sillä  tuollaista ei vain ole olemassa, siis tuollaista suhdetta.

Joten selvä provohan tämä.

Mutta voi asia olla niinkin, että miehen vanhemmat ei ole ihan esittelykelpoisia.  Ja siksi mies pitää heihin etäisyyttä eikä haluaisi sinulle heitä esitellä.  Siellä voi tosiaan olla ihan mitä vain, mitä hän ei halua sinun näkevän.  

Joten se ei hänellekään välttämättä ole kovin helppoa.  

Tuo ystäväjuttu on sitten toinen asia.

Jos oikein kärjistetysti ajattelee, niin mies saattaa pelätä vaikka sitä, että hänen ystävänsä paljastavat sinulle miehestä jotain sellaista, mitä hän ei halua sinun tietävän.  Joku saattaa möläyttää jotain, mikä ei ole hyvä asia hänen mielestään.  Voi olla hyvinkin arkoja asioita, eikä nyt mitenkään välttämättä sellaisia, että sinua pitäisi huiputtaa jostain, vaan että hän häpeää jotain suvussaan olevaa.  

Ei se minullekaan helppoa ollut joskus nuorena tunnustaa kenellekään poikaystävälle tai ystävälle yleensä, että isäni oli juoppo ja vietti välillä aikaansa paikallisten pultsareiden kanssa ja raahasi heitä kotiimme jne.  Sinnekö olisi pitänyt poikaystävä viedä sitä kaikkea paskaa näkemään?