Olen 18-v. Panen 10-15v vanhempia ja seurustelen itseäni 3-5v vanhempien kanssa
10-15 vuotta vanhemmat ovat liian vanhoja (tässä iässä liian iso ikäero ja kehitystasot kaikilla tavoilla) seurusteluun, mutta seksisuhteeseen just täydellisiä.
Seurustelut sitten hoidan 3-5v vanhempien kanssa.
Kyllä, isäongelmia taustalla. Pahoja sellaisia.
Eipä miulla muuta. Tuli vain mieleen kirjoittaa tänne jotain kotimatkalta 29-veen luolta.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ap 'unohti' kertoa, että puuhailee vanhempien miesten kanssa rahasta. Asui vielä kesällä Jyväskylässä, nykyään Espoossa. Ja sielläkin merkonomi-opinnot vaativat pientä 'sponssia'. Nina M - oot niin tunnistettava.
Just joo :D Ihan ilmaiseksi olen antanut, Jyväskylässä en ole koskaan asunut tai Espoossa ikinä käynyt. Lukiolainen, ei amis.
ap
Mä oon 14v ja panen kans reilusti vanhempia, kun nuoremmilla ei vehkeet oo vielä kehittyneet.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän taas kirjoitti:
Vähän säälittävää, luuletko, että ne vanhemmat oikeasti välittää susta. Olet pelkkä pano, et muuta, ikävä kyllä. Hyvä jos tunnistavat kun tulevat jatkossa sua kadulla vastaan. Voiko joku olla noin...
Vanhemmat miehet "välittävät"=kiihottuvat nuoresta ja timmistä kropastani, minä kiihotun vanhemmista miehistä ikiensä puolesta.
ap
Jos olet kokeillut vain nuoria kolmekymppisiä, et edes tiedä, mitä me viiskymppiset voisimme sinulle antaa.
M52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän taas kirjoitti:
Vähän säälittävää, luuletko, että ne vanhemmat oikeasti välittää susta. Olet pelkkä pano, et muuta, ikävä kyllä. Hyvä jos tunnistavat kun tulevat jatkossa sua kadulla vastaan. Voiko joku olla noin...
Vanhemmat miehet "välittävät"=kiihottuvat nuoresta ja timmistä kropastani, minä kiihotun vanhemmista miehistä ikiensä puolesta.
ap
Jos olet kokeillut vain nuoria kolmekymppisiä, et edes tiedä, mitä me viiskymppiset voisimme sinulle antaa.
M52
Vanhemmat kiinnostaa, ikäloput eiii ':D Hmm löysää ihoa ja vielä löysempää erektiota?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, isäongelmia taustalla. Pahoja sellaisia. --- haen läheisyyttä ja rakkautta seksin kautta vanhemmilta miehiltä. Rakkautta, mitä en isältäni saanut.
Moi :) OLET HARVINAISLAATUINEN NUORI ihminen ja nainen! Tarkoitan, että ei kaikilla ole sellaista itsetuntemusta, että osaisivat yhdistää tarpeensa/käytöksensä lapsuuden "traumoihin" tai vaikka isäsuhteen puutteisiin.
/recommended
Kuitenkin haluaisin lähes sun äidin tai isän ikäisenä kertoa, että olen myös huolissani sinusta,sillä ilman muuta sinua saatetaan käyttää hyväksi VAIKKA kirjoititkin, että molemmat osapuolet voittaisivat suhteissasi.
Ja lisäksi haluaisin sanoa, että sinä olet niin ARVOKAS, TÄRKEÄ JA RAKAS IHMINEN, että ansaitset erilaista ja parempaa "isätraumasi" käsittelyä :)
Elämänkokemuksella ja lämpimästi suosittelen sulle muutakin asian käsittelyä kuin vain toimintaa: puhuminen jollekin luotettavalle ihmiselle voi olla tosi tärkeä ja hieno kokemus, on olemassa koulupsykologeja, terapeutteja ja dialogeja ihan tavallisen paikallisseurakunnan puitteissa.Lopuksi jätän sulle linkit lyhyeen videoon koskien ISÄN RAKKAUTTA ja ISÄSUHDE, uskon sen koskettavan ja auttavan sinua :)
http://www.healingrooms.fi/?sid=118
Voi eii minulta meni ohi tämä viesti! Ihana sinä <3 Olen käynyt jo monta vuotta psykologilla puhumassa muunmuassa isäsuhteestani ja lapsuuden traumoista.
ap
Luin koko viestiketjun ja koin aiheelliseksi kirjoittaa sinulle.
Olen itse nyt 21-vuotias ja tilanteeni oli "pahempi" kuin sinun. En nyt vertailun vuoksi kerro vaan sen takia, että ehkä tekstini auttaa sinua ymmärtämän jotain.
Väität paljon vastaan ihmisille. Luulet tietävästi mitä teet, ehkei sinulle ole ollut kovin läheistä äiti-tytär suhdettakaan. Tai jos oli niin ehkä kasvatusmalli ei ollut mitä parhain?
