Rohkaisevia kokemuksia Helsinkiin muutosta?

Anna palaa!

Uusien ystävien saaminen on se vaikein paikka, mutta nyt on FB:ssäkin se iso uusia ystäviä-ryhmä + täällä asuu muualta muuttaneita ihan hirveän paljon.

Suositukseni on se, että ota heti alussa se asenne että Helsinki ei ole yhtä kuin keskusta - tutustu laajalti joko pk-seutuun.

Itse asunut nyt 10v ja hyvin viihdyn :) Kysy vaan jos tulee mitä tahansa mieleen.

Mulla haaveissa sama juttu, ei taida vain pelimerkit riittää muuttoon, ainakaan vielä. Ehkä joku päivä.

Hyvin täällä pärjää, kiva kaupunki, eläväinen. Kavereita saa jos on aktiivinen ja sosiaalinen. Onko duunii? Asuminen on kallista ja vaikea löytäää vuokrakämppää

En suosittele. Lähde samantien vaikka Tukholmaan tai Osloon. Työtilannekin parempi. Ja etenkin ihmiset.

No ei se nyt niin iso loppujenlopuksi ole. Ja lähiössä meininki on kuin missä tahansa suomalaiskaupungissa.

Isoon kaupunkiin? LOL! Pysy siellä landella, jos luulet Helsingin olevan iso kaupunki.

Suosittelen esim. Turkua, pks. on perseestä. Täällä joutuu valitettavasti pakon edestä olemaan.

Ei kannata. Kallis asuminen, vuokrakämpät kiven alla ja ihmiset on niin järkyttävän töykeitä :D Olen asunut lisäksi Tampereella, Turussa ja Lontoossa niin Helsinki on kyllä ihan karsein! Ne ihmiset.. Eieieieii.. Ei mitään käytöstapoja.

No ainakin täälläpäin on ihmisiä ja kaikenlaista rientoa tarjolla, joten sinkulle ihmiselle löytyy varmasti tekemistä. Rohkeesti vaan eteenpäin elämässä. Saat muuta ajateltavaa samalla, niin ei ero tunnu niin pahalta sitten.

Itse taas haluaisin jo pois tästä muurahaispesästä.. Mutta oman alan töitä on vain täällä. Ehkä eläkkeellä sitten.

Itse olen muuttanut pienemmästä kaupungista Helsinkiin yli 15 vuotta sitten, ollessani 19.v. Sain heti töitä ja sen kautta paljon ystäviä! Luulin tullessani että ihmiset ovat töykeitä nokka pystyssä kulkevia, ja että en sopeudu, mutta toisin kävi! Ihan mahtavaa porukkaa, toki muualtakin kun pääkaupunkiseudulta. Rohkeasti vaan tänne! Mulla vain hyviä kokemuksia :) 

Lähde rohkeasti vaan, ensimmäinen lähtö on vaikein. Ja ajattele Helsingin sijaan koko pks aluetta so Hki, Espoo, Vantaa. Kämpän saa halvemmalla lähiöstä, junat, bussit ja metro kulkevat hyvin. Tervetuloa vaan.

Suosittelen vielä miettimään jotain muuta vaihtoehtoa. Muutin pari vuotta sitten Helsinkiin Jyväskylästä ja oli elämäni huonoin päätös. Ihmiset vaan on ihan kamalia. Siis oikeesti. Suurin osa kävelee nokka pystyssä minäminä-asenteella eivätkä varmasti väistä kadulla jos sellainen tilanne tulisi (eikä pyydetä anteeksi jos vahingossa törmätään). Onneksi pääsee pian pois. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen vielä miettimään jotain muuta vaihtoehtoa. Muutin pari vuotta sitten Helsinkiin Jyväskylästä ja oli elämäni huonoin päätös. Ihmiset vaan on ihan kamalia. Siis oikeesti. Suurin osa kävelee nokka pystyssä minäminä-asenteella eivätkä varmasti väistä kadulla jos sellainen tilanne tulisi (eikä pyydetä anteeksi jos vahingossa törmätään). Onneksi pääsee pian pois. 🙄

