Lue keskustelun säännöt.
Oletteko kokeilleet ettette käske lasta lopettamasn pelaamista/tv:n katselua, kuinka kauan jatkaa?
14.11.2016 |
Meillä on aina ollut säännöt, että saa pelata max 2 x viikossa 2 tuntia. Loppu aika meneekin pelaamisen kärttämiseen ja odottamiseen, koska saa pelata. Tänään poika 8v pääsi koulusta klo 12. Oli kotona 12:15. Päätin, etten huomauta mitään ettei saa pelata tai tuijottaa telkkaria. Alkoi heti katsoa Netflixiä, siitä siirtyi klo 16 pelaamaan ja jatkaa edelleen. Välissä käynyt kerran vessassa. Ei ole puhunut sanaakaan. En aio kehottaa syömään, hampaanpesulle tai läksyjen tekoon. Katsomme, milloin itse älyää lopettaa. Pelaakohan vielä huomenna aamulla. Muu perhe elää normaalia elämää. Poika ei näe eikä kuule kuin ruudun. Ei puhu mitään kenellekään. Voin sanoa, että kyllä kyrsii. Harmittaa niin paljon, miten voi olla niin hölmö, että ei näe, tajua tai kuule mitään, on täysin ruudun orja. Mutta nyt katsotaan, kuinka pitkään tuota tekee.
Kommentit (56)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka keskiarvo olisi 10, ei se sano, onko lapsen sosiaaliset taidot kehittyneet, jos pelaa kaiken vapaa-ajan. Koneilta ei opita sosiaalisen vuorovaikutuksen malleja.
Kouluuntulotarkastuksessa terkkari kysyi ruutuajasta. Sanoin tuon 2x viikossa 2 tuntia peliaikaa, mikä on totta, niin sain ryöpytyksen että on liikaa.
Meillä ei ole koskaan ollut pelaamisessa tai tv:n katsomisessa mitään aikasääntöjä. Toisaalta aamulla on pakko herätä klo 6.30, väsytti tai ei, joten kovin myöhään illalla ei kannata pelata. Keskiarvot huitelevat yli 9, joten ei tuo nyt maailman kamalin asia ole, vaikka joskus pelaavat putkeen 8 tuntia, joskus riittää 1. Syövät, tekevät läksynsä ja pesevät hampaansa, joten meillä tehdyn empiirisen ihmiskokeen tuloksena voin sanoa, että lapset pelaavat juuri niin pitkään kuin se kiinnostaa enemmän kuin joku muu. Mitä tiukemmin pelaamista rajoitetaan, sitä kiihkeämmin pelataan, kun rajoja ei ole.
Sama karkkipäivän kanssa: meillä ei ole karkkipäivää, vapaasti saa syödä, mutta äiti ei osta. Siksi karkkeja ei ahmita, koska niitä tietää saavansa vaikka joka päivä, jos haluaa.
Toisaalta jos ap on tähän asti kytännyt natsina vieressä ja kieltänyt ja käskenyt, niin eihän se lapsi tajua lopettaa, kun sitä kieltoa ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pelaamista pitää rajoittaa?? Japanissa pelaavat niin paljon, että nuoria kuolee pelikahviloissa koneiden eteen.
Laiskojen vanhempien lapset pelaavat eniten.
Joo, joku on myös kuollut liialliseen vedenjuontiin. Kyllä liika on liikaa vaikka mitä tekisi. Hyvin harvinaista tuollainen. Ja yksilöllistä on sekin kuinka vaikuttaa ja kuinka syvälle uppoutuu pelimaailmaan, minä olen sitä mieltä että jos on jotain vikaa muutenkin, niin sitten pelaaminen on haitallista, normaalille ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se pointti on siinä, että se ei menetä mitään mielekkäämpää.
meillä lapset lopettaa heti kun kysyy lähdetäänkö uimahalliin, leivotaanko pulla, ylipäänsä: tehdäänkö yhdessä jotain.
Sitä en ymmärrä, että miksi sinua vituttaa? Eikös se ole aika tavallista, että ruutu houkuttelee lapsia? Koita rauhoittaa itsesi ennenkuin se lopettaa, jotta tästä episodista olis jotain hyötyä. Jos sä oot aivan vihainen, niin ettte te pääse keskustelemaan siitä mitä tapahtui, miksi ja mihin kaikkeen se vaikuttaa, jos niin tekee. te pääsette hyvän kasvatuksellisen puheen ääreen, kunhan vaan sä pysyt rauhallisena!