Olin aivan samanlainen ja tein kaikkeni saadakseni nimenomaan miehiltä hyväksyntää.
Kerron hieman omista vanhemmistani.
Isää näimme pari kertaa kuukaudessa.
Teki meille ruokaa ja lähti sitten baariin. Me lapset siis olimme pieniä.
Joka kerta sama juttu.
Tai vei meidät mummolaan ja ryyppäsi itse kun mummu leikki ja antoi meille tekemistä. Muistan kun inhosin isää pienenä enkä halunnut puhua puhelimessa jos soitti.
Ollut aina jotenkin etäinen sekä masentunut vaikkakin rakastava.
Osoitti sen suukoin ja halein.
Ihan hyvä isä. Hänellä oli vain omat ongelmansa.
Äiti. Se joka hoiti kolme lasta ja ryyppäsi. Katkera nainen joka halusi kunnian kaikesta mitä teki.
Oikein kunnon marttyyri.
Kännissä täysi piru ja haukkui kaikki.
Pilasi välit hetkeksi sukulaisiin ja isään sekä moniin ystäviin usein toistamiseen.
Hänellä on ollut aina miehien ja rahankäytön kanssa ongelmia. Lisäksi se alkoholismi.
Ihan hyvä äiti jos ei olisi ollut aina kännissä ja haukkumassa.
Jotain siitäkin suhteesta jäi puuttumaan vaikka hyvissä väleissä ollaankin nykyään.
13-vuotiaana aloitin jo säännöllisen viikonloppu kännäämisen. Välillä jopa yksin omassa huoneessani.
16-vuotiaana kaverin luona iskin itselleni isänsä työkaverin. Mies oli silloin 32-vuotias. Seuraavana viikonloppuna 27-vuotiaan. Sekä taas palasin 32-vuotiaan kanssa hässimään.
Paneskelin vaikka keiden kanssa.
Vanhin oli yli 40-vuotias.
Minulla oli jo 17-vuotiaaseen mennessä 8 eri seksikumppania ja jokainen yli 5 vuotta vanhempi.
17-vuotiaana sitten rauhotuin seksin suhteen. Aloin seurustelemaan itseäni 13 vuotta vanhemman kanssa. Hän käytti minua täysin hyväkseen mutta en tajunnut sitä.
Puhui miten lystäsi, käskytti, alisti, seksiä oli väkisin vaikka en olisi halunnut. Petti mutta jäin silti.
Käytti taloudellisesti hyväkseen.
Tein ruuat ja suorastaan palvoin.
Elin vain hänen kauttaan.
Halusin tehdä tyytyväiseksi.
Olin tyhmä ja nuori ja halusin
hyväksyntää enkä edes itse ymmärtänyt, että minua käytetään hyväksi ja nauretaan selän takana.
Luulin vain etten riitä ja täytyy yrittää kovemmin.
Vuosi pari meni. Olin täysin alkoholisoitunut, masentunut, sairastuin anoreksiaan, olin yksinäinen.
Minua pahoinpideltiin ja haukuttiin.
Yritin itsemurhaa kaksi kertaa.
Lopulta tein päätöksen ja lähdin.
Olin yrittänyt sitä monta kertaa mutta jokin sai minut aina palaamaan. Sääli toista kohtaan ja se että olisin epäonnistunut kun en saanutkaan hyväksyntää vaikka kaikkeni annoin.
Pakkasin kamat ja muutin koko kaupungista.
En voisi olla onnellisempi. En enää koskaan anna muiden käyttää minua hyväksi. Asioissa on ollut paljon sulateltavaa ja parantuessa on mennyt aikaa mutta minusta on tullut vahva ja arvokas nainen.
En tarvitse hyväksyntää varsinkaan panemisen kustannuksella, hyi sentään.
Tiedän, että pidät nyt elämääsi seikkailuna mutta yritä arvostaa itseäsi koska liiallinen hyväksymisen haku voi koitua kohtaloksi.
Kerroin vain tarinani erittäin lyhyesti.
Tuohon väliin mahtu paljon muutakin pahaa mutta ehkä pointti tuli selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Luin koko viestiketjun ja koin aiheelliseksi kirjoittaa sinulle.
Olen itse nyt 21-vuotias ja tilanteeni oli "pahempi" kuin sinun. En nyt vertailun vuoksi kerro vaan sen takia, että ehkä tekstini auttaa sinua ymmärtämän jotain.
Väität paljon vastaan ihmisille. Luulet tietävästi mitä teet, ehkei sinulle ole ollut kovin läheistä äiti-tytär suhdettakaan. Tai jos oli niin ehkä kasvatusmalli ei ollut mitä parhain?
Olin aivan samanlainen ja tein kaikkeni saadakseni nimenomaan miehiltä hyväksyntää.Kerron hieman omista vanhemmistani.
Isää näimme pari kertaa kuukaudessa.
Teki meille ruokaa ja lähti sitten baariin. Me lapset siis olimme pieniä.
Joka kerta sama juttu.