Ot, mutta miksi et itse väistä ihmisiä? Kuulostaa että SINÄ kuljit täällä nokka pystyssä. Katsos kun täällä on paljon enemmän ihmisiä kuin maalla, täytyy oppia kulkemaan ihmisten seassa, ei voi lompsia miten sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen vielä miettimään jotain muuta vaihtoehtoa. Muutin pari vuotta sitten Helsinkiin Jyväskylästä ja oli elämäni huonoin päätös. Ihmiset vaan on ihan kamalia. Siis oikeesti. Suurin osa kävelee nokka pystyssä minäminä-asenteella eivätkä varmasti väistä kadulla jos sellainen tilanne tulisi (eikä pyydetä anteeksi jos vahingossa törmätään). Onneksi pääsee pian pois. 🙄

Ot, mutta miksi et itse väistä ihmisiä? Kuulostaa että SINÄ kuljit täällä nokka pystyssä. Katsos kun täällä on paljon enemmän ihmisiä kuin maalla, täytyy oppia kulkemaan ihmisten seassa, ei voi lompsia miten sattuu.

Minä kyllä väistän, mutta jos joku esim. kävelee päin enkä ehdi väistämään niin käytöstapoihin kuuluu pahoitella, minkä itse teen, mutta harvoin saan vastakaikua :D Yleensä tulee tuhahdus ja pyöritellään silmiä tai jatketaan vaan matkaa. Ja HAH! Tuokin on hauskaa, että jos on vaikka Jyväskylästä niin on maalta :'D Siis eikäääää.. Kertoo myös asenteista.

Juu ei. En tiedä onko Helsingin vedessä jotain, mutta jotain niissä ihmisissä on vikana.

Tervetuloa, kyllä tänne mahtuu ja on tilaa hengittää (ainakin lähiöissä) :) tässä vähän listausta päätöksesi tueksi

Miinusta:

Asuminen kallista ja kaupungin vuokrakämppää lähes mahdotonta saada

Tietyt alueet ovat vähän levottomia, ainakin niiden ostarit ym.

Miestä on lähes mahdotonta löytää, kun täällä on paljon enemmän naisia (siitä syystä miehet ovat myös vähän nihkeitä sitoutumaan kun "aina löytyy joku parempi")

Plussaa:

Paljon tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia

Löydät kavereita kun olet avoin ja sosiaalinen, sinua ei katsota kieroon jos yrität ystävystyä jonkun kanssa

Et tarvitse autoa

Töitä löytyy

En toki edes haaveile keskustaan muutosta. Johnkin radan tai metron varrelle. Kaksi koiraakin on, että haluaisin lähellä olevan puistoa tms. Miulla ei oo vielä mikään hätä muuttaa ja olen hoitoalalla töissä. Täällä ainakin lähihoitajan työt on kiven alla, Helsingissä tuntuisi tarjontaa olevan. Kenties jos asuntokin järjestyisi alkuun työpaikan puolesta. Tai sitten ei. Näitä ehtii rauhassa katsella ja tehdä tarkempia kuvioita.

Lähinnä jotenkin pelottaa yksinäisenä siellä kulkea.. Ja onko siellä sitten oikeasti missään rauhallista? Itse asun tällä hetkellä kaupunkini keskustan laidalla ja rauhallista on.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen vielä miettimään jotain muuta vaihtoehtoa. Muutin pari vuotta sitten Helsinkiin Jyväskylästä ja oli elämäni huonoin päätös. Ihmiset vaan on ihan kamalia. Siis oikeesti. Suurin osa kävelee nokka pystyssä minäminä-asenteella eivätkä varmasti väistä kadulla jos sellainen tilanne tulisi (eikä pyydetä anteeksi jos vahingossa törmätään). Onneksi pääsee pian pois. 🙄

Itsekin olen Jyväskylästä Helsinkiin muuttanut. Taitaa olla omasta asenteesta kiinni, en ole itse tuollaista huomannut. Suosittelen kyllä aina maiseman vaihdosta, se virkistää ja saa näkemään asiat eri kantilta. Joillekkin se voi olla se, että kotipaikkakunta onkin paras, sinne voi sitten palata kokemuksia rikkaampana :). Kyllä takaisin aina pääsee.

