Miksi imetykseen / korvikkeisiin suhtaudutaan niin tunteikkaasti?

Jos tälläkin palstalla joku kysyy imetyksestä tai pulloruokinnasta, sävy on aina tosi aggressiivinen. Miksi ihmeessä?

Suhtautukaa asiaan samalla tyyneydellä kuin minä. Maito on lapselle VAIN ruokaa. Ensin yritin täysimettää, mutta kun se ei onnistunut, siirryin osittaisimetykseen, mutta kun sekään ei onnistunut, siirryin korvikkeisiin.

Ja koko ajan olen ollut aivan yhtä hyvä äiti! Kannatan täysimetystä, osittaisimetystä tai pulloruokintaa, tilanteen mukaan ja tässä järjestyksessä. Mutta aina ei voi kaikkeen itse vaikuttaa (kuten maidontuloon), ja silloin on parempi sopeutua kuin verisesti taistella tuulimyllyjä vastaan.

Mielestäni on silti hienoa, jos jotkut jaksavat imettää lapsiaan vaikka 1-vuotiaaksi tai ylikin.

Ei maailma ole mustavalkoinen, siskokullat. Tämä äitiys on paljon muutakin kuin korviketta tai tissiä!

Kertokaa siis minulle, kun en ymmärrä, miksi nuo imetys-/korvikekeskustelut ovat niin fanaattisia, että tuntuu, kuin äidit olisivat sodassa keskenään.

Niin että mukavaa perjantaita vaan kaikille!