Tai vei meidät mummolaan ja ryyppäsi itse kun mummu leikki ja antoi meille tekemistä. Muistan kun inhosin isää pienenä enkä halunnut puhua puhelimessa jos soitti.
Ollut aina jotenkin etäinen sekä masentunut vaikkakin rakastava.
Osoitti sen suukoin ja halein.
Ihan hyvä isä. Hänellä oli vain omat ongelmansa.Äiti. Se joka hoiti kolme lasta ja ryyppäsi. Katkera nainen joka halusi kunnian kaikesta mitä teki.
Oikein kunnon marttyyri.
Kännissä täysi piru ja haukkui kaikki.
Pilasi välit hetkeksi sukulaisiin ja isään sekä moniin ystäviin usein toistamiseen.
Hänellä on ollut aina miehien ja rahankäytön kanssa ongelmia. Lisäksi se alkoholismi.
Ihan hyvä äiti jos ei olisi ollut aina kännissä ja haukkumassa.
Jotain siitäkin suhteesta jäi puuttumaan vaikka hyvissä väleissä ollaankin nykyään.13-vuotiaana aloitin jo säännöllisen viikonloppu kännäämisen. Välillä jopa yksin omassa huoneessani.
16-vuotiaana kaverin luona iskin itselleni isänsä työkaverin. Mies oli silloin 32-vuotias. Seuraavana viikonloppuna 27-vuotiaan. Sekä taas palasin 32-vuotiaan kanssa hässimään.
Paneskelin vaikka keiden kanssa.
Vanhin oli yli 40-vuotias.
Minulla oli jo 17-vuotiaaseen mennessä 8 eri seksikumppania ja jokainen yli 5 vuotta vanhempi.17-vuotiaana sitten rauhotuin seksin suhteen. Aloin seurustelemaan itseäni 13 vuotta vanhemman kanssa. Hän käytti minua täysin hyväkseen mutta en tajunnut sitä.
Puhui miten lystäsi, käskytti, alisti, seksiä oli väkisin vaikka en olisi halunnut. Petti mutta jäin silti.
Käytti taloudellisesti hyväkseen.
Tein ruuat ja suorastaan palvoin.
Elin vain hänen kauttaan.
Halusin tehdä tyytyväiseksi.Olin tyhmä ja nuori ja halusin
hyväksyntää enkä edes itse ymmärtänyt, että minua käytetään hyväksi ja nauretaan selän takana.
Luulin vain etten riitä ja täytyy yrittää kovemmin.Vuosi pari meni. Olin täysin alkoholisoitunut, masentunut, sairastuin anoreksiaan, olin yksinäinen.
Minua pahoinpideltiin ja haukuttiin.
Yritin itsemurhaa kaksi kertaa.Lopulta tein päätöksen ja lähdin.
Olin yrittänyt sitä monta kertaa mutta jokin sai minut aina palaamaan. Sääli toista kohtaan ja se että olisin epäonnistunut kun en saanutkaan hyväksyntää vaikka kaikkeni annoin.Pakkasin kamat ja muutin koko kaupungista.
En voisi olla onnellisempi. En enää koskaan anna muiden käyttää minua hyväksi. Asioissa on ollut paljon sulateltavaa ja parantuessa on mennyt aikaa mutta minusta on tullut vahva ja arvokas nainen.
En tarvitse hyväksyntää varsinkaan panemisen kustannuksella, hyi sentään.Tiedän, että pidät nyt elämääsi seikkailuna mutta yritä arvostaa itseäsi koska liiallinen hyväksymisen haku voi koitua kohtaloksi.
Kerroin vain tarinani erittäin lyhyesti.
Tuohon väliin mahtu paljon muutakin pahaa mutta ehkä pointti tuli selväksi.
Toivottavasti sinulla menee nyt paremmin! Äitisuhteeni on aina ollut hyvä, mutta isäsuhde ei ikinä. Alkoholia, väkivaltaa, etäisyyttä. Ensimmäinen poikaystäväni, jonka kanssa olin useamman vuoden ja avoliitossakin, kohteli minua huonosti. Just tuota samaa käskyttämistä, alistamista, pettämistä. Lopulta lähdin, koska ei minun tarvitse olla sellaisessa parisuhteessa. Ei se lähteminen helppoa ollut, tiedät varmaan itsekin. Osaksi isäni alkoholin käytön takia en itse ole koskaan sortunut alkoholiin, koska en halua tulla samanlaiseksi mitä isäni. Masennusta on ollut ja syömishäiriötä on ollut.
En tiedä uskooko kukaan, mutta minä rakastan itseäni. Pidän itseäni arvokkaana. En hae hyväksyntää, mutta haen läheisyyttä (seksin hinnalla) ja olen koukussa läheisyyteen.
ap
Mitä vikaa miun murteessa o? :( Minulla on pitkät, lähes peppuun asti ylettyvät omat hiukset. Ei tatuointeja, ei lävistyksiä. Olen aika fit, koska harrastan urheilua viitenä päivänä viikossa ja ihan perus massan mukaan pukeudun, en gootisti.
ap