Toki Helsingissä on kiireisempää ja ihmiset tekevät enemmän töitä ja vuokrat on kalliita. Mutta toisaalta tekemistä riittää ja minun ainakin on helpompi olla oma itseni, kun joka toinen naama ei ole tuttu tai joku eksän kaveri tms. :D. Voi olla anonyymi halutessaan. Uusia ystäviä-ryhmää suosittelen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen vielä miettimään jotain muuta vaihtoehtoa. Muutin pari vuotta sitten Helsinkiin Jyväskylästä ja oli elämäni huonoin päätös. Ihmiset vaan on ihan kamalia. Siis oikeesti. Suurin osa kävelee nokka pystyssä minäminä-asenteella eivätkä varmasti väistä kadulla jos sellainen tilanne tulisi (eikä pyydetä anteeksi jos vahingossa törmätään). Onneksi pääsee pian pois. 🙄

Ot, mutta miksi et itse väistä ihmisiä? Kuulostaa että SINÄ kuljit täällä nokka pystyssä. Katsos kun täällä on paljon enemmän ihmisiä kuin maalla, täytyy oppia kulkemaan ihmisten seassa, ei voi lompsia miten sattuu.

Minä kyllä väistän, mutta jos joku esim. kävelee päin enkä ehdi väistämään niin käytöstapoihin kuuluu pahoitella, minkä itse teen, mutta harvoin saan vastakaikua :D Yleensä tulee tuhahdus ja pyöritellään silmiä tai jatketaan vaan matkaa. Ja HAH! Tuokin on hauskaa, että jos on vaikka Jyväskylästä niin on maalta :'D Siis eikäääää.. Kertoo myös asenteista.

No joo.. Oon huomannut että täällä on tietynlainen tiedostamaton hierarkia tuon väistämisen suhteen. Kun olin pieni ruipelo teini, jouduin kaikkien isompien mammojen jyräämäksi vaikka kuinka väistelin itse. Nyt olen 170cm normaalikokoinen nainen ja sekä vastaantulija että minä väistämme. Voin vaan kuvitella kuinka ankeaa on jollain 150cm ihmisellä. Mut näin se nyt vaan menee :D Enkä oo käynyt Jyväskylässä niin en tiedä millainen paikka se on. Jos on tiiviisti rakennettu niin voi hyvinkin olla kunnon kaupunki. Moni kaupunki on rakennettu niin harvasti, että lähes kaikki asuinalueet on jonkun pellon reunassa kaukana kaikesta.

Kipkipp kirjoitti:

En toki edes haaveile keskustaan muutosta. Johnkin radan tai metron varrelle. Kaksi koiraakin on, että haluaisin lähellä olevan puistoa tms. Miulla ei oo vielä mikään hätä muuttaa ja olen hoitoalalla töissä. Täällä ainakin lähihoitajan työt on kiven alla, Helsingissä tuntuisi tarjontaa olevan. Kenties jos asuntokin järjestyisi alkuun työpaikan puolesta. Tai sitten ei. Näitä ehtii rauhassa katsella ja tehdä tarkempia kuvioita.

Lähinnä jotenkin pelottaa yksinäisenä siellä kulkea.. Ja onko siellä sitten oikeasti missään rauhallista? Itse asun tällä hetkellä kaupunkini keskustan laidalla ja rauhallista on.

Ap

Täytyy vaan osata kiertää spurgut, narkit ym kaukaa, niin hyvin voi rauhassa tepastella. Itse en kuitenkaan enää nykyisin liiku yksin yöllä, kun lukee uutisia puskaraiskauksista ym. Mutta valoisan aikaan ei mitään hätää.