2x2h on aika vähän ruutuaikaa nykylapselle. Suurin osa pelaa koko vapaa-aikansa. Usein näkee lapsia, jotka on "ulkoilemassa", eli räpläävät kännykkäänsä keinussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anders Breivik tykkäsi kovasti pelata... Sotapelit sekoitti pään ja lopputulos taitaa olla kaikkien tiedossa.
Mä en ole koskaan rajoittanut. toki nukkumis, ruoka ja hygienia-asioista olen pitänyt kiinni. Lapset pelaa uuden pelin saatuaan sen "läpi" ja silloin pelaavat tauotta. Sitten taas unohtavat pariksi kuukaudeksi, kunnes taas jostain saavat uuden innostuksen/ pelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anders Breivik tykkäsi kovasti pelata... Sotapelit sekoitti pään ja lopputulos taitaa olla kaikkien tiedossa.
No juu, on silläkin väliä mitä pelaa ja kattelee. Meillä pelaavat Mario tai wii sports tyyppisiä pelejä.
T: edellinen, joka ei ole rajoittanut peliaikaa
Kuules, sun tehtäväsi on opettaa miten ne läksyt ja muut elämä hoidetaan pelaamisesta huolimatta, ei sitä miten ollaan pelaamatta koska sitä mitä lapsi haluaa harrastaa et voi muuttaa pakottamalla. Itselläni oli todella tiukat säännöt pelaamisen suhteen niin kauan kun asuin kotona, koskaan en pelannut yli kahta tuntia kerralla. Tuloksena jouduin kotoa muuton jälkeen kaiken muun lisäksi opettelemaan senkin miten sovitan rakkaan harrastukseni ja muun elämäni yhteen.
En kanna kaunaa koska hyvät vanhemmat minulla silti oli, mutta tuollainen ajattelu että muutetaan lasta ja hänen kinnostuksen kohteita pakottamalla ei auta yhtään, kaikkein vähiten se auttaa lasta oppimaan miten elää elämää sellaisena kun oikeasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä lasten ruutuaikaa tulee rajoittaa. Meillä on viikolla 2 pelipäivää jolloin saa pelata tunnin. Lauantaina ja sunnuntaina on tunti peliaikaa ja tunti youtubeaikaa per päivä. 9-vuotias poika on hullun kiukkuinen jos pelaa liikaa ja hällä tulee myös pää kipeäksi liiasta ruudun vahtaamisesta. Me mennään ulos leikkimään, kirjastoon ym.pelaamisen sijasta. Lautapelejäkin pelataan monta kertaa viikossa.
Luultavasti lapsi on onnesta pyörryksissä kun vihdoin menee nukkumaan, eikä ymmärrä yhtään, miksi hänelle ollaan vihaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti lapsi on onnesta pyörryksissä kun vihdoin menee nukkumaan, eikä ymmärrä yhtään, miksi hänelle ollaan vihaisia.
Näin. Ja ajattelee myös, että mahtavin päivä ikinä, mikähän äidille tuli kun päivä oli niin erikoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti lapsi on onnesta pyörryksissä kun vihdoin menee nukkumaan, eikä ymmärrä yhtään, miksi hänelle ollaan vihaisia.
Näin. Ja ajattelee myös, että mahtavin päivä ikinä, mikähän äidille tuli kun päivä oli niin erikoinen.
Tai tuntee itsensä turvattomaksi koska kukaan ei ole laittanut rajoja.
No olen kans rajoittamisen kannalla mutta en sellaisen että pelaamista rajoitetaan kuin jotain dokaamista jossa on annoskoko ja joka on vaarallista. Ei lapsen tarvi oppia että se on joku ihme huume jota vedetään erillään normaalielämästä salaa ja yksin vaan että se on elämistä siinä missä muukin. Tällöin pelaamisesta ja muusta elämästä tulee hänelle yksi kokonaisuus eikä keskenään riiteleviä vastakkaisia voimia joista toiseen jotenkin langetaan ja toinen hoidetaan hampaat irvessä silloin kun on itsekuria - ei se näin ole. Lapsen ei tarvi oppia että jos pelaa x määrän tunteja niin päivä on joku dokauspäivä jona mitään järkevää ei enää voi saada aikaan koska on jo "langennut", eikä tuntea alemmuutta ja irrallisuutta muusta elämästä .
