Nimi Lyydian ja Adeliinan veljelle?
Millaisia ehdotuksia teille tulee mieleen? Itse toki nimen valitsemme, mutta uudet ehdotukset eivät ole pahitteeksi.
Nimi saisi tyylillisesti olla samankaltainen siskojen nimien kanssa. Kuitenkin sen tulisi sopia suomalaisen sukunimen kanssa. Siksi esimerkiksi Daniel ei käy - siinä on samaa kuin siskojen nimissä, mutta vierasperäisen kirjaimen ollessa nimen alussa tuntuu se jo liian hienolta. D-kirjainta nimessä ei tarvitse olla.
Kommentit (46)
Kiitos ehdotuksista, nämä olivat eniten mieleemme:
Adam
Hugo
Anton
Edvin
Emil
Valter
Henry
Joel
Jesper
Aleksander
Ehdotuksissa oli mainittu myös Nicolas, ja sitä olimme itse asiassa miettineen muodossa Nikolas. Samoin Aleksanderia olemme miettineet muodossa Aleksanteri.
-ap
Ai Lyytian ja Ateliinan veljelle nimi? No tietenkin Ritke. Tai Taniel. Tai ...
Ilman muuta nimi, jossa on d-kirjan. Miksi pojalle pitää antaa helpommin suomalaiselle lausuttava nimi ilman d-kirjainta? Nimittäin d-kirjan useimmiten päätyy kansansuussa t-kirjaimeksi, halusit tai et.
"Ateliina, Lyyti, Taniel - syömäään...". "Lyyti, elä kiusoo Ateliinaa". Näin siis Itä-Suomessa, ja miksei muuallakin.
Katso nimiehdotuksia suoraaan ruotsinkielisestä kalenterista. Tai etsi googlesta englanniksi apua tähän visaiseen (Visa?) kysymykseen.
Jo muinoin kirjailija Ilmari Kianto naureskeli sille, että kun ei ole muuta annettavaa lapselle, niin annetaan ainakin hienolta (herraskaiselta) kuulostava nimi. Etenkin vieraskieliseltä kalskahtava nimi oli muita hienompi. Tämä sama ilmiö näkyy yhä esim. koululuokassa. Tytöille on valittu prinsessojen nimiä, emilia-charlotta-sofia-josefiina, jne. Pojille lyhyt, ytimekäs "koiran nimi"; eetu-veeti-niko-jani...Tai sitten hieno max-aleksander-luca (c-kirjaimella!!)-sebastian...
Mikä ihmeen ongelma, elämää suurempi juttu on keksiä lapselle nimi?? Ai niin se erottautuminen joukosta, yksilöllinen "meidän näköisemme nimi".
Alvar
Antton
Amos
Joakim
Manuel
Tobias
Vierailija kirjoitti:
Ai Lyytian ja Ateliinan veljelle nimi? No tietenkin Ritke. Tai Taniel. Tai ...
Ilman muuta nimi, jossa on d-kirjan. Miksi pojalle pitää antaa helpommin suomalaiselle lausuttava nimi ilman d-kirjainta? Nimittäin d-kirjan useimmiten päätyy kansansuussa t-kirjaimeksi, halusit tai et.
"Ateliina, Lyyti, Taniel - syömäään...". "Lyyti, elä kiusoo Ateliinaa". Näin siis Itä-Suomessa, ja miksei muuallakin.
Katso nimiehdotuksia suoraaan ruotsinkielisestä kalenterista. Tai etsi googlesta englanniksi apua tähän visaiseen (Visa?) kysymykseen.
Ihan vain tarkoitin, että tässä ei ole tarkoitus tehdä mitään D-sarjaa - eli veljen nimi saa olla samaa tyyliä kuin siskoilla, mutta ei siinä ole mikään pakko olla D-kirjainta, nimien ei tarvitse olla identtisiä.
En ole koskaan tavannut ketään, joka lausuisi Danielin Taniel. Nimi kuitenkin löytyy suomalaisesta kalenterista ja on Suomessa ihan yleisessä käytössä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Jo muinoin kirjailija Ilmari Kianto naureskeli sille, että kun ei ole muuta annettavaa lapselle, niin annetaan ainakin hienolta (herraskaiselta) kuulostava nimi. Etenkin vieraskieliseltä kalskahtava nimi oli muita hienompi. Tämä sama ilmiö näkyy yhä esim. koululuokassa. Tytöille on valittu prinsessojen nimiä, emilia-charlotta-sofia-josefiina, jne. Pojille lyhyt, ytimekäs "koiran nimi"; eetu-veeti-niko-jani...Tai sitten hieno max-aleksander-luca (c-kirjaimella!!)-sebastian...
Mikä ihmeen ongelma, elämää suurempi juttu on keksiä lapselle nimi?? Ai niin se erottautuminen joukosta, yksilöllinen "meidän näköisemme nimi".
Meidän kohdalla ei ainakaan ole kyse mistään erikoisuuden tavoittelusta. Ihan vaan halusimme antaa tytöillemme kauniina pitämämme nimet. En ihan ymmärrä tätä ajattelua, että koska olemme suomalaisia, meidän tulee elää mahdollisimman vaatimattomasti, olla värittömiä, hajuttomia ja mauttomia. Minä en ainakaan anna lapselleni nimeä josta en pidä vain siksi, että se olisi tarpeeksi neutraali ja kelpaisi muille.
Omien lasteni kohdalla lisäksi näen nimien Lyydia ja Adeliina soveltuvan ihan hyvin Suomeen. Lyydia on vanha suomalainen nimi, ja Adeliina tosiaan modernimpi, mutta liina-pääte on omaan korvaani melko suomalainen. Lisäksi Adeliina oli isomummuni toinen etunimi. Ymmärtäisin puheet erikoisuuden tavoittelusta jos lapseni olivat tyyliä Destiny-Annabel ja Christine-Ambrosia.
Ai niin. Se, että joku antaa koiransa nimeksi Eetu, ei tee siitä koiran nimeä. Eetu on kiva ja tavallinen perusnimi, en ymmärrä sen dissaamista.
-ap
Uusista ehdotuksista erityisesti Joosua on ihana! Benjamin on myös kaunis. Henri ja Henrik miellyttävät myös.
-ap
Taas näitä nimikysymyksiä! Laita vaikka Androgyyni!
Urpo tai Jorma.