Itse odottaisin että läksyt on tehtynä ja jos on vieraita kylässä niin heitä tervehditään, jos perhe on lähdössä yhdessä retkelle niin sinne mennään mukaan. Ja jos lapsi pelaa 8 tuntia putkeen eikä nuku eikä tee läksyjä, sitten pitää moittia siitä ettei tehnyt läksyjä eikä siitä että sortui paholaiseen.
No oho. Meillä pelataan tunti tai kaksi viikonloppuisin, viikolla voi pelata myös ns. opetuksellisia pelejä. Telkkaria katsotaan kyllä lähes päivittäin, muttei ole koko ajan päällä. Jää usein siihen kahden tunnin suositeltuun ruutuaikaan per päivä tai alle. En usko, että osaisivat itse rajoittaa pelaamistaan ja läksyjen kanssa raivotaan, vaikka ne tekisi heti koulusta tultuaan.
Ekaluokkalaiseni luokalla on lapsi, joka kuulemma saa pelata K18-pelejä tai on ainakin nähnyt niitä pelattavan. Kyseisen lapsen leikitkin koulussa liittyy näihin peleihin ja aika hurjia juttuja sen ikäiseltä mitä lapseltani olen kuullut.
Mulla vanhimmat lapset jo 16- ja 17- vuotiaat. Kun olivat pienempiä, en oikeastaan rajoittanut pelaamista mitenkään ja pelasivat paljon. Välillä tuntui, että kaiken aikansa. Tein kuitenkin ratkaisun, että annan mennä homman stressaamatta.
Osasivat tehdä muutakin ja koskaan eivät tosiaan ränkynneet ja odottaneet sitä rajoitettua peliaikaa.
Samanikäisillä serkuilla tarkat peliajat ja eivät pakkoulkoilussaan muuta miettineetkään kuin peliaikaa, kenen vuoro ja miten kauan. Suunnittelivat peliliikkeitään ja muuta. Muuta ei ollut mielessäkään kuin tuleva peliaika.
Omat teinini tekevät nykyään kaikkea muuta kuin pelaavat. Heistä ei tullut syrjäytyneitä angstinuoria, vaan normaaleja musiikkia ja liikuntaa harrastavia nuoria.
Toki koneilla ovat kuten minä ja sinäkin, kuuntelevat musiikkia, juttelevat kavereiden kanssa ja muuta, mutta ei ne pilalle menneet rajoittamattomasta peliajasta ollenkaan eivätkä elä elämäänsä ajatellen vain pelaamista.
Ap kerran keskellä muuttoa meidän 6v sai pelata ja pelaa käytännössä 10 tuntia putkeen....
Kyllä meillä pojat tuijottaa joskus ruutua melko pitkäänkin, ovat 7-vuotiaita, mutta kyllä ne välillä siihen kyllästyy, nytkin leikkivät tuolla keskenään vaikka voisivat tuijottaa ruutua. Ja täytyy myöntää, että kyllä mullakin on tässä sekä tietokoneen ruutu että telkkarinruutu auki siitä kun tulen töistä viiden jälkeen, siihen kun menen joskus yhden maissa nukkumaan. Kyllä silti tiedän mitä ympärillä tapahtuu. ja hoidan välillä välttämättömiä asioita, mutta pääasiassa haluan levätä kun tulen töistä.
En koskaan rajoittanut esikoistyttärenkään telkkarin katselua, tietokoneita ei vielä ollut. Ja erittäin hyvin on tytär aina koulussa pärjännyt, nyt opiskelee Ranskassa, on maailmankansalainen. Tuijotti pienenä Disneyn piirrettyjä sata kertaa peräkkäin, on myös lukenut samoja kirjoja/kirjasarjoja moneen kertaan jos niistä tykkää. Voi olla että poikien pelaamista pitää jossain vaiheessa rajoittaa, mutta en kuvittelekaan että jotain kaksi tuntia kahtena päivänä viikossa riittäisi. Mun mielestä on ihan ok vaikka pelaa jos tekee muutakin.